Ulkomaat

Itä­val­ta­lai­set luottavat kahisevaan enemmän kuin korttiin – ilman käteistä ei onnistu ra­vin­to­la­ruo­kai­lu

Wieniläisen Karlin vossikka on kulkenut jo 30 vuotta kauralla ja käteisellä. Hänen mielestään toimivia perinteitä on turha muuttaa. KUVA: Juho Paavola
Ulkomaat 12.2.2020 7:00
Juho Paavola

Käteistä rakastava Itävalta on eurooppalaisisttain sääntö, ja maksamisen digikuplassa elävät Pohjoismaat poikkeus. Käteisen koetaan helpottavan arkea.

Wienin Michaelerplatzilla ajuri hyppää alas kärryjensä selästä. Hän esittelee etunimekseen Karlin ja sanoo sukunimekseen yhdentekevän. Yhdentekevää ei kuitenkaan ole, että kaupungin tavaramerkkeihin kuuluvan Fiakerin eli vossikan kyytiin pääsee vain käteisellä.

– Katsos nyt! Tämä on hevonen, ei maksuautomaatti. Olisi monimutkaista, jos alkaisimme pelata korttien kanssa, Karl sanoo.

Vaikka Fiakerit ovat ennen kaikkea turisteja varten, kuljettajat eivät hyväksy muovirahaa mobiilimaksuista puhumattakaan. Sama ilmiö toistuu monissa Itävallan ravintoloissa ja pienemmissä kaupoissa.

– Kortilla maksaminen on hankalaa ja kallista, Karl sanoo.

Käteinen on konkreettista

Itävallan keskuspankki OEnB:n mukaan 82 prosenttia päivittäisistä maksuista tehdään käteisellä rahalla. Se tekee itävaltalaisista kenties Euroopan innokkaimpia käteismaksajia.

Heillä on myös kotonaan suuret käteisvarat: yli 18-vuotiailla on keskimäärin 480 euron edestä käteistä, ja jopa 38 prosenttia on pitänyt hallussaan viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Suomessa lähes näkymättömiä 200 tai 500 euron seteleitä.

Keskuspankki on tutkinut syitä käteisen suosiolle, joka on pysynyt digitalisoitumisesta huolimatta muuttumattomana viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kortilla maksamisen infrastruktuuri on verrattain kehittymätöntä, mikä yhdistettynä tottumuksiin ja suuriin käteisvaroihin on sementoinut tilanteen.

Ihmiset kokevat, että monissa arjen tilanteissa käteinen toimii, on luotettavinta ja helppo hallita.

– Maksan aina käteisellä. Näen, kun se käy lompakossa vähiin, mutta kortin kanssa tili voi helposti lipsahtaa miinukselle, Karl perustelee.

Pohjoismainen digikupla on erikoisuus

Itävaltalaisilla on lompakossaan keskimäärin kolme kertaa enemmän rahaa kuin keskuspankin verrokkimaana käyttämässä Hollannissa. Siellä korttimaksaminen on Pohjoismaiden tapaan yleistä.

Pankin viestintäpäällikkö Christian Gutlederer huomauttaa, että Itävalta ei ole niin poikkeuksellinen.

– Kokonaisuutena Itävallan käteisen käyttö on verrattain samalla tasolla monen muun euroalueen maan kanssa, joskin se on huomattavasti yleisempää kuin Pohjoismaissa, Gutlederer sanoo.

Suomen Pankin mukaan euroalueella maksupisteillä neljä viidestä maksusta tehdään käteisellä, kaikista maksuista selvästi yli puolet. Suomessa ja Ruotsissa sen sijaan käteistä pääasiallisena maksuvälineenä päivittäisostoissa käyttää vain joka kymmenes.

– Itse asiassa Pohjoismaat ovat tässä asiassa se poikkeus. Me elämme täällä digikuplassa, Suomen pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen sanoo.

Historia määrää maksutavat

Maksutapojen suosiolla on myös poliittinen ja historiallinen ulottuvuus. Euroopassa vahvimmin digitaalista maksamista on alkanut suosia Ruotsi, joka on saanut kehittyä yli kaksisataa vuotta rauhassa vapaaksi demokratiaksi, jossa yhteiskuntasopimuksen pohja on vahva. Suomessakaan valtion intressejä ei ole tarvinnut epäillä.

Maailmalla ääriesimerkki on Kiina. Valtaosa maksuliikenteestä kulkee digitaalisesti Alipay- ja WeChat-palveluiden kautta. Se sopii kuin nyrkki silmään puolueen ajatukseen tehokkaasta digitaalisesta taloudesta, jossa kätevyyden nojalla on myös mahdollista seurata jokaisen kansalaisen jokaista ostosta. Se helpottaa kontrollia.

Sen sijaan vahvasti käteiseen luottavissa maissa, kuten Itävallassa on natsihallinnon ja Saksassa myös Stasin peruina vahva kokemus siitä, mitä valtion kontrolli ja tyrannia merkitsevät. Anonyymi käteinen nähdään periaatteellisena perusoikeutena.

– Tutkimuksissa esimerkiksi Saksassa maksun luottamuksellisuus on tärkeää, kun valitaan maksutapaa. Meillä se ei juuri korostu, Heikkinen vertaa.

Hevonen löytää rahan

Michaelerplatzilla alkaa sataa vettä. Karl vetää loimen hevosensa päälle ja istuu kärryihinsä odottamaan seuraavaa asiakasta. Hänen vaununsa ovat kulkeneet kauralla ja käteisellä kolmekymmentä vuotta.

Miksi muuttaa hyvää systeemiä? Sitä paitsi käteisen puute on aina ratkaistavissa.

– Jos asiakkaalla ei ole käteistä, ajamme hakemaan sitä. Hevoseni osaa jo itse reitin tärkeimmille pankkiautomaateille, Karl sanoo.

Itävalta luottaa käteiseen

  • Itävallassa pienistä ostoksista kahvilassa maksetaan käteisellä 85 prosenttia, ravintolalaskuista 82 ja esimerkiksi taksimatkoista 70 prosenttia. Ruokaostoksistakin 53 prosenttia tehdään käteisellä rahalla.
  • Vuonna 2016 Euroopan keskuspankki EKP arvioi, että euroalueella jopa 79 prosenttia paikan päällä ostotapahtumista tehtiin käteisellä, kaikista maksuista 54 prosenttia.
  • EKP:n mukaan eniten käteistä kantavat mukanaan saksalaiset, joilla on lompakossaan keskimäärin 103 euroa. Seuraavaksi tulevat itävaltalaiset (89) ja kreikkalaiset (80).
  • Tilastointitapojen eroista johtuen eri maiden tarkka vertailu on hankalaa.

Lähteet: EKP, ING Bank Group, europeandatajournalism.eu

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Eivät itävaltalaiset ole tyhmiä ollenkaan tuossa asiassa. Digihypetys on kuin mikä tahansa hypetys. Käytäntö ratkaisee ja käteisellä on tultu toimeen aina, miksei tultaisi tänäänkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuotantolaitoksemme tuote ( alv 0%) luovutetaan vain käteistä vastaan, ehdottomasti seteleinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän 80 vuotias isä on samaa mieltä. Sen mielestä kaikki muukin oli 40 vuotta sitten paljon paremmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei suomalainen käteistäkään tarvitse kun kaikki tehdään ihan itte omin käsin. Turhanaikaset tärkeilijät itteään toisilla passauttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä minäkin maksan käteisellä aina kun Oulussa vossikalla ajan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanha vallanpitäjien "viisaus", mitä suurempi vale, sitä vaikeampi ihmisten on sitä käsitellä. Vale toimii korttimaksamisenkin kohdalla. "Luotettavien" konsulttiyritysten toimesta on "tutkittu" korttimaksamisen nopeuttavan päivittäistäistavarakaupassa maksutapahtumia. Hitaamminkin ajatteleva huomaa kassajonossa muiden maksutapahtumia seuratessaan tutkimusten tulokset suureksi valeeksi. Tarvitseeko edes kertoa mistä hitaamminkin ajatteleva huomaa asian. Jätän kertomatta ihan siksi että asia selviää tsiikailemalla kassajonossa maksutapahtumia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tärkeää että joku kertoo totuuden. Kaikkein nopein tapa onkin juoksukaljat. Hyvä että siihenkin löytyy täältä asiantuntijoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itävaltalaiset kulkevat hevoskyydillä ja maksavat käteisellä. Mikäs siinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itävallassa ja monella muullakin euroalueella hevosetkin ovat ruotsalaisia ja suomalaisia itsenäisemmin ajattelevia, suoraan sanoen viisaampia. Myös rohkeampia sillä etteivät alistu korttia käyttämällä niiden tahojen kontrolloitavaksi joita itseään pitäisi kontrolloida, kansalaisten toimesta.

Itse käytän kaikissa päivittäisostoksissani käteistä. Veikkauksen pelit jaan viiteen- kymmeneen osaan jotta voin lunastaa toisellekin kymppitonnille osuvat voitot anonyymisti käteisellä. Ohjaamalla voitot veikkaustilille, tulee pahemman kerran älytetyksi. Jokainen pienikin voitto lasketaan esim. Kelassa loppupeleissä tuloksi, huomioimatta mitä olet aikaisemmin hävinnyt peleihin. Lakimuutos verot maksettujen veikkausvoittojen jättämisestä huomioimatta lisäansiotuloksi, on maannut eri ministeriöissä viimeiset 30 vuotta. Välillä joku mainitsee lakiesitystä valmisteltavan, ja nimenomaan vain mainitsee. Makuuttaminen ei muuta kuin jatkaa omaa elämäänsä. Siinä yksi syy käteisen käyttöön, sillä maksan joten miksi en voisi / saisi tehdä lunastuksenkin käteisellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinhän se on että ei sitä harmaata taloutta saisi vaan kontrolloida. Aiheettomien sosiaalietuuksien kahmimisen on oltava jatkossakin kansalaisoikeus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harmaata taloutta, mitä häh. Se kuin nykyisin, veikkauksen pelaajalle tulouttama osa lasketaan tuloksi, huomioimatta vähennykseksi peliin sijoitettua panosta. Veikkauksen pelaajalle maksama "tulo" on jo kerran kontrolloitu veroina, joten se siitä harmaasta taloudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tokihan maksuratkaisut kannattaa suunnitella vielä tulemattomat veikkausvoitot mielessä🤑

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastasitkin sitten pelkästään omaan ajatukseesi. Missä väittämä että joku on suunnitellut tulevat maksuratkaisut vielä tulemattomiin veikkausvoittoihin. On kylläkin esitetty väittämä jossa esimerkiksi Kela perustaa omia maksuratkaisujaan, huomioimatta pankkitilille näkösälle tulleesta tulosta sen hankinnasta aiheutuneita kuluja. Niin kauan kun kuluja ei huomioida, on turha syyllistää henkilöä joka ei alistu kyseiseen vääryyteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ohjaamalla voitot veikkaustilille, tulee pahemman kerran älytetyksi. Jokainen pienikin voitto lasketaan esim. Kelassa loppupeleissä tuloksi, huomioimatta mitä olet aikaisemmin hävinnyt peleihin.
...
Siinä yksi syy käteisen käyttöön, sillä maksan joten miksi en voisi / saisi tehdä lunastuksenkin käteisellä."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noillako sitaateilla tuki väitteelle suunnitella tulevaa vielä olemattomille voitoille. Ymmärrä lukemasi, jos et kerralla, toista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisilla ei ole enää juurikaan rahaa pitää lompakossa. Ravintolaruokaiu tai käydään syämässä tarkoittaa joko pitseriaa tai hampurilaispaikkaa. Nekin Visalla vingutettuna😆

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei pääse kohta ilman älyvapaata tietoturvatonta kännykkää mihinkään. Kaikki pitäisi hoitaa sovelluksella, joka kerää kaiken tiedon ja levittää sen maailmalle ilman mitään kontrollia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image