Ulkomaat

Miksi Ranska lämmittää välejään Putiniin? – Asiantuntija: Venäjän kutsuminen G7-ryhmään on Macronin huono hyvä idea

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (oik.) yrittää haukata liian isoa palaa vikittelemällä Venäjän presidentti Vladimir Putinia Euroopan kumppaniksi, varoittaa ranskalaistutkija. Johtajat tapasivat elokuussa Etelä-Ranskan Besançonissa, jossa Putin oli Macronin vieraana. KUVA: ALEXEI DRUZHININ / SPUTNIK / KRE
Ulkomaat 14.9.2019 18:52
Katja Ihatsu

Viime kuukausina Ranskan suhteissa Venäjään on nähty yllättävää lähentymistä, joka ei kestä kauaa.

Ranskan ja Venäjän suhteiden äkillinen lämpeneminen kestää aikansa. Sitten välit jäähtyvät ennalleen. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei muuta politiikkaansa, vaikka Ranskan presidentti Emmanuel Macron uskaltaisi muuta toivoa.

Näin arvioi ranskalainen IISS-tutkimuslaitoksen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg Ouest-France-lehdessä. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Suomen hallituksen tilaamaa Nato-selvitystä.

Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan huomauttaa, että Venäjä ei jaa tavoitetta lähentyä Euroopan kanssa.

– Strategisella tasolla Venäjä puhuu maan suurvalta-aseman tunnustamisesta. Se tarkoittaa käytännössä määräävää asemaa suhteessa lähialueen maihin ja oikeutta tulkita kansainvälisiä sopimuksia omien intressien mukaisesti. Ranska ei ole julkisuudessa avannut näitä haasteita.

Macron lähetti tällä viikolla ulkoministerinsä Jean-Yves Le Drianin ja puolustusministerinsä Florence Parlyn Moskovaan tapaamaan venäläiset kollegansa. Tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan sitten Venäjän Krimin valtauksen 2014. Sen tarkoitus oli Ranskan mukaan maiden suhteiden parantaminen.

Ranskan lähentymisen Venäjään voi katsoa alkaneen, kun Macron kertoi uskovansa "eurooppalaiseen Venäjään" tavatessaan Putinin Ranskassa elokuussa G7-kokouksen alla. Ranskan isännöimässä G7-kokouksessa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti, että voisi kutsua Putinin seuraavana vuonna Yhdysvalloissa järjestettävään kokoukseen.

Macron kuittasi, etteivät maat ole kutsusta yksimielisiä. CNN-uutiskanavan lähteen mukaan aloite Putinin kutsumisesta oli tullut alun perin kuitenkin Macronilta, ei Trumpilta. Myöhemmin Macron tarkensi, että Ukrainan kriisin ratkaiseminen on ehdoton edellytys Venäjän pääsylle takaisin ryhmään. G8 kutistui G7:ksi vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin.

G7-kokouksen jälkeen Macron tapasi Ranskan suurlähettiläät ja korosti puheessaan, että suhteet Venäjään kaipaavat uudelleenajattelua.

– Euroopassa olemme me ja Venäjä myös, muistutti Macron.

Hän varoitti, että jos yhteistyöhön Venäjän kanssa ei tartuta, Euroopassa nähdään jäätyneitä konflikteja ja kärsitään kylmän sodan kaltaisista seurauksista.

– Venäjän eristäminen Euroopasta olisi paha virhe. Venäjä ei halua olla Kiinan alempiarvoinen liittolainen, Macron sanoi.

Tutkija Heisbourg kritisoi Macronin ajattelua, jossa Venäjä olisi hakeutunut Kiinan kumppaniksi, koska länsimaat ovat hylänneet sen. Samalla logiikalla se kääntyisi takaisin Kiinan syleilystä.

Kiinan nousu suurvallaksi on uutta, mutta Pekingin ja Moskovan suhteet eivät, Heisbourg muistuttaa.

– Presidentit Putin ja Xi Jinping ovat molemmat autoritaarisia johtajia, jotka hylkivät demokratiaa, liittoutuvat diktaattorijohtajien kanssa ja polkevat mitä tahansa vähemmistöjä, jotka vaativat oikeuksiaan, Heisbourg kirjoittaa.

Myös Pynnöniemi näkee, että Kiinan suunta ei ole katoamassa mihinkään.

– Kuvaavaa on, että Venäjän ykköskanavan iltauutisissa esiteltiin ensin pian Kiinaan avattavaa kaasuputkea, vasta sen jälkeen Ranskan ulko- ja puolustusministeritapaamista, hän sanoo.

Venäjä ja Kiina ovat molemmat myös useaan otteeseen jarruttaneet Syyrian sotaan puuttumista käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Tämä alkoi jo ennen EU:n ja Venäjän suhteiden jäähtymistä Krimin valtauksen takia.

– Macronilla on pahoja harhakuvitelmia, jos hän luulee Venäjän kääntävän selkänsä kumppanilleen Kiinalle vain siksi, että osoittaisimme ymmärrystä venäläistoimille Ukrainassa tai Syyriassa, Heisbourg kirjoittaa.

Venäjän kutsumista G7-ryhmään Heisbourg nimittää Macronin "huonoksi hyväksi ideaksi".

– Kun presidentti Boris Jeltsinin Venäjä liittyi ryhmään vuonna 1997, kaikki jakoivat toiveen siitä, että Venäjä kehittyisi täysivaltaiseksi demokratiaksi. Vuoden 2007 jälkeen ja Putinin astuttua johtoon toive on osoittautunut turhaksi. Ryhmä koostuu maailman johtavista demokratioista, ja Venäjän palauttamisessa siihen ei olisi mitään järkeä, Heisbourg kirjoittaa.

"G7 koostuu maailman johtavista demokratioista, ja Venäjän palauttamisessa siihen ei olisi mitään järkeä."

François Heisbourg Turvallisuuspolitiikan asiantuntija
MAINOS

Kommentoi

Näitä spekulantteja riittää!!

Nousukas Macron on kokematon mutta tuskin tyhmä, joka muka toivoisi Venäjän kääntävän selkänsä nousevalle Kiinalle lännen suhteiden parannuttua.

Pikemminkin M näyttää reaalipoliitikolta, joka ei odotakaan Venäjän muuttavan kurssiaan. Miksi ihmeessä se sen tekisi?, eikä pakotteilla ja muulla kiukuttelulla pystytä vaikuttamaan aina edes pienempien valtioiden politiikkaan, parhaana esimerkkinä Kuuba kauppasaartoineen.

(Suomen ja Neuvosto-Venäjän historia osittaa, että aktiivisella/aggressiivisella puuttumisellamme naapurimaan asioihin (esim. Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kysymys) vain vaikeutettiin suomenkielisten asemaa.)

Rakentavin vaihtoehto on tunnustaa tosiasiat ja pyrkiä yhteistyöhön, jolla purettaisiin vastakkainasettelua. Ikävää vain, että monen toiveajatteluun näyttää kuuluuvan, ettei "lähentymistä" tapahtuisi tai että se ei "kestäisi kauaa".

Ei ole Eurooppaa ilman Venäjää eikä Venäjää ilman Eurooppaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Stalin hoiteli suomenkieliset ensimmäisten joukoissa suurelta osin multiin, joten Mainilan laukaukset oli helppo ampua vastakkainasettelun lisäämiseksi ja vähät välittämättä Itä-Karjalan ja Inkerinmaan asemasta. Viimeisen vuosikymmenen ajan Putin on itse lisännyt vastakkainasettelua monella suunnalla. Vasta lievät pakotteet saivat Kremlin oligarkin miettimään, mitä kestää tehdä ja mitä ei. Putinin päättämät rikokset eivät vanhene. Eurooppalainen historia tietää ne ja kertoo niistä aina ja aina ja aina ….. ja muistaa kertoa, että Venäjä ei ole Eurooppaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä on lähtenyt sotilaallisesti valloittamaan Eurooppaa.

Uutta Münchenin sopimusta ei tehdä, joten Venäjä kärvistelkööt pakotteissaan.

Venäläiset eivät pidä itseään eurooppalaisina, ja miksi pitäisivätkään. Venäjä on ollut bysanttilaisen hämärän maa siitä lähtien, kun kristinusko tuli sinne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Välit lämpenee Venäjään, kun hyväksyy että heillä on oikeus kiusata pienempiään.

Jos se jatkuvasti sallitaan, tulee joskus Suomenkin vuoro.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos joku on vihamielinen, niin Putinin Venäjä. Sitä ei muuksi selitä pietarilaisten trollien räpiköinti totuuden kanssa. Venäjä on kärsinyt Putinin rikoksista paljon ja kärsii koko ajan. Venäjän talous on heikko ja yhä heikommaksi käy. Siksi kansa on Moskovassa kaduilla. Kansa haluaa esim. itäukrainalaisten moskovamielisten terroristien elättävän itse itsensä eikä hyväksy venäläisten eläkkeiden leikkauksia heidän elättämiseen ja aseistamiseen. Putinilla on pakki päällä ja maa taantuu päivä päivältä lähemmäs kommunistidiktatuurin pahimpia aikoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi Ranska lämmittää välejään Putiniin?? Pitäisikö niitä sitten kiristää? Kumpikahan keino tuo parempia tuloksia kun sitä kiristämistä on nyt kokeiltu ilman pienintäkään tulosta. Olisikohan nyt parempi jo kokeilla toista tietä ennenkuin aletaan tosissaan sotimaan. Sitähän lietsotaan jo Suomessakin ehkä jopa enemmän kuin muualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähentymisen ja sovinnollisuuden vaihtoehtohan on eristäminen ja vihamielisyyden ylläpitäminen. Vihamielisyyttä on nyt pidetty yllä kohta kymmenen vuotta ja mitään sillä ei ole saatu aikaan muuta kuin vihamielisyyden lisääntymistä joka johtaa lopulta sotaan. Nämä natohaukka "tutkijat" pitävät vihamielisyyttä yllä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, montakohan kerta noi "tutkijat" on ollu väärässä... Makron pelaa oikea peliä, Venäjällä ja Ranskalla on aika värikäs historia niin siitä voi tulla ikkuna Eurooppaan jos ei ovesta päästetä niin pääse vaikka ikkunan kautta, mutta kai idea on siinä että ku on hyvät välit niin voi saada hyvät diilit se taas tuo rahaa ja työpaikkoja, ikävä kyllä mutta rahaa määrää suunnan ja vauhdin tässä maailmassa, ellei se ole tullu tutkijoille selväksi.
Mutta toki voi tanssia EU pillin mukaan ja odottaa että oikea aika menee ohi mitä tässä vaiheessa Suomi tekekki...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Macroni hakenee päätöstä Mistral -laivakaupalle. Krimin sodan alettua Ranskalta keskeytyi miljardien hintaiset lentotukialuskaupat Venäjälle. Ei ole syytä unohtaa että tuollaisille laivoille ei ole paljoa asiakkaita, ja toisaalta Venäjäkin tietää että muualta ei tuollaisia laivoja ole heille tulossa.

Puhuessaan kylmän sodan kaltaisista vaikutuksista, Macron siis tietää ainakin muutaman miljardin arvoisista vaikutuksista, jotka osuvat kovin lähelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20:07
Syömäsä: Zivagon Pincho-perjantai tarjoilee naposteltavaksi tapaksia työviikon päätteeksi
20:02
Heidi Määtällä on kotonaan Pateniemessä on 15 kissaa, joista neljä on hänen omiaan ja loput PoPoPetin pelastamia eläimiä
20:00
Oululainen Raija Väyrynen yllättyi, kun kuuli voittaneensa luontokuvakisassa – innostus kuvaamiseen iski Lapissa
19:53
Kalajoen tytön kasvutarina – Kiia Nousiainen rakentaa määrätietoisesti elämäänsä ja kiekkouraansa
19:34
AC Oulun kausi päättyi tasapeliin – pettymysten kausi toi seitsemännen sijan
19:00
Mitä ihmettä tekee laitoslaulaja? Oululainen Kaisu Leinonen laulaa heleällä äänellään ja laulattaa vanhuksia laitoksissa sekä palvelukodeissa Tilaajille
19:00
Näin kajahtaa laitoslaulajan laulu Kaakkurin palvelukodissa
190
Hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat hankkimaan lisää sähköautojen latauspisteitä – myös autottomat voivat joutua maksajiksi
39
Jalankulkijoille annettu syksyn ensimmäinen liukastumisvaroitus Oulussa, kulkuväylät voivat olla erittäin liukkaita
33
Puheenaihe: Ovatko varusmiesten yhteistuvat tarpeellisia?
31
Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
19
Sadat tuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"
17
Britannia pyysi EU:lta lykkäystä brexitille kirjeellä, jota Boris Johnson ei allekirjoittanut – Lähetti toisen kirjeen, jolla perui ensimmäisen
15
Haukiputaalle poliisin konttiputkaan viety henkilö sytytti putkassa tulipalon, palo laukaisi tilan sprinklerin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maataloustuet.

Jos haluamme pitää kotimaisen maataloustuotannon omavaraisena, tarvitsevat maanviljelijät maataloustukea. Maanviljelijöi... Lue lisää...
Realismia

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image