Ulkomaat

Mitä EU-rahoillamme käytännössä tehdään, pääjohtaja Koopman? – "Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia"

EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopmanin mukaan jäsenmailla ei olisi yksinään varaa toteuttaa esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktoritutkimusta. KUVA: OLIVIER HOSLET
Ulkomaat 25.6.2019 8:00
Ossi Rajala

Euroopan unionilla on nykyisin noin 165 miljardin euron vuosibudjetti. Mitä rahoilla käytännössä saadaan maataloustukien lisäksi aikaan, EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman?

– EU:n budjetointi vaikuttaa ihmisten elämään. Nuoria koskettaa etenkin Erasmus-opiskelijavaihto, joka on synnyttänyt neljän miljoonan ihmisen vaihto-opiskelijasukupolven. Suomalaiset tutkijat hyötyvät EU:n tutkimusrahoista, mutta tärkeintä on, mitä tutkimusrahoilla saadaan aikaan, Koopman kertoo Lännen Medialle.

Koopman ottaa tutkimuspuolelta esimerkeiksi ohjelmat, joissa haetaan uusia keksintöjä maatalouteen ja energia-alalle.

– Jäsenmailla ei olisi yksinään varaa tehdä esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktori-tutkimusta, joka voi johtaa turvalliseen ja hiilivapaaseen energiaan. Tuemme myös uusiutuvan energian hankkeita. Erilaisiin tutkimuksiin tarvitaan miljardeja. Tuemme myös nopeiden raideyhteyksien luomista, jotta lentäminen vähenisi, Koopman sanoo.

Rahoja suunnataan lisäksi uusiin tarpeisiin, joiksi unioni kokee erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan, ulkorajavalvonnan ja turvallisuuden parantamisen.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on huomioitava kaikessa rahoituksessa, jotta työssä on tulivoimaa. Tavoitteenamme on, että 25 prosenttia koko budjetista on oltava mukana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se on suuri osuus, Koopman sanoo.

EU:n seitsemän vuoden budjettikehys parhaillaan tekeillä

Ison-Britannian EU-eron eli brexitin toteutuminen tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetti todennäköisesti pienenisi. Se on tarkoittaa pienempiä tukia myös maataloudelle.

– Olemme ehdottaneet neljän prosentin vähennystä maataloustukiin. Tuet ovat yhä suurin osa budjettia. Ison-Britannian lähtö aiheuttaisi 12 miljardin euron vähennyksen, joten sopeutusta olisi tehtävä, Koopman sanoo.

Budjettipäällikkö korostaa samalla sitä, että maataloustuesta on tarkoitus tehdä joustavampi.

– Jäsenmaat voivat käyttää 15 prosenttia saamastaan tuesta strategisesti niin kuin parhaaksi näkevät.

Maataloustukien kohtalo ratkeaa osittain EU:n seitsemän vuoden budjettikehyksestä, jota ollaan parhaillaan tekemässä vuosille 2021–2027.

Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden yksi suurimpia kysymyksiä on juuri budjettikehys.

Suurimmat riidat rahasta liittyvät maataloustukien jakoon ja jäsenmaiden maksuosuuksiin

Rahojen jakamiseen liittyy aina ristiriitoja, kun jäsenmaat sekä EU:n komissio ja parlamentti hakevat tasapainoa.

Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, kun taas monet jäsenmaat olisivat kitsaampia.

– Suurimmat rahariidat liittyvät maataloustukien jakoon, jäsenmaiden maksuosuuksiin ja siihen, mitä jäsenmaat kokevat budjetista itselleen saavansa. Esimerkiksi Saksa, Hollanti, Tanska ja Itävalta pitävät osuuksiaan suurina, Koopman toteaa.

Budjettiosaston pääjohtaja on toistaiseksi ollut tyytyväinen Suomen näkemyksiin tulevasta puolen vuoden puheenjohtajuuskaudesta.

– Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja maahanmuutolle. Mikä sitten on riittävää? Siitä on neuvoteltava. Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia.

Koopman vieraili Suomessa maanantaina valmistelemassa Suomen puheenjohtajuuskautta ja keskustelemassa juuri EU:n budjettikehyksestä.

MAINOS

Kommentoi

Ihan hyvä että näihin ne rahat menevät niin saadaan halvemmalla kotimaista ruokaa ja edistettyä tutkimuksia kyseisillä aloilla. Harvat kumminkin ilmaiseksi töitä tekee tuskin tutkijatkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

25 prosenttia koko budjetista ilmastonmuutostaisteluun. Kyllä nyt riittää mannaa joillekin ilmastonmuutostaistelijoille. Mihin voisi ilmoittautua, jotta saisi siivun tuosta kakusta? Isot pojat sopineet keskenään jaosta, mutta murusia voisi riittää minullekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan eli kertokaapas mikä se tämmöinen systeemi oikein on, että meiltä kansalta kerätään joka vuosi yli miljardi euroa rahaa joka menee EU:lle ja sitten me kaikki emme kuitenkaan saa omia rahojamme tasaisesti takaisin? Rahat menevät kirjaimellisesti vain muutamille harvoille ja valituille. Suuret kansan rivit eivät ole koskaan saaneet yhtään euroa EU:lta eli me vain maksamme ja maksamme. Tämä siis omien Suomen verojen lisäksi. Kummasti kevenisi veroaste kun sieltä poistettaisiin miljardin verotaakka kansalta.

EU ei ole hyvä asia ja siksipäs ehkä Britannia on nyt lähdössä ja Ranskassa kadut ovat täyttyneet keltaliivimellakoista jo yli 30 viikkoa yhteen menoon. Pari viikkoa sitten keltaliivit rynnäköivät Ranskan EU päämajaan, mutta poliisi sai sen estettyä nippanappa. Seuraavan mellakka-aallon iskiessä voipi olla, että kansan raivoa ei enää parrikadit pidättele.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan samanlainen systeemi on tämä kotimainen verotus: Emme saa omia rahojamme tasaisesti takaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

33
MTV: Kalle Palander muuttaa takaisin synnyinkaupunkiinsa Tornioon – syynä lasten koulunkäynti
31
Toripolliisi-patsas oli töhritty meikkaamalla sen kasvot – "Nuoret tytöt yrittivät puhdistaa patsasta"
27
IS: Liikennelääketieteen professori pitää uutta pistekohtaista nopeusvalvontaa älyttömänä – "Homma on lähtenyt täysin lapasesta"
17
Suomalainen autojen yhteiskäyttöpalvelu aikoo globaaliksi – "Sama jakamis- ja kiertotalouden mullistus tapahtuu liikkumisessa nyt kuin Airbnb:ssä 10 vuotta sitten"
17
Hirvenpyyntilupia myönnetty Oulun toimialueelle tänä vuonna huomattavasti viimevuotista vähemmän – pyynti alkaa syyskuussa
14
Poliisi valvoi liikennettä Käsivarren Lapissa: ylinopeuksia, useita ajokieltoja ja 11 000 euron ylikuormamaksu
13
Qstock aiheuttaa poikkeuksia liikennejärjestelyihin festivaaliviikon alusta alkaen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Tornio ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

223 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mansikka maalle töihin?

Kyllä se on ongelmana, että osa suomalaisista eivät halua tehdä töitä, jos siinä ei ole jotain "hohtoa" tai ei muutoinka... Lue lisää...
Ryö palkitsee

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image