Ulkomaat

Magnitskin nimeä pyöritellään EU:ssa kuin kuumaa perunaa – Venäjän inhoaman lain laatiminen on vaikeaa, kertoo yh­teis­ve­too­muk­sen ainoa suomalainen al­le­kir­joit­ta­ja

Asianajaja Sergei Magnitski kuoli epäilyttävissä oloissa moskovalaisessa tutkintavankilassa marraskuussa 2009. Hän oli selvittänyt Venäjän hallinnon korruptiota.
Ulkomaat 7.12.2018 18:00
Seppo Ylönen

Magnitski-lait määräävät rangaistuksia ihmisoikeusloukkaajille maasta riippumatta. EU-parlamentti on jo kahdesti kehottanut jäsenmaiden johtajia hyväksymään pakotelain ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille – asia on ensi viikolla uudelleen esillä ulkoministerikokouksessa.

Venäjän uhmaaminen on kova pala EU:lle. Sen osoittaa vaikeus laatia yhteiseurooppalaista lakia ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden ihmisten rankaisemiseksi.

Tällainen laki on voimassa Yhdysvalloissa ja viidessä muussa maassa. Lakia kutsutaan Magnitski-laiksi tutkintavankilassa kuolleen venäläisen Sergei Magnitskin mukaan.

Kremlin johdon epäsuosioon joutunut asianajaja Magnitski kuoli sellissä vuonna 2009, koska häneltä evättiin lääkehoito. Todennäköistä myös on, että Magnitskia kidutettiin vankilassa.

EU:n parlamentti on kahteen otteeseen, vuosina 2014 ja 2017, kehottanut Eurooppa-neuvostoa eli EU-maiden valtionpäämiehiä hyväksymään koko EU:n laajuisen Magnitski-lain. Tähän mennessä Eurooppa-neuvosto ei ole edennyt asiassa.

Toteutuessaan laki estäisi Magnitskin kuolemaan sekaantuneiden pääsyn EU-maihin ja jäädyttäisi heidät varansa. Se kattaisi paitsi vankilaviranomaiset, myös ne poliitikot ja virkamiehet, joiden toimien vuoksi Magnitski heitettiin vankilaan virumaan.

Nimi on joillekin liikaa

Lain soveltamisala olisi nimestä huolimatta laajempi. Rangaistavuuden piiriin tulisivat Venäjän ohella kaikki muutkin maat. Olennaista olisi suora tai epäsuora osallisuus ihmisoikeusrikkomuksiin.

Ensi viikolla Magnitski-laki on esillä EU:n päättävissä elimissä. Maanantaina sitä pyörittelevät ulkoministerit ja loppuviikolla valtionpäämiehet huippukokouksessaan.

Hollanti ehdotti lain läpimenon helpottamiseksi, että siitä pudotettaisiin Magnitski-sana pois.

Euroopan parlamentin suomalaisjäsen Petri Sarvamaa (kok.) sanoo, että ehdotus kuvastaa hyvin EU:n sisäistä Venäjä-keskustelua.

– Joillekin valtioille ei sovi (Vladimir) Putinin hallinnon nimeäminen suoraan vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin.

Iso joukko kansanedustajia ja europarlamentaarikoita 18 jäsenmaasta allekirjoitti tänään julkaistun vetoomuksen, jolla he vaativat EU-ihmisoikeuslakia voimaan ja nimettäväksi nimenomaan Sergei Magnitskin kunniaksi. Allekirjoittajia oli yli 40. Yhteispuheenvuoron julkaisi suomalaisista tiedotusvälineistä Lännen Media.

Ainoa vetoomuksen suomalainen allekirjoittaja oli Sarvamaa.

Venäjällä on ystäviä EU:ssa

Euroopan parlamentin Venäjää sivuavissa keskusteluissa on Sarvamaan mukaan äärivasemmistosta ja äärioikeistosta koostuva meppien joukko, joka vastustaa kaikkea Venäjään kohdistuvaa pakotetoimintaa ja Venäjän kritisoimista.

Sitten on iso joukko kultaisen keskitien kulkijoita, joille Venäjää voi arvostella epäsuorasti, kohdetta nimeämättä.

Sarvamaa sanoo itse kuuluvansa kolmanteen ryhmään, joka ei kainostele Venäjän tai Magnitskin nimen mainitsemista.

Magnitski-lakien esitaistelija on Venäjällä epäsuosioon joutunut amerikkalainen suursijoittaja Bill Browder.

Magnitski jatkoi Browderin asioiden hoitoa Venäjällä, kun Browder sai sieltä lähtöpassit vuonna 2005. Magnitski paljasti jättimäisen veronkierron, joka kumpusi siitä, että Browderin omistamia firmoja kaapattiin Kremlin luottohenkilöiden omistukseen.

Venäjä kosti USA:n lain

Venäjällä olleiden suuromistusten menettämisen jälkeen Bill Browder ryhtyi matkalaukkusaarnaajaksi, jonka missio on ihmisoikeusrikoksiin ja korruptioon sekaantuneiden venäläisten ja heidän ulkomaisten apuriensa paljastaminen.

Browderin aktiivisuus johti ensimmäiseksi tulokseen Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obama allekirjoitti joulun alla 2012 kongressin hyväksymän lain, jota alettiin kutsua Magnitski-laiksi ("Magnitsky Act").

Laki estää henkilöitä, jotka ovat sekaantuneet Magnitskin kuolemaan, astumasta Yhdysvaltain maaperälle tai käyttämästä amerikkalaisia pankkipalveluja.

Alkuvaiheessa mustalle listalle tuli 18 venäläisen nimet.

Venäjä kosti kieltämällä venäläislasten adoptiot Yhdysvaltoihin ja laatimalla oman mustan listan amerikkalaisista, joilla ei ollut sen jälkeen asiaa Venäjälle.

Kuusi maata samassa rintamassa

Vuonna 2016 lain käyttöala laajennettiin Yhdysvalloissa koskemaan muitakin kuin Venäjällä tehtyjä ihmisoikeusrikoksia. Nyt maahantulokielto tai muita pakotteita voidaan määrätä minkä tahansa maan kansalaiselle.

Yhdysvaltain mustalla listalla on liikemiehiä, poliitikkoja, sotilaita, asekauppiaita ja elinkauppaan sekaantuneita lääkäreitä. Pakotelistalla on nimiä isosta maajoukosta.

Viimeisimpänä listalle on tullut Saudi-Arabia, jonka vajaata pariakymmentä turvallisuuselinten jäsentä syytetään sekaantumisesta toimittaja Jamal Khashoggin murhaan.

Yhdysvaltain jälkeen omat Magnitski-lakinsa ovat hyväksyneet Britannia, Kanada, Viro, Latvia ja Liettua.

Sergei Magnitski

Sergei Magnitski oli venäläinen tilintarkastaja ja asianajaja.

Magnitski paljasti Kremlin valtaapitävien lähellä olevien ihmisten massiivisen veronkierron. Magnitski pidettiin vuonna 2008 epäiltynä veronkierron avustamisesta.

Hän kuoli 37 vuoden iässä moskovalaisessa tutkintavankilassa marraskuussa 2009. Häneltä oli evätty vankilassa lääketieteellinen hoito, ja epäilyjä on myös kidutuksesta.

Moskovassa alkoi vuonna 2013 postuumisti rikosoikeudenkäynti Magnitskia vastaan.

Bill Browder

Magnitski edusti amerikkalaista suursijoittajaa William "Bill" Browderia.

Browder perusti vuonna 1996 Hermitage Capital Management -sijoitusyhtiön, joka keräsi vuosituhannen taitteessa satumaiset voitot Venäjällä.

Browder joutui Venäjän mustalle listalle 2005. Viime vuonna hän sai Venäjällä yhdeksän vuoden tuomion veronkierrosta. Browder jatkaa toimintaansa Britanniasta.

MAINOS

Kommentoi

En oikein ymmärrä miksi mikään laki pitää nimetä jonkin tietyn henkilön mukaan. Tässä ongelmaksi tulee se että ihan kuin rikkomuksia ei tapahtuisi muualla kuin Venäjällä. Jos tuollainen laki tulee, kuten pitäisi, sen pitää koskea ihmisoikeusloukkauksia kaikissa maailman maissa.

Toinen samantapainen asia mistä pitäisi olla universaali oikeus puuttua ja rangaista valtioita ja vastuullisia ihmisiä on se jos hallinto käyttää vesitykkejä ja kyynelkaasua kovempaa aseellista väkivaltaa tai yksilöimättömiä massapidätyksiä aseetomia mielenosoittajia vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

a. Lain nimi heti kertoo, mistä puhutaan, b. Sen tarkoitus onkin puuttua ihmisoikeusrikkomuksiin kaikkialla maailmassa, ja c. Ei sitä vettä ym roiskita ihan tarpeettomasti, jos mieltä osoitetaan ilman hulinoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:55
Rovaniemen poliisin viikonlopun tehtävät: rattijuoppoja, pyörävarkaita ja tulipalo, josta poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja
15:43
Sukupolvet kohtaavat äänestyspaikalla – Ylivieskassa jännitetään, paraneeko äänestysvilkkaus edellisistä eurovaaleista
14:44
Kerrostalon ulkovarasto syttyi tuleen Kajaanissa - asukkaat taltuttivat palon omatoimisesti
14:20
Mullassa piilee legionellan vaara – kotipuutarhureiden kannattaa tiedostaa tartuntariski ja suojautua pöllyävältä mullalta
14:05
Nelostiellä sattui kahden auton peräänajo - tilanteessa ei henkilövahinkoja, liikenne kulkee normaalisti
13:06
Lapin poliisia työllistivät viikonlopun aikana huumekuskit sekä mökkiporukan riitaisa illanvietto
12:43
Lätkäfinaali vs. EU-vaalit – Onko illalla väistämättä edessä hysteerinen kanavaralli?
183
Viestintäjohtajan viesti jäi epäselväksi – Mikko Salmen sopimattomaksi arvioitu kuva piti poistaa hämmentyneiden kommenttien takia
58
Lehdon Oulaisten tehtaan pääluottamusmies elää roolissaan ensimmäisiä yt-neuvotteluja – "Joillekin voi olla pelottava tilanne, jos menee työ alta"
44
Poliisi otti lauantai-iltana kiinni huomattavaa ylinopeutta ajaneen miehen Kaakkurissa - epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta
36
Tänään äänestetään eurovaaliedustajat Brysseliin ja Strasbourgiin – Jos Brexit toteutuu vaalikauden aikana, Suomi saa parlamenttiin 14. jäsenen
32
Kommentti: Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
31
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen: Ministerin pesti kiinnostaa enemmän kuin Bryssel – "Olen käy­tet­tä­vis­sä mi­nis­te­rik­si, en lähde toivomaan mitään"
20
Keräsimme tärpit eurovaalien tulosiltaan – Keikuttavatko populistipuolueet venettä myös näissä vaaleissa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikko Salmi solvaa lestoja facebook-tilillään

Remonttiyrittäjät ja koko bisnesporukka yhdistyksellä ymmärtää ettei saatu maine ole sattumaa. Lue lisää...
Sori

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image