Ulkomaat

EU:n ra­hoi­tus­ke­hys­neu­vot­te­lut karahtamassa karille – "En usko, että pääsemme sopimukseen", Tanskan pääministeri sanoi

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui toimittajille perjantaina ennen EU:n huippukokouksen toisen päivän neuvotteluja. Kokouksessa päätetään EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. KUVA: JULIEN WARNAND
Ulkomaat 21.2.2020 17:35
Reuters

Brysselissä neuvotellaan toista päivää EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä, joka määrittää unionin budjetin koon ja mihin rahaa käytetään. Neuvotteluja vaikeuttaa erityisesti jäsenmaiden erilaiset näkemykset rahoituskehyksen koosta.

Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat ajautumassa takalukkoon Brysselin huippukokouksessa. Torstaina alkaneissa neuvotteluissa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä ja hyvin todennäköisesti sopimukseen ei päästä perjantain aikana.

Ongelmaksi on muodostumassa tiukkaa talouslinjaa ajavien jäsenmaiden Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin vaatimus pitää EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehys tasan yhdessä prosentissa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Neuvotteluiden pohjana on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotus, jossa rahoituskehys olisi 1,074 prosenttia EU-maiden BKT:stä,1 094 miljardia euroa.

Varsinkin Etelä- ja Itä-Euroopan maat ovat vaatineet suurempaa rahoituskehystä kuin Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin nelikko.

– En usko, että pääsemme sopimukseen, sanoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen perjantaina ennen kokouksen jatkumista.

Romanian pääministeri Klaus Iohannis oli myös hyvin skeptinen sopimuksen syntymisen suhteen. Hän epäili, että sopuun pääseminen vaatii uutta huippukokousta.

Tsekin pääministeri Andrej Babis purki turhautumistaan ja totesi, että johtajat "voivat lähteä suoraan kotiin", jos säästölinjan maat eivät jousta prosentin vaatimuksestaan.

Neuvotteluissa ongelmaksi on muodostunut budjetin koon lisäksi myös se, mihin rahoja ohjataan.

Uuden mallin kannattajat haluaisivat panostaa enemmän tulevaisuuteen. Budjetin rahoja pitäisi heidän mukaansa sijoittaa entistä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, tutkimukseen ja koulutukseen sekä rajavalvonnan kehittämiseen.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat olleet maatalous- ja kehitystuet, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti EU:n Itä- ja Etelä-Euroopan maita. Myös muun muassa Suomi, Ranska ja Irlanti tukevat maataloustukien säilyttämistä ennallaan.

Neuvotteluihin lisävaikeutta tuo Britannian lähtö EU:sta, mikä aiheuttaa unionin budjettiin ison loven. Britannia on ollut unionin toiseksi suurin nettomaksaja.

Torstaina Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) arveli ennen huippukokouksen alkamista, että edessä ovat vaikeat neuvottelut.

– Jäsenmaat ovat edelleen aika kaukana toisistaan, Marin sanoi toimittajille Brysselissä.

"En ole kovinkaan optimistinen"

Torstaina rahoituskehysneuvottelut aloitettiin ja yhteisen kokouksen jälkeen jäsenmaat siirtyivät kahdenvälisiin neuvotteluihin, jotka venyivät aamuun asti.

– Kahdenväliset neuvottelut kestävät ikuisuuden, mutta näyttää siltä, etteivät neuvottelut ole edistyneet. Säästölinjan maat pysyvät asemissaan, nimettömänä neuvotteluja kommentoinut diplomaatti sanoi Reutersin mukaan.

Myös EU:n virkamies vahvisti, että pienempää budjettia vaatinut ryhmä ei ole joustanut, joten neuvottelut ovat jumissa.

– En ole kovinkaan optimistinen säästölinjan maiden vuoksi, sanoi ranskalainen diplomaatti.

Parlamentin täytyy hyväksyä neuvottelutulos

Rahoituskehystä on viilattu pitkään, sillä EU-komissio antoi oman pohjaesityksensä jo keväällä 2018. Siinä budjetiksi esitettiin 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.

EU-parlamentin kanta on, että kehyksen pitäisi olla 1,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta sillä saataisiin katettua kaikki jäsenmaiden EU:lta vaatimat asiat.

Jos EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on hankalaa, vielä hankalampaa on saada rahoituskehys läpi europarlamentissa, jonka täytyy myös hyväksyä se.

Parlamentin neuvottelutiimi teki heti Michelin ehdotuksen tultua julki kannanoton, jossa se sanoi, ettei se hyväksy sen pohjalta tehtävää rahoituskehystä.

Parlamentti vaatii merkittäviä panostuksia paitsi Green Dealin toteuttamiseen, myös digitalisaatioon ja Euroopan aseman vahvistamiseen. Lisäksi se kritisoi rahoitusleikkauksia lähes kaikilla rahoituskehyksen osa-alueilla.

Lisäksi se vaatii, että rahoituskehyksessä on sitouduttava siihen, että EU saa nykyistä isomman osuuden tuloistaan muista tulonlähteistä kuin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. Tällaisiksi tulonlähteiksi on visioitu esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämistä, muoviveroa, päästökauppaa ja digitaalisten palveluiden verotusta.

Vuosien 2014–2020 kehys on 1,16 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, kun Britannian osuus on laskettu pois.

Suomi esitti syksyn EU-puheenjohtajuuskaudellaan budjetin kooksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, mutta se ei saanut juuri vastakaikua muilta jäsenvaltioilta. Monet maat, Euroopan parlamentti ja komissio olivat tyytymättömiä myös Suomen esityksen painotuksiin.

MAINOS

Kommentoi

Jos vaikka ensiksi vähentäisitte meppien määrää määrällä, joka vastaa Britannian meppien määrää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisin sanoen Suomen mepit haluaa kasvattaa Suomen nettomaksuosuutta.
Kyllä nimenomaan nettomaksajien ääntä tulee kuunnella, siinä Ruotsi kumppaneineen on oikeilla jäljillä kun vastustaa Itä-Euroopan maiden halua saada enemmän EU-tukirahaa itselleen. Nettomaksajien ei pidä nyt taipua, sehän on päivän selvää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image