Ulkomaat

Mitä EU-rahoillamme käytännössä tehdään, pääjohtaja Koopman? – "Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia"

EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopmanin mukaan jäsenmailla ei olisi yksinään varaa toteuttaa esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktoritutkimusta. KUVA: OLIVIER HOSLET
Ulkomaat 25.6.2019 8:00
Ossi Rajala

Euroopan unionilla on nykyisin noin 165 miljardin euron vuosibudjetti. Mitä rahoilla käytännössä saadaan maataloustukien lisäksi aikaan, EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman?

– EU:n budjetointi vaikuttaa ihmisten elämään. Nuoria koskettaa etenkin Erasmus-opiskelijavaihto, joka on synnyttänyt neljän miljoonan ihmisen vaihto-opiskelijasukupolven. Suomalaiset tutkijat hyötyvät EU:n tutkimusrahoista, mutta tärkeintä on, mitä tutkimusrahoilla saadaan aikaan, Koopman kertoo Lännen Medialle.

Koopman ottaa tutkimuspuolelta esimerkeiksi ohjelmat, joissa haetaan uusia keksintöjä maatalouteen ja energia-alalle.

– Jäsenmailla ei olisi yksinään varaa tehdä esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktori-tutkimusta, joka voi johtaa turvalliseen ja hiilivapaaseen energiaan. Tuemme myös uusiutuvan energian hankkeita. Erilaisiin tutkimuksiin tarvitaan miljardeja. Tuemme myös nopeiden raideyhteyksien luomista, jotta lentäminen vähenisi, Koopman sanoo.

Rahoja suunnataan lisäksi uusiin tarpeisiin, joiksi unioni kokee erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan, ulkorajavalvonnan ja turvallisuuden parantamisen.

– Ilmastonmuutoksen torjunta on huomioitava kaikessa rahoituksessa, jotta työssä on tulivoimaa. Tavoitteenamme on, että 25 prosenttia koko budjetista on oltava mukana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se on suuri osuus, Koopman sanoo.

EU:n seitsemän vuoden budjettikehys parhaillaan tekeillä

Ison-Britannian EU-eron eli brexitin toteutuminen tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetti todennäköisesti pienenisi. Se on tarkoittaa pienempiä tukia myös maataloudelle.

– Olemme ehdottaneet neljän prosentin vähennystä maataloustukiin. Tuet ovat yhä suurin osa budjettia. Ison-Britannian lähtö aiheuttaisi 12 miljardin euron vähennyksen, joten sopeutusta olisi tehtävä, Koopman sanoo.

Budjettipäällikkö korostaa samalla sitä, että maataloustuesta on tarkoitus tehdä joustavampi.

– Jäsenmaat voivat käyttää 15 prosenttia saamastaan tuesta strategisesti niin kuin parhaaksi näkevät.

Maataloustukien kohtalo ratkeaa osittain EU:n seitsemän vuoden budjettikehyksestä, jota ollaan parhaillaan tekemässä vuosille 2021–2027.

Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden yksi suurimpia kysymyksiä on juuri budjettikehys.

Suurimmat riidat rahasta liittyvät maataloustukien jakoon ja jäsenmaiden maksuosuuksiin

Rahojen jakamiseen liittyy aina ristiriitoja, kun jäsenmaat sekä EU:n komissio ja parlamentti hakevat tasapainoa.

Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, kun taas monet jäsenmaat olisivat kitsaampia.

– Suurimmat rahariidat liittyvät maataloustukien jakoon, jäsenmaiden maksuosuuksiin ja siihen, mitä jäsenmaat kokevat budjetista itselleen saavansa. Esimerkiksi Saksa, Hollanti, Tanska ja Itävalta pitävät osuuksiaan suurina, Koopman toteaa.

Budjettiosaston pääjohtaja on toistaiseksi ollut tyytyväinen Suomen näkemyksiin tulevasta puolen vuoden puheenjohtajuuskaudesta.

– Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja maahanmuutolle. Mikä sitten on riittävää? Siitä on neuvoteltava. Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia.

Koopman vieraili Suomessa maanantaina valmistelemassa Suomen puheenjohtajuuskautta ja keskustelemassa juuri EU:n budjettikehyksestä.

MAINOS

Kommentoi

Ihan hyvä että näihin ne rahat menevät niin saadaan halvemmalla kotimaista ruokaa ja edistettyä tutkimuksia kyseisillä aloilla. Harvat kumminkin ilmaiseksi töitä tekee tuskin tutkijatkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

25 prosenttia koko budjetista ilmastonmuutostaisteluun. Kyllä nyt riittää mannaa joillekin ilmastonmuutostaistelijoille. Mihin voisi ilmoittautua, jotta saisi siivun tuosta kakusta? Isot pojat sopineet keskenään jaosta, mutta murusia voisi riittää minullekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan eli kertokaapas mikä se tämmöinen systeemi oikein on, että meiltä kansalta kerätään joka vuosi yli miljardi euroa rahaa joka menee EU:lle ja sitten me kaikki emme kuitenkaan saa omia rahojamme tasaisesti takaisin? Rahat menevät kirjaimellisesti vain muutamille harvoille ja valituille. Suuret kansan rivit eivät ole koskaan saaneet yhtään euroa EU:lta eli me vain maksamme ja maksamme. Tämä siis omien Suomen verojen lisäksi. Kummasti kevenisi veroaste kun sieltä poistettaisiin miljardin verotaakka kansalta.

EU ei ole hyvä asia ja siksipäs ehkä Britannia on nyt lähdössä ja Ranskassa kadut ovat täyttyneet keltaliivimellakoista jo yli 30 viikkoa yhteen menoon. Pari viikkoa sitten keltaliivit rynnäköivät Ranskan EU päämajaan, mutta poliisi sai sen estettyä nippanappa. Seuraavan mellakka-aallon iskiessä voipi olla, että kansan raivoa ei enää parrikadit pidättele.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan samanlainen systeemi on tämä kotimainen verotus: Emme saa omia rahojamme tasaisesti takaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22:11
Maanpaossa asuvan liikemiehen videot rohkaisivat egyptiläisiä harvinaisiin mielenosoituksiin – Poliisi pidätti kymmeniä protestoijia
21:58
Ranska löi Suomen EM-lentopallon neljännesvälierissä – päävalmentaja Banks: "Nyt päti vahvemman laki, meillä ei ollut vastausta"
21:56
Kärpät nousi jyrän alta voittoon Jyväskylässä – Karvinen maalasi kahdesti: "Painetaan päivittäin hommia, niin silloin se välillä kääntyy noin"
21:44
Runssilla: Kerran kuukaudessa Konst o. deli tarjoilee brunssia elävän musiikin kera
20:50
Pohjavedet yhä matalalla monen kuivan vuoden jäljiltä – "Kaikki sateet ovat tervetulleita koko maassa"
19:46
Kärpät ryösti voiton Jyväskylässä jatkoajalla jännärin päätteeksi – tasoitus 14 sekuntia ennen päätössummeria
19:00
Keikkaa pukkaa musiikkiklubeilla ja isoilla areenoilla – Ilpo Sulkala: "Oulusta on pikkuhiljaa kehittynyt oikea kaupunki, vaikka toinen jalka on yhä lehmän paskassa ja toinen katukivetyksellä" Tilaajille
76
Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt professori Markku Wilenius: "Kyllä tämä herättää kysymyksiä, minkälaista politikointia tässä maassa tehdään"
62
"Täyssähköinen rekkaveturi maksaa tuplat" – Onko tulevaisuus sittenkin kaasu- eikä sähkörekoissa? Raahelainen Korsu Oy hankkii kokemuksia kaasu-Scaniasta
31
Kärpät ryösti voiton Jyväskylässä jatkoajalla jännärin päätteeksi – tasoitus 14 sekuntia ennen päätössummeria
30
Stora Enso sai yt-neuvottelut valmiiksi, yhteensä 365 irtisanotaan – paperin valmistus Oulussa jatkuu syksyyn 2020 saakka
25
Opetusministeri Li Andersson ensi viikon ilmastolakosta: Kouluissa hyvä keskustella pelisäännöistä, jotta vapaus mielenilmaisuun toteutuu
25
Analyysi: Saksan jättimäinen ilmastopaketti sai monet pettymään – Näin uudistus vaikuttaa Suomeen
21
Kuusi Jehovan todistajaa vangittu Venäjällä – "Ketkä ovat vuorossa seuraavaksi?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus osti sotalaivoja 1300 miljoonalla!

142 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Nainen aloittaa työsuhteessa ja kohta on taas raskaana

On hieno juttu, että naisella on turvattu toimeentulo. Perheenlisäys on nykyisessä Suomessa on iloinen u... Lue lisää...
Perus 35

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image