Ulkomaat

Notre Damen palo herätti virkamiehet Suomessa – "Pitää kiinnittää erityistä huomiota kirkkojen tur­val­li­suu­teen korjaustöiden aikana"

Ylivieskan kirkko paloi maaliskuussa kolme vuotta sitten, pääsiäislauantaina. KUVA: Tomi Glad
Ulkomaat 16.4.2019 17:45
Tanja Nuotio

Suomessa viimeksi tapahtuneet isot kirkkopalot ovat olleet tuhopolttoja – paloja ei ole syttynyt vaativissakaan korjaustöissä. Museoväki säikähti kunnolla vuosi sitten, kun Brasilian Kansallismuseo paloi. "Palo herätti hyvin paljon keskustelua siitä, että Suomessa on syytä panostaa enemmän arvokiinteistöjen paloturvallisuuteen."

Notre Damen katedraalin palo herätti Suomessa kirkon virkamiehiä. Kirkkohallituksen yliarkkitehti vt. Kristiina Koskiaho kertoo, että on olemassa kirkkojen, museoviraston ja finanssialan paloturvallisuusohjeistuksia, joita on noudatettu.

– Jatkossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kirkkojen turvallisuuteen rakennus- ja korjaustöiden aikana – tosin kirkkopaloja ei ole Suomessa syttynyt vaativissakaan korjaustöissä, Koskiaho toteaa Lännen Medialle.

Tulipalo saattaa syttyä juuri rakennustöiden yhteydessä, siitä Notre Damen palo on esimerkki.

– Kirkkojen paloturvallisuus on kohtuullinen normaalitilanteessa ja yleisötilaisuudessa. Ongelmia voi syntyä rakennustilanteissa. Pitäisi kenties olla jatkossa tarkennettua valvontaa.

Suomessa viimeksi tapahtuneet isot kirkkopalot ovat olleet tuhopolttoja. Viimeksi paloi Kiihtelysvaaran kirkko Pohjois-Karjalassa viime syksynä. Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäislauantaina maaliskuussa 2016. Porvoon kirkko paloi kesän kynnyksellä 2006. Tyrvään kirkko paloi syksyllä 1997.

Tyrvään vanhan kirkon paanutalkoita pidettiin kesällä 2000. Matti Kelkka ahkeroi.

Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki totesi tiistaina Twitterissä, että kirkoissa tapahtuu vuosittain keskimäärin seitsemän tulipaloa.

– Puolet kirkkopaloista johtuu ihmisen toiminnasta, puolet koneen tai laitteen viasta, neljäsosa on tahallaan sytytettyjä. Keskimäärin aiheutuu 100 000 euron omaisuusvahingot. Suomessa on 800 evankelis-luterilaista kirkkoa, Kokki kirjoittaa.

Kirkkojen kattoremontteja tehdään nyt paljon

Kristiina Koskiahon mukaan kirkoissa eri puolilla maata on menossa korjaustöitä, ja niitä on tulossa lisää, koska kirkkohallitukselta on haettu kohteisiin avustuksia.

– Erityisesti kattoremontteja on paljon, ja ne juuri ovat vaarallisia, niin kuin Notre Dame osoitti. Suomessa kuitenkin osataan tehdä remontteja hyvin ja niitä tekevät ammattilaiset.

Kirkon katolla on tietty elinikä riippuen siitä, onko kirkko sisämaassa tai vaikka meren rannalla tuulisessa paikassa. Koskiaho kertoo, että kattojen elinikä ei ole missään nimessä sataa vuotta, eikä yleensä 50:tä vuottakaan.

Kirkkojen paanukattoja joudutaan tervaamaan ja uusimaan, ja tavallisissa katoissa konesaumatut pellit eivät kestä ikuisuuksia. Tiilikatotkin kaipaavat uusimista. Kirkkojen katot ovat haasteellisia, koska ne ovat usein jyrkkiä ja arkkitehtuuriltaan haastavia.

– Ei voi tuudittautua siihen, että kun on kivestä tehty rakennus, niin se ei pala. Kyllä se palaa ja palo heikentää kivien, tiilien ja laastien lujuutta. Kivi heikkenee yhtä lailla palossa, kun se on noin raju, niin kuin Notre Damessa. Se palo oli voimakas ja kuuma, ja vaikka vaurioituneet seinät ovat vielä pystyssä, ne saattavat romahtaa, Koskiaho huomauttaa.

Useita kertoja Notre Damessa käynyt Koskiaho on järkyttynyt sen rajusta palosta. Hän muistuttaa, että katedraali on ollut nimenomaan pariisilaisille hengähdys- ja lepopaikka – paikka, jossa asiat on vaikkapa urkukonsertin yhteydessä "laitettu kohdilleen ja tärkeysjärjestykseen".

– Se oli heille samanlainen paikka kuin suomalaisille sauna ja järvenranta. Siksi sen menetys on järkyttävää.

Museoväki säikähti Brasilian Kansallismuseon paloa

Suomen museoväki säikähti kunnolla vuosi sitten, kun Brasilian Kansallismuseo paloi. Museoviraston kiinteistöpäällikkö Erno Nolvi toteaa, että palo herätti hyvin paljon keskustelua siitä, että Suomessakin on syytä panostaa yhä enemmän arvokiinteistöjen paloturvallisuuteen.

– Nyt kun Suomen Kansallismuseon laajennusta suunnitellaan, on samalla mahdollista ratkaista, kuinka paloturvallisuutta myös nykyisen museorakennuksen puolella voidaan parantaa. Rakennusten muutos- ja korjaustöiden aikana on erityisen tärkeätä huomioida paloturvallisuus ja tulitöiden riittävän hyvä valvonta. Lisäksi vanhojen sähköjärjestelmien mahdolliset paloturvallisuusriskit tulee korjata.

Nolvi toteaa, että palotekniset ratkaisut ovat Museoviraston kohteissa erityyppisiä. Kokoelmatiloissa on palosuojauksena yleensä vesisprinklerit tai kaasusammutus. Maailmalla näkee samankaltaisissa tiloissa monenlaisia eri ratkaisuja.

– Varsinkin Museoviraston linnoihin ollaan koko ajan tekemässä lisäpanostuksia, eli on tunnistettu paloturvallisuuden ongelmakohtia. Myös linnojen poistumisteiden reitit, opastus ja alkusammutuskalustoratkaisut päivitetään. Parannuksia tehdään jatkuvasti muihinkin kohteisiin.

Suomen kirkot ovat varsin kattavasti vakuutettuja

Finanssiala ry:n turvallisuusjohtaja Risto Karhunen kertoo, että kirkkojen paloturvallisuusohjeet ja tuhopolttojen torjunta on otettu varsin hyvin yksi yhteen vakuutusyhtiöiden ehtoihin. Yhtiöiden edustajat ovat olleet mukana laatimassa ohjeita.

Muun muassa vakuutusyhtiöiden etujärjestönä toimiva Finanssiala ry (FA) on päivittänyt kirkkojen paloturvallisuusohjeita viime vuosina. Sillä on ohjeet myös rakennusten tuhopolttojen torjuntaan.

– On hirvittävän iso paloturvallisuusriski aina kun tehdään remonttia. Tulee vastaan tyhjiä paikkoja, koloja ja ullakkoja, joissa ei ole käyty sataan tai kahteensataan vuoteen. Voi vain kuvitella, millainen pölyräjähdys lähtee, kun kipinä osuu sellaiseen paikkaan.

Karhusen mukaan kirkot ovat Suomessa varsin kattavasti vakuutettuja.

– Mikään vakuutus ei silti korvaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita kokonaan, koska kohteilla on valtava tunnearvo.

MAINOS

Kommentoi

Korjausten yhteydessäkö vain huomio turvallisuuteen?
Äläkää olko naiiveja, vaan joka hetki, pitää ymmärtää turvallisuustekijät: niin palo-, ilkivalta-, kuin muutkin tekijät.
On turha "voivotella" ellei ymmärrä osaa varautua ennalta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan, tärkein ensin tietysti. Kunhan kirkkoasia on saatu kuntoon, niin ihmisvanhusten hoivaa voitaisin pohtia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastuutonta puhetta ikäänkuin yllytettäis pyromaaneja ja hyväksyttäis kansallisaarteiden polttaminen kun on hyvät vakuutus rahat!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ranskan vallankumousten yhteydessä Notre Damen kirkko muutettiin hyötykäyttöön varastotiloiksi ruokatarvikkeille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rakennushommissa on nykyään kaikenlaista sakkia, jotkut haluaa vielä helpottaa vierastyövoiman pääsyä työmarkinoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Evankeliumin sanoma saa vastustusta ....hyvä on vaikea asia pahassa maailmassa .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

18:38
Ulkoministeri Haavisto al-Holin jupakasta: Ylin virkamiesjohto on vakuuttanut, ettei mitään lainvastaista ole tapahtunut
18:31
Ulla-Kirsikka Vainio äänestettiin Rovaniemen uudeksi kaupunginjohtajaksi
18:00
Reportaasi vuosien takaa: Kuusrock villitsi Oulussa 1970-luvulla – vau, mikä meno! Kaikki hytkyvät, kädet nousevat, rautaista menoa. Tilaajille
18:00
"Siellä missä on kylmimmät ympäristöt, on lämpimiä ihmisiä" – Anna Koivukangas löytää veistoksen lumen sisältä ja rapsuttelee sen esiin Tilaajille
17:36
Vasemmistoliitto jatkaa samoilla ministereillä – "Perussuomalaisilla ei ole mitään muuta sanottavaa, mistään"
17:25
Posti hukkasi lehden koko 31 000 kappaleen painoksen – Uusi Rovaniemi jäi jakamatta
16:49
Talvinen taivas tarjoaa tiirailtavaa – helmiäispilviä, tähdenlentoja ja kirkkaana loistava Venus
138
Katri Kulmuni nousee valtiovarainministeriksi – "Haluamme saada pääministeri- ja valtiovarainministeri-akselin toimimaan"
77
Jopa 100 000 työntekijää aloitti lakon, Pohjois-Suomesta mukana useita isoja työnantajia – Teollisuusliiton Aalto ei niele puheita suhdanteiden heikkenemisestä
65
SDP:n yllätysveto: Eronnut Sirpa Paatero palaa kuntaministeriksi – omistajaohjaus siirtyy Tytti Tuppuraiselle, Antti Rinteestä varapuhemies
46
Katri Kulmuni: Hallituspuolueiden edustajien Twitter-miekkailun pitää loppua
32
Linnanmaan uuden pääpaloaseman rakentaminen alkaa ensi kesänä – Raksilaan uusi paloasema vuonna 2023
25
Lähes 2 000 taloutta oli ilman sähköä Oulussa sunnuntai-iltana
24
Analyysi: Kulmunille vihdoin hallituksen kakkosnyrkki – nyt on uuden sukupolven punamullalla näytön paikka

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

9.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image