Ulkomaat

Krimillä nuoretkin haikailevat neuvostoajan perään: ”Eivät he voi muistaa”

Ulkomaat 16.3.2015 8:44
Johanna Juupaluoma

Tasan vuosi sitten Krimillä järjestettiin hyvin kyseenalainen ja nopeasti toteutettu kansanäänestys. Äänestäneistä 96,6 prosenttia äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Kaksi päivää myöhemmin, 18. maaliskuuta, presidentti Vladimir Putin allekirjoitti Kremlissä sopimuksen Krimin liittämisestä Venäjään.

Vaikka muu maailma ei ole sitä virallisesti hyväksynyt, vuosipäivää juhlitaan mitä todennäköisemmin hyvin näyttävästi keskiviikkona: Krim merkitsee Putinille ja Venäjälle suurvaltahaaveen konkretisoitumista. Samoin ajattelevat useat paikalliset, mutta eivät kaikki.

Ukrainan kriisiä tiiviisti seurannut toimittaja Kalle Kniivilä matkusti viime syyskuussa Krimille. Matkallaan Kniivilä haastatteli sekä Venäjään liittymisen puolesta että sitä vastaan äänestäneitä kirjaansa Krim on meidän - Imperiumin paluu.

– Krimin tapahtumat ovat tuntuneet jääneen Itä-Ukrainan varjoon. Se mitä siellä tapahtui, tapahtui kohtalaisen rauhanomaisesti. Kaikissa rauhanneuvotteluissakin Krim on oikeastaan unohdettu  tarkoituksella, sillä siitä ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen, Kniivilä toteaa.

Aika on kullannut muistot

Jo syyskuussa Krimillä ei enää kuullut kaikkein kovimpia soraääniä, sillä kovimmat kriitikot olivat jo lähteneet tai alistuneet vallitseviin olosuhteisiin.

Kun Kniivilä kuunteli argumentteja Venäjään liittymistä puolustaneilta, hän hämmästyi, kuinka voimakasta neuvostoajan ihannointi todella on, vaikka tiesi sitä olevan. Käsitys siitä millaista neuvostoaika oli, on täysin muuttunut 1990-luvulta, jolloin Neuvostoliitto muistettiin vielä sortojärjestelmänä. Nyt aika näyttää kullanneen muistot.

– Useat toistelivat sitä, että eivät he oikeastaan Venäjästä tiedä mitään, mutta kaipaavat  vanhaan, hyvään, neuvostoaikaan. Kiinnostavaa oli, kuinka nuorillekin ihmisille, jotka eivät voi mitenkään muistaa mitään neuvostoajasta, on syntynyt nostalginen kuva vanhempien ja venäläisten tiedotusvälineiden kautta.

Kniivilän mielestä Venäjään liittymisen kannalla olleiden perusteluista kuuli kuinka televisiopropaganda oli tehnyt tehtäväänsä, kun taas liittymistä vastustaneet kertoivat perusteluja enemmän omin sanoin.

Siitä lähtien, kun Putin nousi valtaan, vallanpitäjät ovat pitäneet yllä suurvaltaihannetta.

– Se ei ole mitenkään rakentava näkökulma, että menetetyn suuruuden kaipuuta on ruokittu vallanpitäjien taholta. Putin on  tuonut esille vuosien ajan, kuinka Neuvostoliiton hajoaminen oli katastrofi, koska silloin he olivat suurvalta, ja nyt tämä heidän jonkinlainen itsekunnioitus on palautettava – ja onhan se tepsinyt, Kniivilä toteaa.

Kniivilän mielestä propaganda on nyt paljon karkeampaa kuin se oli muutama vuosi sitten.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Taloudellista/sotilaallista valtaa pitävien valtioiden propaganda puree valitettavan hyvin vielä uudella vuosituhannellakin... On itse asiassa aivan sama, mitä soopaa suurvallan johtoporras suustaan päästää, kyllä kansa uskoo - Ja ne jotka eivät usko joko maksetaan hiljaisiksi tai pistetään hiljaisiksi! Jenkit eivät ole yhtään sen puhtaampia - He ovat vain taitavampia siivoamaan likapyykkinsä maton alle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ukrainassa on järjestetty vuosittain useita Naton sotaharjoituksia. Siis Venäjän takaovella, vaikka Ukraina ei ole kuulunut Natoon. Vielä! Krimillä Venäjällä on ollut sotilastukikohta, josta sovittu Ukrainalle maksettu vuoraa. Veikkaan, että Venäjällä kasvoi pelko, että tuo tukikohta pian menetetään Natolle. Se olisi suuri menetys Venäjän Mustanmeren ja Välimeren laivastolle. Venäjän ainoa Välimeren tukikohta on jo käytännössä menetetty Syyrian tapahtumien takia.

Sopii katsella vaikka wikipediasta karttaa, josta käy ilmi Natomaat nyt ja 1990. Suomi ja Ruotsikin ovat jo viittä vaille Natomaita. Venäjä alkaa olla motissa. Ei kumma, jos karhua on alkanut huolestuttamaan.

Sieltä wikipediasta voi myös tarkastella USAn ja Naton sotilastukikohtia ympäri maailmaa. Niitä riittää sataan maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama ilmiö kuin Karjalasta. Edelleen haikaillaan sitä Shangri Laata. Aika kultaa muistot. Mikä kukaan on sanomaan toisten ajatuksia vääriksi. Miksi ei vaan voi hyväksyä että Krimiläiset kuuluu mieluummin Venäjään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ketkä krimiläiset? Sehän tässä onkin juuri ongelman ydin: jotkut haluavat kuulua Venäjään toiset eivät. Miksi pitäisi sitten kuunnella vain toisten mielipidettä? Miksei muuten Ahvenanmaata ole liitetty Ruotsiin, vaikka ahvenanmaalaiset niin haluavat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putin voisi pelastaa ahvenanmaan järjestyttämällä siellä kansanäänestyksen venäjään liittymisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

olisi kiva tietää mikä neuvostoajassa oli paremmin.....varmaan hakemalla jotain löytyy, mutta oliko kaikkinensa silloin paremmin kun huomioidaan miinukset ja plussat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sen tietää jokainen, joka kävi Neuvostoliitossa. Eikä kukaan, jolla on oikeita muistikuvia asiasta, voi sitä takaisin haikailla. Niin, no ehkä he, jotka kuuluivat kommunistipuolueen eliittiin. Paremmin oli ehkä se, ettei ollut työttömyyttä. Mutta mitä sillä palkalla sai? Puhelinosakettakin sai parhaimmillaan jonottaa vuosikausia, puhumattakaan autosta. "Sukahousuja" ostettiin länsituristeilta, ja kakarat kerjäs "purukumi, purukumi". Nuorilta vaihdettiin ruplia vanhoilla farkuilla. Että semmosta romantiikkaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

90-luvulla tilalle tuli Ukrainan sortojärjestelmä. Toivottavasti kirjailija on muistanut tehdä taustatyönsä itsenäisen Ukrainan ja sen autonomisen osan Krimin suhteen. Liittyen varsinkin kaikkien Krimin oikeuksien polkemiseen Ukrainan taholta ja Krimin aikaisempiin irroittautumispyrkimyksiin. Ettei tämäkin kirja jää vain populistiseksi sanahelinäksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Demarit esittää maidolle lisäveroa

247 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eikö töissä haluta käydä?

töissä käydään pakosta jos muuta elättämis mahdollisuuta ei ole Lue lisää...
pakko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image