Ulkomaat

Il­mas­ton­muu­tos on mar­jan­vil­je­lyl­le sekä haaste että mahdollisuus – "Voi se heijastua po­si­tii­vi­sel­la tavalla Suomeenkin"

Globaalin markkinatalouden näkökulmasta taas ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset muualla voivat avata markkinaraon suomalaiselle marjataloudelle. KUVA: Kimmo Penttinen
Ulkomaat 13.8.2019 7:00
Joosua Lehtinen

Tutkijan mukaan esimerkiksi suomalaiselle mustaherukalle voisi olla kysyntää vaikkapa Kaukoidässä.

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt voivat muuttaa suomalaisen marjanviljelyn tulevaisuudennäkymiä.

Itse viljelylle esimerkiksi pitkät kuivat jaksot kesällä ja lumettomat jaksot talvella voivat kurittaa marjaviljelmiä, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kalle Hoppula.

– Viime kesä oli katastrofikuiva, ja tämäkin kesä on ollut monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Veden puute vaivaa kasveja, ja kastelun merkitys kasvaa vuosi vuodelta, Hoppula sanoo.

Varsinkin mansikka taas hyötyy talvella paksusta lumipeitteestä.

– Jos on lumetonta ja samaan aikaan kovaa pakkasta, mansikkapellot kärsivät talvituhoja. Taimia kuolee.

Aavikoituminen voi avata markkinoita

Globaalin markkinatalouden näkökulmasta taas ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset muualla voivat avata markkinaraon suomalaiselle marjataloudelle.

Esimerkiksi Etelä-Espanja on tällä hetkellä Puolan ohella toinen EU:n tärkeimmistä mansikantuotantoalueista. Nyt sitä uhkaa aavikoituminen.

– Jos EU-tasolla yksi merkittävä tuotantoalue hiipuu, kyllähän se tarkoittaa sitä, että markkinat aukeavat joillekin muille alueille, esimerkiksi Suomelle, Hoppula toteaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen logistisesti huono sijainti meren takana muuhun Eurooppaan nähden hankaloittaa tilannetta.

– Mutta jotenkin se markkina tulee muuttumaan. Voi se heijastua positiivisella tavalla Suomeenkin.

Muutos Floridassa voi olla merkittävämpi kuin muutos Multialla

Marjojen ja hedelmien markkinoilla voikin Hoppulan mukaan olla järkevämpää katsoa kansainväliselle pikemmin kuin kansalliselle tasolle.

– Voi olla loppujen lopulta ihan sama, mitä naapuritilalle käy. Kannattaa seurata, mitä tapahtuu vaikkapa Brasiliassa tai Floridassa, koska sillä voi olla aivan yhtä suuri merkitys kuin Pielavedellä tai Multialla.

Esimerkiksi Hoppula nostaa appelsiinimarkkinan kehityksen. Hoppulan mukaan tämä "mehuteollisuuden ykkösraaka-aine" on erittäin ilmastonmuutosherkkä.

Tämä saatiin huomata reilut kymmenen vuotta sitten, kun hurrikaanit romahduttivat appelsiinintuotannon Floridassa, joka oli vielä tuolloin yksi maailman tärkeimmistä appelsiinialueista.

– Tuotanto romahti noin 80 prosenttia kymmenessä vuodessa. Se heijastuu koko maailmanmarkkinoihin.

Miten?

– Pian sen jälkeen muiden mehuhedelmien ja -marjojen, kuten esimerkiksi herukoiden hinnat lähtivät maailmanmarkkinoilla hurjaan nousuun. Nyt Suomessa on krooninen herukkapula.

Tätä Hoppula kertoo käyttäneensä esimerkkinä muistuttaessaan suomalaisia viljelijöitä siitä, että markkinat ovat globaalit.

– Kun yhden globaalin tuotteen tarjonta ilmastonmuutoksen myötä heikentyy, se heijastuu yllättäviinkin paikkoihin ympäri maailmaa, Hoppula tiivistää.

Marjavientiä Suomesta ei toistaiseksi oikeastaan ole, mutta Hoppulan mukaan vientikanavia on aukeamassa. Yksi suunta voisi olla Kaukoitä.

– Japanissa ja muissa Kaukoidän maissa on huomattu, ettei markkinoille saada tarpeeksi metsämustikkaa. Sinne haetaan korvaavia tummia marjoja, kuten mustaherukkaa. Se olisi meille iso ruokaviennin mahdollisuus.

Pensasmustikkakausi jatkuu pitkälle syyskuuhun

Viljellyistä marjoista erityisesti pensasmustikan sato saadaan Suomessa vasta loppukesästä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto HML ry kertoi maanantaina, että viileiden säiden vuoksi pensasmustikan sato jatkuu tänä vuonna vielä pitkään, jopa syyskuuhun saakka.

– Pensasmustikka on moniin muihin marjoihin verrattuna Suomessa vielä melko tuntematon. Sen viljelyalatkin ovat vielä suhteellisen pieniä, sanoo HML:n erityisasiantuntija Tuija Tanska.

Tänä vuonna luonnonmustikkasadon on kerrottu jäävän vaatimattomaksi. Tämä voi näkyä myös pensasmustikan kysynnässä, uumoilee Tanska.

– Tuskin on mitään ongelmaa saada näitä määriä myytyä. Ostajia varmasti riittää.

Pensasmustikka on litrahinnaltaan hieman kalliimpi kuin luonnonmustikka, jonka huono sato on Tanskan mukaan voinut monin paikoin johtaa pensasmustikan hinnan nousuun viime vuoteen verrattuna.

HML:n hintatietojen mukaan pensasmustikan kauppatorihinta Helsingissä oli maanantaina 12 euroa litralta, kun luonnonmustikkalitra maksoi 10 euroa.

MAINOS

Kommentoi

Jos nämä ilmastomuutosuskovaiset olisivat eläneet 1960- luvulla vaikkapa, niin tuskin viitsisivät harrastaa tuota pelottelua ilmaston lämpenemisestä radikaalisti.
Puhumattakaan siitä, että joku keskiajalla Oulussa elänyt tulisi kertomaan tuon ajan lämpimistä kesistä ja talvista.
Ihmisen on lupa tukeutua totuuteenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puhutaanko tässä nyt tästä viileäksi muuttuneesta kesästä ja entisiä kylmemmistä talvista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutos on tietenkin tosiasia. Mutta ei siihen ihminen mitenkään voi vaikuttaa. Onni 'onnettomuudessa' on siis se tosiasia, että Suomi hyötyy ilmaston lämpenemisestä monin tavoin. Ja mitä tekevät cityvihreät ja muut ilmastoahdistuneet somekuplissaan elelevät? Ovat aktiivisesti ampumassa omaan nilkkaan vaatiessaan Suomelta ensimmäisenä tekoja (turhia sellaisia) ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi!
Suomen kannaltahan muutosta tulisi kiihdyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutosta ei ole olemassakaan. Se on luulottelua ja täyttä humpuukia. Pelkän ilmastonmuutoksen varaan ei siis kannata mitään suunnittella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Fiksut ja ajattelevat ihmiset osaavat ottaa toki hyödynkin ongelmista irti jos sellaista on saatavissa. Vaikka ilmastonmuutos on huono asia niin se ei tarkoita etteikö siinä olisi hyötymismahdollisuuksia kunhan ei jäädä itkemään muutoksia sen sijaan että haetaan keinoja hyötyä siitä samalla kun sitä torjutaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo parikymmentä vuotta on ilmastonmuutos ollut tärkein puutarhanhoidon määräävin tekijä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tai voi käydä niinkin että tulee taas jääkausi ja marjat paleltuu..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä tämä jääkausiteoria juontaa? Tätä näkee paljon, mutta aiheesta ei löydy varteenotettavaa luettavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

214 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image