Ulkomaat

Fi­lip­pii­neil­tä löytynyt minikokoinen uusi ihmislaji on tutkijoiden mukaan lähivuosien tärkein ihmissukuun liittyvä löytö

Filippiiniläinen arkeologi Armand Mijares esitteli luolasta löytyneitä luita. Pöydällä keskimmäisenä on aiemmin löytyneen floresinihmisen kallo. Lajin edustajat olivat hieman yli metrin pituisia, mutta nyt löydetty Homo luzonensis on vieläkin pienempi. KUVA: ROLEX DELA PENA
Ulkomaat 13.4.2019 20:48
Katja Ihatsu

Luolasta löytynyt Homo luzonensis on uusin tiedossa oleva ihmislaji. Se eli planeetalla samaan aikaan nykyihmisen kanssa.

Ihmislajin sukupuu täydentyi tällä viikolla, kun tutkijat kertoivat löytäneensä uuden ihmislajin, Homo luzonensisin, jäänteitä Filippiineiltä Luzon-saaren Callaon luolasta.

Se on seitsemäs ihmislaji, jonka tiedetään eläneen Maan päällä yhtä aikaa nykyihmisen kanssa.

Se eli eristyksissä Filippiinien saariryhmällä samaan aikaan, kun me eli nykyihmiset ja kanssamme yhtä aikaa eläneet neandertalinihmiset levittäydyimme pitkin Eurooppaa ja Aasiaa.

– Tiedämme nyt, että ihmisen kehityshistoria on luulttua monimutkaisempi. Homo sapiensin kanssa eli samaan aikaan useita erillisiä lajeja, jotka risteytyivät keskenään ja kuolivat sukupuuttoon. Luzoninihminen on yksi näistä lajeista. Ymmärrämme yhä paremmin, että joitakin tuhansia vuosia sitten nykyihminen ei missään nimessä ollut Maan päällä yksin, sanoi The Guardianin haastattelema Florent Détroit.

Détroit kuuluu tutkijaryhmään, joka julkaisi löydöistä artikkelin Nature-tiedelehdessä.

13 luunkappaletta

Luolasta ei löytynyt kallonosia tai luita kokonaiseen luurankoon, vaan 13 fossilisoitunutta kappaletta. Seitsemän hampaan, kahden kädenluun, kolmen jalanluun ja yhden lantioluun uskotaan kuuluneen kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle.

Tutkijat eivät pystyneet eristämään löydöksistä dna:ta. Luiden iän, löytöpaikan ja koon perusteella he päättelivät niiden kuuluneen aiemmin tuntemattomalle ihmislajille.

Luzoninihminen eli Filippiineillä vielä 50 000 vuotta sitten. Vanhimmat nykyihmisen fossiilit ovat 300 000 vuoden ikäisiä.

Löydetyn ihmislajin edustajat olivat luiden perusteella hyvin pienikokoisia. Se on jo toinen minikokoinen ihmislaji, joka on löydetty tällä vuosituhannella Itä-Aasian saarilta.

Vuonna 2003 tutkijat löysivät Homo floresiensisin. Reilun metrin pituinen laji löytyi saarelta, joka sijaitsee noin 3 000 kilometrin päässä Luzon-saaresta.

Lajeja yhdistävästä pienestä koosta huolimatta tutkijat eivät usko, että nämä kaksi lajia olisivat olleet läheistä sukua tai tekemisissä toistensa kanssa.

Hävittikö nykyihminen pienen serkkunsa?

Tutkijoiden mukaan ei ole poissuljetttua, että nykyihminen hävitti luzoninihmisen, kuten kävi yhden teorian mukaan neandertalinihmisellekin. Pienikokoiset serkkumme hävisivät samoihin aikoihin, kun nykyihminen levittäytyi sen asuinseudulle.

Hampaiden koon perusteella saaren asukit olivat korkeintaan 120-senttisiä ja saattoivat olla 106-senttistä floresinihmistäkin lyhyempiä. Paikalta löytyneiden eläinten luiden perusteella ne käyttivät kivisiä työkaluja ja söivät lihaa.

Erikoisin piirre Callaon luolan löydöksistä oli noin kaksisenttisen varvasluun kaareva muoto. Se vihjaa sekä kykyyn kävellä kahdella jalalla että kiipeillä puissa.

– Heidän tapansa kävellä saattoi olla erilainen. Tutkimme tätä seuraavaksi, Détroit sanoi.

Käyrä varvas herättää ihmetystä

Varpaan anatomia oli samanlainen kuin Afrikassa 2–3 miljoonaa vuotta sitten eläneellä ihmisapinalla Australopithecusilla.

Ei ole tiedossa, levisivätkö mini-ihmiset Afrikasta ennen pystyihmistä vai polveutuivatko ne siitä ja pienenivät ajan mittaan.

Miten luzoninihminen pääsi saarelleen, on myös mysteeri. Luzon-saari ei ole koskaan ollut yhteydessä mantereeseen, joten ne eivät ole jääneet sinne vahingossa eristyksiin.

– Ehkä pystyihminen, floresinihminen ja luzoninihminenkin käyttivät lauttoja, jolleivät veneitä. Se on toki vain spekulointia, sanoi antropologi Michael Petraglia National Geographicille.

Ihmisen alkuperä

Homo-suku kehittyi 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Se erottui kehittämällä pienemmät hampaat, suuremmat aivot ja kävelyyn ja juoksuun sopivat jalat. Se myös käytti työkaluja.

Nykyihminen (Homo sapiens) on ainoa jäljellä oleva nisäkäs homo-suvusta. Varhaisimmat löydökset nykyihmisestä ovat 300 000 vuotta vanhoja.

Homo sapiensin kanssa samaan aikaan planeetalla on elänyt seitsemän ihmislajia. Nykyihminen paritteli ja lisääntyi paitsi neandertalilaisten, myös denisovanihmisten kanssa.

Filippiineiltä löytynyt uusi ihmislaji Homo luzonensis on toinen pienikokoinen ihmislaji, joka on löydetty Itä-Aasiasta.

Se haastaa entisestään vanhentunutta käsitystä, jonka mukaan ihminen kehittyi ajan myötä alkeellisemmista kehittyneempiin lajeihin.

MAINOS

Kommentoi

Mielenkiintoista ihmislajin alkuperän tutkimusta. Hyvin uskottavaa on, että nykyihminen on risteytynyt useammasta ihmislajista. Nykyihmisen ruumiillinen sekä aivojen kehitys on nopeutunut muun muassa metsästystaitojen kehittymisen seurauksena eli yksinkertaisesti riittävän eläinproteiinin saannin ansiosta. Myös ilmastossa tapahtuneet nopeat muutokset satojen tuhansien ja kymmenien tuhansien vuosien kuluessa ovat aiheuttaneet kehittymättömien ihmislajien kuolemia. Tutkittavaa riittää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kohtaamisista on säilynyt puhuttua tietoa kaikkien kansojen ikivanhoissa taruissa ja saduissa. Väkivahvojen peikkojen esikuva on ilmeisimmin Neandertalin ihminen ja haltioiden tai keijujen esikuvia pienet ihmislajit. Väkivaltaakaan ei kertomuksista puutu, mutta rauhanomaistakin rinnakkain elämistä lienee ollut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa ,pieni ihmislaji löydetty luolasta ,mutta peijakas pääsi karkuun löytäjiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika paljon on kyllä muutamien luunkappaleiden perusteella saatu pääteltyä. Tai arvailtua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nythän on erittäin poikkeuksellista, että ihmislajia on jäljellä enää vain yksi, Homo Sapiens. Kaikkia muita eläinlajeja on kymmeniä, satoja ja yleensä tuhansia eri lajeja, mutta ihmisen lajia vain yksi on jäljellä. Miksi on näin? Koska, tämä Homo Sapiens-laji, johon me kuulumme, on äärimmäisen väkivaltainen laji, joka on tappanut sukupuuttoon kaikki muut kohtaamansa lajit. Ja jatkaa tätä toimintaansa tappamalla omaa lajiaan koko ajan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellisuudessa nykyihminen voitaisiin ihan hyvin jakaa ainakin alalajeihin. Tätä tutkijat eivät kuitenkaan halua tehdä koska geenivaihto alalajien välillä ei ole estynyt.

Aasiassa ihmisten DNAssa on denisovan ihmisen DNAn jäänteitä, mutta niitä ei ole lännessä. Lännessä taas on neanderthalin ihmisen DNAta mitä ei sitten ole aivan kaikkialla Aasiassa. Eli oikeasti nämä ihmisryhmät muodostavat nykyihmisen kaksi alalajia. Myös Pohjois-Amerikan alkuperäisväestö muodostaa käytännössä oman alalajinsa. Ihmisryhmien välisen geenivaihdon takia alalajien nimeäminen ei ole kuitenkaan oikeutettua. Ero näiden ihmisryhmien välillä on säilynyt lähinnä sen takia että ihmiset ovat alkaneet liikkua maanosien välillä enenevässä määrin vasta muutama sata vuotta sitten. Geenivaihtelu ei ole ehtinyt vielä tasoittua kaikkialla. Ennen pitkään vaihtelu tasoittuu mutta siihen voi mennä vielä tuhansia vuosia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuosimiljoonien kuluessa on lukematon määrä lajeja syntynyt ja kuollut sukupuuttoon, eivät homo-lajit ole mikään poikkeus. Taistelu elämästä ja kuolemasta on aina kuulunut luontoon. Nykyihminen vain mahtaa olla ensimmäinen laji, joka on kehittynyt täysin ylivertaiseksi muihin lajeihin nähden. Lisäksi nykyihminen mahtaa olla ensimmäinen laji, jolle on kehittynyt "tietoisuus" ja kyky empatiaan, jotka ainakin jossain määrin rajoittavat toisten lajien (ja myös oman lajin toisten yksilöiden) säälimätöntä hyödyntämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Riittävä, monipuolinen ravinto ja erityisesti eläinperäisen proteiinin syöminen on ollut ihmislajin kehittymisen (aivot, luusto) ehto ja edellytys. Empatia, se on osoitus aivojen kehittyneisyydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Ihminen on todellakin väkivaltainen laji, joka ei ole koskaan sietänyt erilaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä me tiedämme olemmeko sen väkivaltaisempia kuin muutkaan lajit. Asiat on monen evoluuttisen asian summa johon liittyvät ilmaston kehitys, luonnon katastrofit, kenties, varmasti väkivaltakin on yks osa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väkivaltaisuus ihmislajin negatiivisena ominaisuutena selittyy aivojen kehittymättömyydellä. Se on seuraus liian vähäisen eläinperäisen proteiinin saannista eli aliravitsemuksesta äidin raskauden aikana sekä lapsuudessa ja nuoruudessa, lapsen aivot kehittyvät aina jopa 20-(kaksikymmentä) vuotiaaksi asti. Lihaa, kalaa ja kananmunia täytyy syödä joka päivä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Viime aikojen" olisi ollut oikea sanamuoto.
Terkuin,
Nim. Pidetään kielemme rikkaana ja puhtaana

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Kun ihmisen oikea historia aikanaa selviää, niin tulee se olemaan kaiken mullistava. Tosin tapahtumat ennen sitä kunnes ihmiskunta todellakin ymmärtää historiansa, ovat jo itsessään täysin mielikuvituksen ulottumattomissa. Toistaiseksi. Meidän historia on suoranaisesti maaginen tai siltä se aluksi tulee näyttämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et sitten kertonut tarkemmin kuvitelmistasi. Voi vaan todeta että vae taekahommia eppäilet!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sipilä eroaa.

244 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkeikä

Jaa niinkö. Meidän ikäluokka on maksanut eläkemaksuja neljäkymmentä vuotta. Olemme myös elättäneet omat vanhempamme ja k... Lue lisää...
Roverauta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image