Ulkomaat

Jokaisella Sveitsin pääpuolueella on perinteisesti yksi tai kaksi ministeriä hallituksessa

Ministerinvala sveitsiläisittäin: kristillisdemokraattien Viola Amherd (keskivas.) ja vapaiden demokraattien Karin Keller-Suuter eivät vielä tiedä, mikä liittovaltion ministerin salkku heitä odottaa. He vannoivat virkavalan Sveitsin parlamentin edessä joulukuussa. Vasta sitten hallitus jakoi tehtävät keskenään. KUVA: ANTHONY ANEX
Ulkomaat 9.6.2019 7:00
Kirsi Hyytiäinen

Alppimaasta ei koskaan kuulla uutista, että hallitus hajosi tai että hallitusneuvottelut hankalia. Sveitsin erikoisella demokratialla on pitkät perinteet.

Johdin juuri suomalaista matkailuryhmää Sveitsissä. Joukko oli lähtenyt Suomen hallitusneuvottelujen aikaan kohti alppimaata, joten täällä matkalaisia kiinnosti, miten Sveitsissä politiikka pyörii: "Miksemme kuule koskaan uutisista, että Sveitsissä on hallitus hajonnut tai uutta hallitusta muodostetaan?"

Vastaus on niin yksinkertainen, ettei hallitus hajoa Sveitsissä, eikä hallituksen kokoonpanosta neuvotella.

Alppimaassa synnytettiin viimeisen kerran hallitus vuonna 1848. Sen jälkeen on nimitetty uusia ministereitä vain, kun entinen luopuu joko eläkkeelle tai toiselle uralle lähtiessään.

Ministerin valitsee parlamentti. Se äänestää poliitikon vain seitsemänministerisen hallituksen jäseneksi, minkä jälkeen hallitus jakaa ministeripaikat keskenään. Ministeriksi valittaessa päättäjät eivät vielä tiedä, mihin tehtävään heidät valitaan. Näin kävi viimeksi joulukuussa, kun Sveitsi sai kristillisdemokraattien Viola Amherdista ensimmäisen naispuolustusministerinsä ja vapaat demokraatit -puolueen Karin Kaller-Sutter nousi oikeusministeriksi.

Neljä pääpuoluetta

Ministeriksi päästäkseen sveitsiläisen poliitikon on kuuluttava johonkin neljästä pääpuolueesta.

Nykyään sosiaalidemokraateilla, kansanpuolueella ja vapailla demokraateilla on kaksi ministeriä ja kristillisdemokraateilla yksi. Vuosikymmenet kansanpuolueella oli yksi ministeripaikka, mutta se sai niin suuret vaalivoitot ulkomaalaisvastaisen poliitikkonsa Christoph Blocherin ansiosta, että nappasi kristillisdemokraateilta toisen ministeripaikan 2003.

Hallitukseen valitaan tasapuolinen edustus kaikilta kielialueilta eli saksan-, ranskan- ja italiankieliseltä alueelta. Puolueet katsovat myös miesten ja naisten tasa-arvoa ehdottaessaan ministereitä valintaäänestykseen.

Presidentin virka on Sveitsissä edustuksellinen, ja se pistetään kiertämään ministerien kesken niin, että kukin ministeri hoitaa presidentin hommia vuoden kerrallaan ministeritöidensä lisäksi.

Järjestelmästä ei ole malliksi muille

Sveitsi on niin omalaatuisensa saareke keskellä EU-maita, ettei sen ainutlaatuisesta poliittisesta järjestelmästä ole malliksi muille.

Mielenkiintoista sen sijaan on EU-maillekin seurata Sveitsin suoran demokratian mallia, jossa lopullisen sanan kaikista asioista sanoo kansa kansanäänestyksissä. Sveitsiläinen käy vähintään neljästi vuodessa vaaliuurnilla päättääkseen itse nostamistaan aloitteista tai suurista muutoksista, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK) liittymisestä.

Viime kansanäänestyksessä toukokuussa sveitsiläiset saivat päättää yhdestä Sveitsin erikoisuudesta: jokainen Sveitsin armeijan käynyt mies säilyttää rynnäkkökivääriä kotonaan. EU vaati, että aseiden säilytyssääntöjä tiukennetaan, jotta Sveitsi pysyy ihmisten vapaan liikkumisen takaavalla Schengen-alueella. Sveitsiläiset suostuivat tähän.

Kansalaiset joutuivat myös perehtymään monimutkaiseen ehdotukseen, jossa kavennettiin ulkomaisten yhtiöiden verohelpotuksia Sveitsissä, mutta taattiin samalla sveitsiläisten oikeus riittävään eläketasoon. Ulkomaillakin uutisoitiin vuoden 2009 äänestyksestä, jossa sveitsiläiset kielsivät muslimeilta rakennusoikeuden minareeteille maassaan.

Sveitsin politiikassa kun ei hallitus vaihdu, oppositio on itse asiassa yhtä kuin kansa. Se äänestää kansanäänestyksissä usein juuri päinvastoin kuin hallitus.

Kitkerin esimerkki tästä on vuoden 1992 äänestys liittymisestä Euroopan talousalueeseen ETA:an. Hallitus halusi Sveitsin liittyvän vapaakauppaa edistävään valtioryhmään, mutta kansa ei. Se teilasi samalla maan EU-suunnitelmat vuosikymmeniksi.

Kansanäänestysjärjestelmä tuo Sveitsille vakautta, mutta myös hidastaa kehitystä. Sveitsin naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa vasta 1971.

Talous hyötyy politiikasta

Alppimaan komeasti porskuttava talous on hyötynyt maan horjumattomasta politiikasta. Poliittinen tuki talouskasvulle on elintärkeä varsinkin hätätilanteissa, esimerkiksi kun ulkomaat hyökkäsivät Sveitsin pankkeja ja pankkisalaisuutta vastaan jäljittäessään maastaan karanneiden veropakolaisten varoja tai kun laatulentoyhtiö Swissair kellahti konkurssiin.

Sveitsiläinen seuraa vähän kummissaan nykyistä brexit-keskustelua. Totta, että sveitsiläisetkin ovat äänestäneet kansanäänestyksissään samasta asiasta useita kertoja. Esimerkiksi YK:hon liittymiseen tarvittiin kaksi äänestyskertaa, jotta Sveitsistä tuli YK-jäsen, vasta 2002.

Sellainen tyyli ei kuitenkaan istu demokratiaan, että "äänestetään niin monta kertaa, että saadaan oikea tulos". Joidenkin EU-analyytikkojen arvostelu, että kansan äänestettäväksi ei voi tuoda monimutkaisia asioita, on sveitsiläisen silmissä käsittämätöntä kansan väheksyntää.

Presidentin virka on Sveitsissä edustuksellinen, ja se pistetään kiertämään ministerien kesken niin, että kukin ministeri hoitaa presidentin hommia vuoden kerrallaan ministeritöidensä lisäksi.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

En äänestä sen vuoksi, että en voi antaa valtakirjaa neljäksi vuodeksi kenellekään, tietämättä, mitä asioita tuona neljänä vuotena äänestetään eduskunnassa, ja että äänestääkö edustajani kuten itse olisin äänestänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on osittain onnistunut myös Suomessa, viime hallitusta lukuunottamatta. RKP:lla on aina 1, nyt jopa 2 ministeriä. Mutta nyt asialistalla olikin kaksi asiaa: Ruotsi pakolliseksi yo-kirjoituksiin ja Vaasan sairaalan säilyttäminen. Molemmat siis kielikysymyksiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastakkainasettusta pitäisi päästä yhteistyöhön, mihin Suomen politiikalla ei ole alkeellisimpiakaan perinteitä sitten Talvisodan. Suurimpien puolueiden hallitus voisi
Sveitsin tapaan hoitaa rutiinit, mutta lukkotilanteet ratkaisisi kansa. Silloin ei olisi kahta kysymystä, miten esimerkiksi pakkoruotsin kävisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parlamentaarinen demokratia on enemmistön diktatuuria. 49% joutuu tyytymään 51%:n tekemiin päätöksiin. Pienkunnissa ongelma on suurempi. Itse asun kunnassa, jossa Keskustalla on valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Eli siis: kotikuntani asioista päättää yksi ainoa puolue.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa Ponsse alihankkijoineen tuoda aivan hyvin verotuloja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On niitä maita joissa demokratia toimii. Toista se on Hölmölässä missä pienpuolueetkin pääsevät hallitukseen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellisessä hallituksessa oli jopa puolue, joka ei ollut saanut yhtään ääntä eduskuntavaaleissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa demokratia on lähinnä huono vitsi. Riitely ei koskaan luo mitään uutta. Pääpuolueiden heittäminen oppositioon on kansan tahdon halventamista. Sveitsin malli on loistava. Ei tarvita mitään sekasotku EU:ta muka menestykseen. Ei tarvita brexitiä tai mitään muutakaan jänkkäämistä. Sveitsi menestyy taloudellisesti loistavasti. Kansa pystyy aidosti päättämään asioista, joista ”ostetut” (=lahjonut) poliitikot yrittävät raivokkaasti poimia vain henkilökohtaiset edut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ota selville ne kaikki sopimukset joita Sveitsillä ja EU:lla on ja keskustellaan sitten. Käytännössä pitää sanoa että Sveitsi on 2/3 EU -jäsen sopimustensa kautta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sopimukset ja kuuluminen on täysin kaksi eri asiaa. Voit käydä kauppaa sopimusten mukaan Venäjän kanssa kuulumatta Venäjään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta jos sopimuksilla luodaan tilanne missä toinen luo normeja ja toisen on sopimuksen perusteella ne vain hyväksyttävä niin mikä on ero?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on ero, että ei ole kuitenkaan mikään pakko normeja noudattaa, jos se on itselle epäedullista. EU voi määrätä mitä tahansa päättömyyksiä, mutta se on vain sen murhe. Sveitsissä EU:n normeilla voi vaikka pyyhkiä takapuolensa. Tietenkin EU:ssa on tilanne mahdollisesti toinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sopimus on sopimus ja se sitoo molempia, jos Sveitsi ei noudattaisi sopimuksia, siitä tulisi sanktio ja tietysti roima maineenmenetys. Ja se maine on kansainvälisessä politiikassa ja etenkin Sveitsin kaltaiselle maalle jolla suurin osa viennistä menee EU -maihin erittäin tärkeää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU-säädökset eivät sido Sveitsin sisäisiä asioita. Niistä se päättää ihan itse kyselemättä yhtään mitään EU:lta, saati kuuntelematta niiden höpinöitä. Vientiä on EU:hun, kun se on kannattavaa, mutta sitä on myös muualle, mille EU ei voi yhtään mitään. Siinä on se iso ero jäsenyyden ja ei-jäsenyyden välillä. Se on itsenäisyys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

13:45
Lapsen ei tarvitse opettaa itseään, muistuttaa Opetushallitus – Opetusneuvos teroittaa opettajien roolia: "Kaiken pitää olla suunniteltua"
12:22
Ylitornion asuntopalon sytyttäjäksi epäilty ja uhri ex-pariskunta, asunnossa oli sylilapsi
11:55
Kaleva oikaisee
11:34
Piikkimattokaan ei pysäyttänyt poliisia pakenevaa rattijuoppoa, pakomatka loppui vasta ojassa – Varkaudet ja rattijuopot työllistivät poliisia viikonloppuna Rovaniemellä
11:22
Palestiinalaiset asemiehet pyrkivät Gazan rajan yli – Israelin armeija avasi tulen
11:04
Poliisi löysi Torniosta varastetun pakettiauton – varas jäi kiinni Kemissä ajettuaan autoa päihteiden vaikutuksen alaisena
10:59
Vanhat kuvat: Kuoroesityksiä ja rock-keikkoja – Oulussa on vuosikymmenten varrella nautittu erilaisista konserteista
68
Mielikuvat, populismi ja politiikan ääripäät puhuttivat keskustalaisessa kesäillassa – Sipilä: "Maailmankirjat ovat eri asennossa kuin neljä vuotta sitten"
51
Pääministeri Rinne uskoo, että sivu suun menneet johtopaikat edesauttavat Jutta Urpilaisen pääsyä komissaariksi
48
Puheenaihe: Tarvitaanko Suomeen kaivosvero?
26
Törkeästä veropetoksesta epäilty mies pakeni nuuskalastin kanssa, oli ajaa tullimiesten päälle Tervolassa – poliisi tutkii asiaa murhan yrityksenä
25
Vuodetut asiakirjat luovat karun kuvan sopimuksettoman brexitin vaikutuksista – Britanniaa saattaa uhata pula polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä
16
Sammaltien muuttaminen yleiskaavassa työpaikka-alueeksi huolettaa asukkaita – "Uusia rakennuslupia voi nykytilanteessa saada, mutta hakijaa informoidaan yleiskaavasta, ympäröivästä alueesta ja siihen liittyvistä riskeistä"
11
Luonnonnurmikenttä on ympäristöystävällisin vaihtoehto Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: 
Maan pohjois- ja länsiosassa etelätuuli on voimakasta aamulla ja aamupäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hoitajien palkkoja pitää leikata

Tuollaisia juttuja tulee, kun tietyt ihmisrymät ei käytä kondomia Lue lisää...
Skeptikko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image