Ulkomaat

Missä olit, kun Berliinin muuri kaatui? – Saksan ulkoministeri patistaa Eurooppaa yhtenäiseksi kuin vuonna 1989

Saksan ulkoministeri Heiko Maasin puheenvuoron Berliinin muurin kaatumisen vuosipäiväksi julkaisee Suomessa Lännen Media.
Ulkomaat 2.11.2019 6:30
Heiko Maas

Berliinin muurin murtumisesta ja vapauden koittamisesta sadoille miljoonille eurooppalaisille tulee kuluneeksi 30 vuotta. Marraskuussa 1989 Euroopalla oli henkistä voimaa kaataa raja-aitoja ja puolustaa omia arvojaan. Nykymaailman hankaluuksissa EU saa äänensä kuuluviin vain yhtenäisenä ja löytämällä vuodelta 1989 tutun voiman – vapautensa voiman, kirjoittaa Saksan ulkoministeri Heiko Maas. Julkaisemme puheenvuoron Lännen Mediassa ainoana Suomessa.

Jokainen marraskuun 9. päivän 1989 kokenut eurooppalainen osaa vastata tähän kysymykseen. Kun itä- ja länsisaksalaiset 30 vuotta sitten halasivat toisiaan onnesta itkien, päättyi Saksan kahtiajako, mutta samalla kaatui myös rautaesirippu, joka oli repinyt Euroopan kahtia 40 vuoden ajan.

Sen vuoksi me saksalaiset emme juhli 9. marraskuuta ainoastaan muurin murtumista. Juhlimme sitä rohkeutta, jonka ansiosta ihmiset koko Keski- ja Itä-Euroopassa saavuttivat vapauden ja demokratian. Juhlimme Eurooppaa, joka on tänään – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta – onnellisesti yhdentynyt.

Me saksalaiset tiedämme, kenelle kiitos tästä onnesta kuuluu: Sadoille tuhansille itäsaksalaisille, jotka lähtivät kaduille vapauden puolesta. Mutta myös Gdanskin telakkatyöläisille, Baltian laulavaan vallankumoukseen osallistuneille, unkarilaisille, jotka ensimmäisinä leikkasivat aukon raja-aitaan, Prahan Charta 77-aktivisteille, Bratislavan kynttilämielenosoitukseen kokoontuneille, mielenosoittajille Romanian Timisoarassa − kaikille niille naisille ja miehille, joiden vapaudentahto kaatoi muurit ja piikkilanka-aidat.

Kiitoksemme kuuluu ystävillemme ja liittolaisillemme lännessä, mutta myös Mihail Gorbatshovin glasnost- ja perestroika-politiikalle, sillä ne tasoittivat tietä Saksojen yhdistymiselle.

Saksa sai Euroopalta lahjan

Saksojen yhdistyminen oli myös Euroopan lahja Saksalle − ja tämän lahjan saimme sen vuosisadan lopulla, jolla saksalaiset olivat kylväneet maanosaamme suunnatonta kärsimystä.

Tämä lahja velvoittaa meitä saattamaan Euroopan yhdentyminen päätökseen, rakentamaan Euroopan, joka tekee oikeutta vuonna 1989 vapauden ja demokratian puolesta toimineiden ihmisten arvoille ja unelmille. Tämän puolesta haluamme tehdä työtä myös, kun Saksa ottaa vastaan EU:n puheenjohtajuuden ensi vuonna, jolloin jälleenyhdistymisestä tulee kuluneeksi 30 vuotta.

Euron pelastaminen, loputon riita pakolaisten vastaanotosta ja jakamisesta – kaikki tämä on synnyttänyt Eurooppaan uusia jakolinjoja. Brexitin toteutuessa koemme ensimmäisen kerran, että jäsenmaa lähtee EU:sta. Ja monissa Euroopan maissa kannatusta saavat ne, jotka uskottelevat, että vähemmän Eurooppaa olisi meille parempi.

Pärjäämme tässä maailmassa kuitenkin vain, jos me eurooppalaiset pidämme yhtä.

Itäsaksalainen sotilas seurasi tammikuussa 1990 katseella, kun Itä-Saksan eli DDR:n joukot purkivat Berliinin muuria. Vuonna 1961 rakennettu muuri oli koko pituudeltaan noin 1 400 kilometriä. Sen tarkoituksena oli estää sosialistisen Saksan kansalaisia pakenemasta länteen, joskin Itä-Saksassa muurista käytettiin nimitystä "fasismin vastainen suojamuuri".

Kansalliset sooloilut lopetettava

Aikamme neljästä suuresta maailmanlaajuisesta haasteesta – globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja muuttoliikkeestä – ei ainutkaan maa selviä yksin.

Vetoomukset Helsingistä, Berliinistä tai Pariisista kaikuvat kuuroille korville Moskovassa ja Pekingissä, ja valitettavasti kasvavassa määrin myös Washingtonissa. Vain Euroopan äänellä on merkittävää painoa.

Tämän vuoksi kansalliset sooloilut pitäisi Euroopassa lopultakin unohtaa.

Nämä Euroopan on tehtävä yhdessä

Meidän on yhdessä hahmoteltava ja toteutettava eurooppalaista politiikkaa Venäjän ja Kiinan kaltaisten maiden suhteen. Tähän tarvitaan tehokasta eurooppalaista diplomatiaa, mutta ennen kaikkea enemmän joustavuutta meiltä kaikilta. Jos meillä on 27 erilaista kansallista linjaa, epäonnistumme.

Meidän on yhdessä tehtävä enemmän lieventääksemme konflikteja lähialueillamme – niin Donbassin alueella kuin Syyriassa ja Libyassa. Tätä varten meidän on vahvistettava Euroopan kykyä rauhanomaiseen konfliktinhallintaan. Tarvitsemme myös todellisen eurooppalaisen puolustusunionin, joka täydentää Natoa, mutta voi tarvittaessa myös toimia itsenäisesti.

Meidän on yhdessä ponnisteltava kansainvälisen järjestyksen säilyttämisen puolesta ja oltava monenkeskistä yhteistyötä edistävän allianssin ytimessä. Tämän järjestyksen säilyminen on rauhan ehto myös Euroopassa.

Meidän on yhdessä otettava johtava rooli ilmastonsuojelussa. Tarvitaan rohkeita poliittisia ratkaisuja ja todellisia yhteiskunnallisia toimia, jotta maanosastamme tulee vuosisadan puoliväliin mennessä hiilineutraali. Jos emme onnistu tässä, hukkaamme lastemme tulevaisuuden.

Meidän on yhdessä vahvistettava Euroopan taloutta, jottemme muserru Kiinan ja USA:n välisessä kauppasodassa ja teknologisessa kilpajuoksussa. EU:n seuraavasta budjetista on sen vuoksi tehtävä tulevaisuuden budjetti, joka investoi tutkimukseen, huipputeknologiaan ja digitalisaatioon. Vain siten turvaamme Euroopan hyvinvoinnin.

Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että unioni pysyy myös sisäisesti yhtenäisenä.

Vapauden voimalla autoritaarisuutta vastaan

Eurooppa on vahva, kun se huolehtii kansalaistensa sosiaaliturvasta, kun taloudellisten standardien ohella yhtenäistyvät myös sosiaaliset standardit. Ja Eurooppa on vahva, kun kunnioitamme ja toteutamme sellaisia arvoja kuin oikeusvaltioperiaate.

Syksy 1989 osoitti, mihin eurooppalaiset pystyvät, kun ajattelemme ja toimimme yli kansallisten rajojen, ja mikä voima meissä on, kun puolustamme vapautta ja demokratiaa ja lain- ja oikeudenmukaisuutta. Voima murtaa muureja ja rajoja. Voima puolustaa arvojamme ja etujamme yhä autoritaarisemmaksi muuttuvassa maailmassa.

Tämä maailma tarvitsee Euroopan rohkeutta vapauteen, vuoden 1989 rohkeutta. Uskaltakaamme vihdoin olla eurooppalaisia, toimia eurooppalaisesti – ilman muttia!

Kirjoittaja on Saksan liittotasavallan ulkoministeri.

MAINOS

Kommentoi

kaikki aiemmat kommentit kritisoivat hyökkäävästi, halveksien
hyvää ja rakentavaa kirjoitusta.

kommentoijat ovat ilmeisesti kaikkimullehetisukupolvea, varakkaita ja todellisuudesta vieraantuneita.

eivät tiedä mitä oli itä-blokki, saati siellä eläneet, tai siellä edes käyneet.
eivät tiedä mitä oli kylmä sota.
eivät ymmärrä mitä maanosassamme on viimeisen vuosisadan aikana tapahtunut.
eivät ymmärrä mitä on sota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässähän Saksa haluaa Viime kädessä yhdistää koko Euroopan ”yhdeksi” ja tietenkin ottaa määräysvallan itselleen. Ei kannata tällaiseen kelkkaan hypätä sillä sitten itsenäisyys on lopullisesti menetetty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitikö Eurooppa riitauttaa 2015? Siitä seurasi hajaannus ja vastareaktioiden sarja. Brexit. Venäjä sai tilaisuutensa. Merkelin Saksan vastuu tapahtuneesta ei ole vähäinen. Silti vieläkin painostetaan jäsenvaltioita etujensa vastaiseen toimintaan, yhtenäisyyden nimissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olin töissä kansainvälissä firmassa. Yksi työtovereistani oli itäsaksalainen. Jollain tavalla huomasin, että flikka ei pääse tavoistaan. Saksalaisuus paistoi läpi koko ajan. Minuun suhtautuminen muuttui, kun hieman syvällisemin kävimme asian läpii. Vaimokseni sitsiltään olisi kumminkaan huolinu, vaikka peliäkin oli liikkeellä. Ja Saksa kokee tätä kansakunnan syyllistä oloaan, ja ehkä maailman tappiin asti. Ja syytä on, vaikka se luultavasti vaikeuttaa koko Euroopan tilannetta. Koko kirjoitus on ulkoministerin poliittista höttöä. Mutta ehkä Suomen sanavapauslain myötä voin minäkin näinkin esittää mielipiteensi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kaikki menisi kuten "strömsöössä", niin ok.
MUTTA
Mikä kismittää mm. minua: -ne ns. maahanmuuttajat, jotka ovat olleet Suomessa kymmeniä vuosia, eivät edelleenkään puhu suomea, ja he eivät edes halua tehdä töitä ("kiitos" Suomen anteliaan sosiaaliturvan ).
-EU-eliitti porsastelee (isot palkat, ei vastuuta, vaikka mokaisi kunnolla, yms,)
Paljon on epäkohtia, kyllä.
Jos EU jatkaa samalla linjalla, niin parasta olisi, että se hajoaisi!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image