Ulkomaat

Oi­keus­tie­tei­li­jä: Pariisin sopimus on yhtä pitävä kuin kan­sain­vä­li­set sopimukset ylipäätään

Ilmanlaatu on Kiinassa jopa ilmastoa suurempi syy esimerkiksi hiilivoiman hillitsemiseen. Maan klaikki sähköntuotanto siirtyy päästökauppaan runsaan vuoden kuluttua. Valtioiden sisäiset päätökset ovatkin oleellinen osa globaaleja päästövähennyksiä, eikä kaikki ratkea ilmastoneuvotteluissa. KUVA: WU HONG
Ulkomaat 6.12.2018 10:00
Jami Jokinen

Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi sanoo, että vaikka sopimus sitoo osapuolia, ovat Puolan neuvottelut hyvin ratkaisevassa asemassa. Pahimmillaan kokous ottaa askelen taaksepäin.

Kansainvälisellä Pariisin ilmastosopimuksella on niin hyvä juridinen pohja kuin kansainvälisillä sopimuksilla yleensä voi olla. Siksi kritiikki "epäsopimuksesta" ei ole perusteltu.

Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi.

– Sopimus sitoo valtioita oikeudellisesti, ja antaa riittävän pohjan luottaa siihen, että sopimuskumppanit tekevät oman osuutensa, hän sanoo.

Parhaillaan Puolassa käytävät neuvottelut sopimuksen käytännön toteutuksesta ovat silti avainasemassa.

Juristi myöntää, että kyseessä on hyvin monimutkainen sopimus. Tämä ei ole ihme, sillä ilmastoratkaisuihin liittyy valtavasti kansainvälisen politiikan jännitteitä.

– Sanoisin, että sopimuksessa on hyvä tasapaino poliittisen hyväksyttävyyden ja oikeusvarmuuden välillä.

Toisaalta Kulovesi muistuttaa, että Pariisin sopimus ei poikkea yleisellä tasolla muista kansainvälisistä sopimuksista. Lähes poikkeuksetta kaikissa on se heikkous, että niistä voi irrottautua ilman suoria sanktioita. Seurauksia tulee muiden osapuolten poliittisten päätösten seurauksena, jos tulee.

Pariisin sopimusta Kulovesi sanookin luurangoksi, joka tarvitsee lihaa ympärilleen. Tämä tekee parhaillaan Puolan Katowicessa käytävistä neuvotteluista niin merkittävät.

– Sopimuksen hampaita voidaan teroittaa yhteisillä toteutussäännöillä. Puolasta tarvitaan vahva sääntökirja.

Lopputulos voi olla myös täysin päinvastainen, sillä Yhdysvallat on uhannut erota sopimuksesta heti, kun se on mahdollista eli marraskuussa 2020. Esimerkki voi vetää mukanaan muita tai vähintään lisätä vaatimuksia lievempiin toimeenpanosääntöihin.

– Pahimmassa tapauksessa Puolassa mennään askel taaksepäin, Suomen ilmastopaneelin jäsenenäkin toimiva Kulovesi sanoo.

Liittovaltio ei määrää yksinään

Kati Kulovesi seuraa myös suurimpien maiden ilmastopoliittisia päätöksiä.

Hän huomauttaa, että kansainvälisten ilmastoneuvottelujen lisäksi päästöihin vaikuttaa maiden sisäpolitiikka. Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin ilmastonäkemykset eivät ohjaa Yhdysvaltoja yksin.

Maassa on herännyt voimakas, osavaltioiden, suuryritysten ja yliopistojen yhteenliittymä. Se korostaa olevansa edelleen mukana Pariisin sopimuksen tavoitteissa.

Professorin mukaan liittymä osoittaa osavaltioiden voiman liittovaltiossa.

– Koalitio pääsee todennäköisesti aika lähelle Pariisin tavoitteita ilman liittovaltionkin toimia.

Syksyn välivaalit vaihtoivat republikaanisenaattorin demokraattiin seitsemässä osavaltiossa, mikä saattaa tuoda lisää osavaltioita "We are still in" -liittymään. Ilmasto voi nousta myös merkittäväksi vaaliteemaksi presidentinvaaleissa.

– Jos olisin itse demokraattiehdokas, yrittäisin sitä, Kulovesi miettii.

Oli tulos mikä tahansa, niin maan irtautumista Pariisin sopimuksesta vaalit eivät ehtisi estämään. Vaikka Trump häviäisi, hän ehtisi toteuttaa uhkauksensa kutakuinkin viimeisenä virkatekonaan.

"Intia on linjassa jopa 1,5 asteen tavoitteen kanssa"

Toiseksi esimerkiksi Kulovesi nostaa Kiinan, jonka päästökehitystä tosin ohjaa vahvasti fossiilisista polttoaineista johtuva kaupunkien ilmanlaatuongelma. Maan kaikki sähköntuotanto siirtyy kansalliseen päästökauppajärjestelmään vuonna 2020.

Professori huomauttaa, että järjestelmä tulee yksinään olemaan laajempi kuin koko EU:n päästökauppa.

Intia puolestaan on tavoittelemassa jopa kansainvälisen ilmastojohtajan asemaa ja on laittanut jäihin useita suuria hiilivoimahankkeita.

– Jos uutta hiilivoimaa ei rakenneta, niin Intia on linjassa jopa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, Kulovesi summaa.

Samaa ei tällä hetkellä voi sanoa kovinkaan monesta maasta – ei ainakaan ennen kuin Puolan ilmastoneuvottelujen tulos on tiedossa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Trumppia ei sopimusten sitovuudet kiinnosta, joten ei pitäisi siten muitakaan kiinnostaa. Tähän on vahvin mahdollinen esimerkki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kioton ja Pariisin kokouksissa ei sovittu ainoatakaan todellista päätöstä joka oikeasti vähentäisi co2 päästöjä. Yksi syy on valtioiden verotulot jotka vähentyisivät jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennettäisiin. Moni valtio on myös riippuvainen fossiilisista polttoaineista, varsinkin halvan hinnan takia. Valtioiden talous menisi sekaisin jos energian korvattaisiin 10 kertaa kalliimalla uusiutuvalla energialla.

Maailman energian käytöstä fossiilisten polttoaineiden osuus on 80%. Tämä luku ei laske ellei maailmassa oteta laajasti käyttöön uusiutuvaa energiaa tai vähennetä energian kulutusta. Uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä talouden mekanismeilla jotka parantaisivat uusiutuvan energian taloudellista kannattavuutta. Myös energian säästämiseen löytyisi mekanismeja.

Taloussanomat uutisoi Carunan tapauksesta jossa sähköyhtiö käyttää monopoli asemaa hyväksi ja laskuttaa suuria siirtomaksuja. Ilta-sanomat uutisoi että Oulun energian on nostanut siirtomaksuja 183%. Mikäli poliitikot poistaisivat sähköverkkoyhtiöiden kuukausimaksut niin silloin verkkosähköä kannattaisi korvata aurinkosähköllä sitä enemmän mitä enemmän verkkoyhtiöt korottaisivat siirtohintoja. Valitettavasti poliitikot eivät tee näitä päätöksiä koska se laskisi valtion verotuloja.

Kirjaimellisesti ilmastonmuutoksen estämisen esteenä on valtioiden talous ja veroahneus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä ne viilennys laitteiden sähköt otetaan ,aikoivat niitä muutaman ostaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totaalinen syntyvyyden säännöstely, jolla ihmiskunta pienennetään puoleen nykyisestä. Sitten on ehkä pieniä toiveita maapallon säästymisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellä "vihreät" lentelevät taas lentokoneillaan (30 tonnia kerosiinia per kone, x-tuhatta kiloa hiilidioksidia ja kaupanpäälle vielä vähän otsonikerroksen tuhoamista). Lopputulemana ei mitään, paitsi osanottajille hauska loma, päivärahat ja palkkiot. Sitten Suomi-hölmöt toteuttavat sopimuksia joilla muut pyyhkivät jotain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole vieläkään ymmärtänyt sitä että,mitenkä ns.haittavero puhdistaa ilmakehää suomessa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinäpäs meillä maailman suurin huuhaa-sopimus ja oli ihmiskunnan voitto kun Trumpista tuli presidentti. Tämä sopimus nimuttäin vie kaiken huomion pois oikeista saasteista jotka tuhoavat luontoa ja uhkaavat elämää Maapallolla. Pahimmat saastuttajat saavat jatkaa saastuttamista minkä ehtivät kunhan vain eivät päästä sitä hiilidioksidia eli sitä samaa mitä minun ja sinunkin suusta tulee kun hengitämme.

Ilmastonmuutos on niin todellista kuin se vain voi olla ja yhtä täydellisesti se on luonnollinen ilmiö. Jos hiilidioksidi ilmastonmuutokseen jotenkin vaikuttaisi, niin näkisimme muutoksen nyt välittömästi, sillä Kalifornian massiivisista metsäpaloista vapautui arviolta reilun 50 vuoden edestä hiilidioksidia ilmakehään. Jos alarmistien puheet olisivat totta, niin napajäätiköt sulaisivat nyt kokonaan pois. Jostain syystä mitään ei kuitenkaan tapahdu ja se johtuu siitä, että ilmastonmuutos on luonnollinen tapahtuma johon ihminen tai hiilidioksidi eivät voi vaikuttaa mitenkään.

On mahtavaa, että tuo kauhistuttava luonnon tuhoamissopimus romuuntuu. Ja satuitteko tietämään, että samaan aikaan Yhdysvaltojen ilmasto ja vesistö ovat puhtaimmillaan mitatun historian aikana. Ai etkö tiennyt? Googleta toki, sillä Trumpin hallinto on laittanut kaikki saastuttajat aisoihin. Muutaman vuoden kuluttua ihmiset voivat hörpätä vettä suoraan Missisipistä ja sitä ei olla nähty yli 100 vuoteen. Maailma kiittää Trumpia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletteko valmiina, GCM tulee ja se on lainsäädäntöä ja politiikkaa ohjaava sopimus. Useat sopimuksen kohdat ovat selkärankaa puistattavia, kun länsimaita viedään kun laskiämpäriä. Sama koskee näitä ilmastosopimuksia. Suomen osalta mikään ei tunnu riitävän ja eihän mikään riitä, kun kyse on rahasta. Rahaa pitää saada revittyä ilmastonsuojelullisin verukkein lisää. Pienen Suomen osalta tämä pian katkaisee kamelin selän. Onhan maamme suora- ja väillinen verotus maailman korkeinta! Ei ilmasto pelastu himoverottamalla. Suomalaisillakin on oikeus olemassaoloonsa, vaikka pieni vähemmistö maailmassa olemmekin. Politiikoiltamme, varsinkin Vihneiltä, on realismi ollut hukassa jo vuosia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutoshan on vain yksi oire laajemmasta ongelmasta joka on ilmakehän saastuminen.

Jutussa jää sanomatta se että Suomen eduskunnan hyväksymät sopimukset ovat tasa-arvoisia muun Suomen lainsäädännön kanssa. Se merkitsee sitä että Suomen laki ja hyväksytyt sopimukset eivät voi olla keskenään ristiriidassa. Suomessa ei periaatteessa voi säätää lakia tai asetusta joka rikkoo jotain jo allekirjoitettua kv. sopimusta. Tämä tahtoo joiltain politikoiltakin unohtua lainsäädäntökiireissään. Näin on myös useimmissa muissakin EU-maissa. Sitä en tiedä onko peräti kaikissa.

Kiinasta kannattaa huomata se että vaikka maa on suurimpia päästölähteitä niin silti siellä väkilukuun suhteutettuna CO2 päästöt ovat vielä pienemmät kuin Suomessa. Poliitikoiden keskittyminen fossiilisiin polttoaineisiin sivuuttaa sen luonnontieteellisen faktan että ongelma on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja että kaikki hiilipitoiset päästöt vaikuttavat ilmastoon samalla tavalla oli ne sitten peräisin fossiilisilla tai uusiutuvilla polttoaineilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnontieteellinen fakta on, että kehittynyt elämä maapallolla on riippuvainen ilmakehän hiilidioksidista. Nykyisestä hiilidioksidipitoisuuden noususta on hyötynyt koko maapallon ekosysteemi - maapallo on vihertynyt ja viljasadot ovat kasvaneet.

Ihminen on aiheuttanut toimillaan lievää ilmaston lämpenemistä, mutta sekin on ollut hyödyllistä. Suurimmasta osasta lämpenemisestä on vastuussa ilmakehässä oleva vesihöyry, erityisesti napa-alueilla. Tropiikissa lämpötila ei juurikaan ole muuttunut vastakkaisista väitteistä huolimatta. Vesihöyryn lisääntyminen on puolestaan johtunut lämpimien merivirtojen voimistumisesta kohti napoja. Nyt trendi on jo kääntymässä ja Pohjois-Atlanttikin on jo viilenemässä.

Ilmaston viileneminen on se todellinen uhka. Massiivinen tulivuorenpurkaus voisi tuoda maailmaan massiivisen nälänhädän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ilmastosopimusten" lupaukset vaativat toteutuakseen allekirjoittajamaiden hallituksilta kovia budjettipäätöksiä. Niissä veronmaksajien kontolle lankeaisi merkittäviä maksuja. Tästä syystä ne jäävät tekemättä, myös Ranskassa, missä syntyneet mellakat pakottivat peruuttamaan jo päätetyn ilmastotoimen.

Elintaso ei kehitysmaissa nouse ilman energian käyttöä. Tämä "varmistaa" sen, että globaali energian kulutus jatkaa voimakasta kasvuaan. Kehitysmaiden hallitukset eivät suostu elintason nousun pysäyttämiseen niin kauan, kun elintaso on siellä jäljessä kehittyneistä länsimaista. Eli siis ei koskaan...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ahneus. Loputon talouskasvu. Haluttomuus populaation määrän laskemiseen mielekkäälle tasolle luonnon ja ihmisten kannalta. Ongelma ei ole missään sopimuksissa, pykälissä tai lakisäädöksissä. Ongelma on ihmisessä itsessään.

Ellei ongelman juurisyihin olla halukkaita puuttumaan, on kyse pelkästä viivytystaistelusta vääjäämätöntä kohtaan. Ellemme ole valmiita tekemään vaadittavia asioita kollektiivisesti, älkäämme syyttä suotta repikö hiuksiamme päästä. Luovuttakaamme. On parempi mennä levollisesti rotkon reunalta alas kuin huutaen ja kirkuen. Jos teistä ei ole ratkaisemaan ahneuden ongelmaa, lopettakaa tyhjänpäiväiset poliittiset piirileikkinne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ahaa, Intia siis kuittaa ilmastovelvoitteet olemalla rakentamatta useita uusia hiilivoimaloita. Suomikaan ei rakenna uusia hiilivoimaloita. Eikö tämä siis riitä meidän osaltamme? Miksi nimenomaan Suomen pitäisi tehdä enemmän kuin muut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Intia puolestaan on tavoittelemassa jopa kansainvälisen ilmastojohtajan asemaa ja on laittanut jäihin useita suuria hiilivoimahankkeita.
– Jos uutta hiilivoimaa ei rakenneta, niin Intia on linjassa jopa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, Kulovesi summaa."

Onkohan tavoitteenastenassa jotain vinksallaan, kun Intia pääsee tavoitteeseensa lupaamalla olla sotkematta lisää. Mitä Intia on luvannut tehdä vähentääkseen nykyisiä päästöjään? Ei ilmeisesti mitään. Koko ilmastosopimus on farssi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitoksia tästä Kulovesi. Nyt voidaan lopettaa höpötykset, ettei esimerkiksi uusi pakolaissopimus, jota ollaan kovaa vauhtia puskemassa, olisi kansainvälisesti sitova. Sopimuksen kannattajat pyrkivät suoraan valehtelemaan kansalaisille asiasta, ettei se velvottaisi mihinkään. No totta hemmetissä sopimukset aina velvoittavat johonkin. Ei niitä muuten tehtäisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Soinin Timppa sanoi, että se ei ole sopimus ja mitään ei allekirjoiteta. Miten Timpallekin kävi noin? Hillotolpalla on huumaava vaikutus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

10:01
Uber-kuskien sakkorangaistus jäi ennalleen – KKO ei myöntänyt valituslupaa
9:47
Tokmanni osti kauppoja Pohjois-Suomesta
9:40
Oulu sitoutuu päästövähennyksiin – tavoitteena hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto vuoteen 2050 mennessä
9:00
Kuluttaja halusi ostaa kaupan tiskiltä ruokaa omaan astiaan, mutta sai tylyn vastauksen – "Jokaisella myymälällä on mahdollisuus kieltäytyä myymästä" Tilaajille
8:40
Tullin ruokakoira Aino haistaa lihan ja maidon kaikissa muodoissaan – juustovoileivät, lihapiirakat ja kinkkupitsat paljastuvat
8:26
Oulun uusi lentokenttähotelli odottelee nyt kaavaa – 175 huonetta ja kahdeksan kerrosta
8:10
Isokatu ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi – Oulun kaupunki investoi ensi vuonna liikenteeseen ja ympäristöön 19 miljoonaa euroa
11
Oululainen mies iski salaattibaarissa Tikkurilassa – mieheltä löytyi myös iso keittiöveitsi
10
Yön uutiskooste: Talousahdinkoon joutuneet maatilat joutuvat ottamaan pikavippejä, joulupaketin ehtii lähettää vielä tänään
9
Kirkko ennakoi jäsenenmääränsä tippuvan pian 70 prosenttiin – Yhä useampi kirkkoon kuuluvista vanhemmista ei halua lastaan kastettavan
8
Poliisi hankki panssaroituja autoja – Uusi luotisuojattu "Hevi" painaa 5,4 tonnia, ja sellaisia tulee pian joka puolelle Suomea
7
Isokatu ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi – Oulun kaupunki investoi ensi vuonna liikenteeseen ja ympäristöön 19 miljoonaa euroa
6
Trumpin entisen neuvonantajan oikeudenkäynnissä lykättiin tuomiota – sitä ennen tuomari puhui maanpetoksesta, maansa myymisestä ja lopulta pyörsi puheensa
4
Valtuusto nuiji päätöksen: Oululaisnuoret saavat maksuttoman ehkäisyn käyttöönsä alkuvuoden aikana

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

se Bostonin Typykkä! kirjoitti sinulle jo vuosia sitten? Ei eläkeläiset ole ahneita vaan eläkevakuutusyhtiöt. Tähänkin o... Lue lisää...
Mites

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.12.

Fingerpori

19.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image