Ulkomaat

Euroopan unionista tuli entistä kirjavampi tilkkutäkki – katso tästä, miten kävi vaikkapa Espanjassa, Kreikassa tai Latviassa

Vasemmisto juhli Espanjassa, jossa äänestettiin europarlamentin lisäksi myös paikallisista ja alueellisista luottamuspaikoista. Juhlatuulella olivat punaista väriä tunnustaneet kandidaatit Angel Gabilouda, Pepo Hernandez ja Jose Manuel Franco. KUVA: PAOLO AGUILAR
Ulkomaat 27.5.2019 12:07
Ilari Tapio

Eurovaalitulosten maittainen perkaus osoittaa suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Sosiaalidemokraatit ja maltilliset oikeistoliberaalit menestyivät yllättävän hyvin monissa maissa.

Alankomaat: EU-vastainen äärioikeistolainen Vapauspuolue (PVV) ei lunastanut odotuksia. Puolueen kannatus hupeni alle 5 prosenttiin viiden vuoden takaisesta yli 13 prosentista. Voittaja oli EU-myönteinen työväenpuolue. Se sai noin 19 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten kannatusta (14,6 %) sai Vapauden ja demokratian kansanpuolue.

Belgia: Tulokset näyttivät voittoa maltillisille separatisteille eli flaaminationalistiselle N-VA:lle, joka keräsi noin 13,5 prosenttia äänistä. Flanderin itsenäistymistä ajava kiistelty maahanmuuttovastainen Vlaams Belang sai 11,4 prosenttia äänistä.

Bulgaria: Vaikka maassa on äänestyspakko, äänestysprosentti jäi runsaaseen 30 prosenttiin. Voittajia olivat keskustaoikeistolainen GERB (30,6 %) ja vasemmistolainen koalitio (26,4 %).

Espanja: Pääministeri Pedro Sanchezin johtama vasemmistopuolue teki vakuuttavaa jälkeä kasvattamalla ääniosuutensa noin 33 prosenttiin. Keskustaoikeistolainen kansanpuolue oli kakkonen noin 20 prosentilla. Äärioikeistolainen Vox jäi 6,8 prosenttiin. Katalonian separatistit saivat kaksi paikkaa. Maanantaina ei kuitenkaan ollut varmaa, voivatko separatistit ottaa paikkansa vastaan.

Irlanti: Brexit hallitsi vaalikampanjointia Irlannissakin. Maan valtapuolueiden rinnalla vihreät nousi kolmanneksi ja sai todennäköisesti kaksi europarlamenttipaikkaa.

Italia: Kansallismieliset jyräsivät odotetusti. Sisäministeri Matteo Salvinin oikeistopopulistinen Lega on nyt maan suurin europuolue 33,6 prosentin ääniosuudella. Keskustavasemmistolainen demokratiapuolue on kakkonen 23,5 prosentilla ja populistinen Viiden tähden liike kolmonen 16,6 prosentilla.

Itävalta: Valtapuolue, liittokansleri Sebastian Kurzin johtama kansanpuolue, voitti 34,9 prosentin tuloksella. Toiseksi tulivat sosiaalidemokraatit 23,4 prosentilla. Venäläisen lahjusskandaalin koettelema äärioikeistolainen vapauspuolue sai 17,2 prosenttia äänistä.

Kreikka: Pääoppositiopuolue, konservatiivinen Uusi demokratia kukisti hallitsevan vasemmistopuolueen Syrizan prosentein 33-24.

Kroatia: Kaksi kärjessä olivat konservatiivinen demokratiaunioni HDZ ja sosiaalidemokraattinen puolue.

Kypros: Hallitseva DISY-puolue sai 29 prosenttia äänistä. Vasemmistolaisesta professorista Niyazi Kizilyurekista tuli europarlamentin kaikkien aikojen ensimmäinen turkkilainen Kyproksen edustaja.

Latvia: Liberaalikonservatiivien tulos romahti vuoden 2014 lähes 50 prosentista 26 prosenttiin. Ykkössija tuli silti. Sosiaalidemokraatit saivat äänistä 17,5 prosenttia ja oikeistopopulistinen kansallinen allianssi 16,4 prosenttia.

Liettua: Keskustaoikeistolainen unioni keräsi 17,4 prosenttia maan äänistä. Perässä seurasivat sosiaalidemokraatit sekä maanviljelijöiden ja vihreiden liitto.

Luxemburg: Vihreät yllättivät lähes 19 prosentin potilla. Ykkössijat menivät kuitenkin liberaalidemokraateille ja konservatiiveille.

Malta: Vaalitulos oli saarivaltiota hallitsevan työväenpuolueen juhlaa. Se sai 55,9 prosenttia äänistä.

Portugali: Voittaja oli sosialistipuolue noin 34 prosentin ääniosuudella. Toiseksi tulivat sosiaalidemokraatit noin 23 prosentilla. Portugalin vihreät näyttivät saavan ensimmäisen europarlamenttipaikkansa.

Puola: Kuten odottaa saattoi, maata hallitseva kansallismielinen Laki ja oikeus hallitsi myös EU-vaaleja. Se sai 43,1 prosenttia äänistä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin luotsaama eurooppalainen koalitio ylsi 38,4 prosenttiin.

Ranska: Äärioikeisto keräsi Marine Le Penin johdolla odotetusti noin neljänneksen äänistä, ja presidentti Emmanuel Macronin sosiaaliliberaalinen En Marche jäi jälkijunaan. Ranskalaisittain yllättäjiä olivat vihreät yli 13 prosentin osuudella.

Romania: Brysselin kanssa tukkanuottasilla olleet Romanian sosiaalidemokraatit kärsivät vaalitappion. Korruptoituneen puolueen äänimäärä romahti viiden vuoden takaisesta 45 prosentista noin 25 prosenttiin. Liberaalit kiilasivat valtapuolueen rinnalle ja kenties ohikin.

Ruotsi: Sosiaalidemokraatit keräsivät 24 prosenttia äänistä. Maltillisen kokoomuksen osuudeksi tuli 17 prosenttia ja oikeistopopulististen Ruotsidemokraattien viipaleeksi 16 prosenttia. Ruotsi oli niitä harvoja EU-maita, joissa vihreät joutuivat pettymään. Äänisaalis oli vain 11 prosenttia.

Saksa: Vihreät nousivat maan toiseksi suurimmaksi europuolueeksi lähes 22 prosentilla. Hallitseva CDU/CSU-allianssi oli silti ykkönen 28 prosentilla. Kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) jäi kolmanneksi runsaan 10 prosentin kannatuksella.

Slovakia: Presidentti Zuzana Caputovan johtama edistyksellinen Slovakia/Yhdessä-liittouma keräsi yli 20 prosenttia äänistä. Toiseksi jäivät sosiaalidemokraatit 15,7 prosentilla ja kolmanneksi äärioikeistolainen kansanpuolue. Se sai 12,1 prosenttia äänistä.

Slovenia: Liberaali demokratiapuolue ylsi suurin piirtein samaan 26,5 prosentin ääniosuuteen kuin viisi vuotta sitten. Vakuuttavimman nousun tekivät sosiaalidemokraatit. Puolue tuplasi ääniosuutensa 18,6 prosenttiin.

Tanska: Sosiaalidemokraatit ovat EU:ssa Tanskan ykköspuolue 23,5 prosentin äänikertymällä. Toiseksi tuli keskustaoikeistolainen Venstre 21,5 prosentilla. Perässä seurasivat sosialistit ja vihreät.

Tsekin tasavalta: Maan keskusta ja oikeisto vahvistuivat. "Systeemin" ja korruption vastainen piraattipuolue ylsi kolmanneksi. Se sai kolme meppiä.

Unkari: Kuten odottaa saattoi, eurovaalitkin olivat maata hallitsevan kansallismielisen Fideszin juhlaa. Puolue keräisi 52,1 prosenttia äänistä.

Viro: Liberaali reformipuolue oli ykkönen 26,2 prosentilla. Yllättäen sosiaalidemokraatit nousivat toiseksi. Konservatiivinen kansanpuolue eli äärioikeistolainen EKRE sai 12,7 prosenttia ja yhden mepin.

Yhdistynyt kuningaskunta: Britannian euroeroa kannattavan Nigel Faragen uuden brexit-puolueen äänisaalis nousi yli 30 prosenttiin. Brexitiä vastustavat liberaalidemokraatit jäivät noin 20 prosenttiin. Vanhat valtapuolueet työväenpuolue ja konservatiivit joutuivat nöyrtymään 14 ja 9 prosentin osuuksiin.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Britannian vaalitulos on mielenkiintoinen ottaen huomioon että Suomessakin tiedotusvälineet ovat kuuluttaneet pitkin talvea brittien enemmistön haluavan hylätä Brexitin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äänestysprosentin nousua muutamalla yksiköllä hehkutetaan, ja kutenkin pääsääntöisesti alle puolet äänioikeutetuista äänesti. Eli ei aihetta hurraamiseen: nukkuvien puolue voitti jälleen kerran.

Tulos ei ihmetytä. Alhainen äänestyprosentti kertoo osaltaan EU:n demokratiavajeesta. Tämä, joka nähdään ilmeiseksi ongelmaksi unionin ulkopuolella, ei näköjään ole mikään pulma EU:ssa.

Eli kansanvalta EU:ssa on samassa jamassa kuin missä tahansa yksinvaltaisessa järjestelmässä: äänestysprosentilla ei ole väliä - painukoon miten alas tahansa, parlamenttipaikat täytetään kyllä.

Ja sitten ihmetellään "oikeistopopulistien" menestystä ja pohditaan otsa kurtussa mistähän tämä mahtaa johtua.

Toinen selitys joka on käden ulottuvilla mutta jota ei haluta nähdä, on yksinkertainen: on tehty kerrassaan huonoa, väärää politiikkaa, kuten edesmennyt Mauno Koivisto sanoisi.

Mutta sehän tiedetään, että peiliin katsominen on poliitikolle se vaikein asia - vika on aina muualla tai muissa. Tietenkin viime kädessä kansassa..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoista kuinka eliitti on valjaistanut valtamedia-koneistonsa selittelemään EU-vaalitulosta tyyliin "hieman tärähti, mutta kaikki muuten hyvin". Esimerkiksi tuo Belgian tulos tarkoittaa täydellistä eliitin torjumista ja Belgian kansan tahtoa oman itsenäisyytensä palauttamiseksi pois globalismista. Eikä se mikään ihme ole, sillä globalismi ei ole hyvä asia eikä globalismissa ole mitään demokraattista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkista tietosi Belgian asioissa. Ei siellä olla 'globalismista' äänestetty, vaan paikallisista asioista flaamien ja walloonien välillä. Ihmettelen, että miksi Nigel Farage'in änkyröitä pitää vielä sietää EU:n parlamentissa, vaikka he ovat jo onnistuneet saamaan aikaan eron EU:sta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

50
Oulun poliisilaitoksen sisäilmaongelmat jatkuvat, osa väestä välttelee Hiukkavaaran tiloja – Työsuojeluvaltuutettu: "Kyllä siellä aika tyhjää on"
15
Biologi kouluttautuu nyt 12 viikossa koodariksi, kun oman alan töitä ei löytynyt – pikakoulutuksista toivotaan apua ohjelmistoalalle
12
Oulun kaupunginhallitus myönsi Torihotellille jatkoajan tiukoilla ehdoilla – kaupungille 800 000 euron vakuus
8
Kauppa yritettiin ryöstää Oulun Koskelassa, teko keskeytyi toisen myyjän tultua paikalle – poliisi kaipaa havaintoja tapahtuneesta
7
Qstockin kahden päivän liput myyty loppuun kuukausi ennen festivaalia – tältä kesältä odotetaan uutta kävijäennätystä
6
Oulun kaupunki myy kaksi määräalaa Vaaranpihasta – Rintamäen paikalle rakennettavien tornitalojen rakentaminen etenee
5
Kati Leinosen kuvissa hevosharrastajat eivät pyynnöstä hymyile: "Koen, että hymy on maski, joka peittää alleen jotain"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juhannusjuhlat 1944

183 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kaleva rikkoo

Kaikilla suomen kansalaisilla on myös oikeus valittaa. Myös mediassa. Mikä ihmeen pyhä lehmä on eri uskonnot. Saako sitt... Lue lisää...
jussijuonio

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image