Ulkomaat

EU:n 5 koh­ta­lon­ky­sy­mys­tä – His­to­rial­li­sen vaikea EU-kausi käynnistyy sisäisten ja ulkoisten myllerrysten keskellä

Suomen EU-vaalien ääniharavaksi nousseella Eero Heinäluomalla (sd.) ja muilla europarlamentaarikoilla on edessään vaikea kausi europarlamentissa. KUVA: Mauri Ratilainen
Ulkomaat 27.5.2019 9:16
Petteri Lindholm

Uusi europarlamentti ja vuoden lopussa muodostettava uusi EU-komissio aloittavat viisivuotiskautensa hankalaan maailmanaikaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja kansainvälisen politiikan Jean Monnt -professori Pami Aalto kertovat, mitkä ovat uuden EU-kauden tärkeimmät kysymykset.

Helsinki

Uuden parlamentin saaneella Euroopan unionilla on edessään yksi unionin historian vaikeimmista kausista.

EU on sisäisesti aiempaa hajanaisempi ja eripuraisempi, EU:n talouden tukijalkana toimiva sisämarkkina on pienenemässä Brexitin myötä ja suurvaltojen mittelöinti uhkaa turvallisuutta Euroopassa.

Lännen Media kysyi EU-asiantuntijoilta, mitkä ovat unionin suurimmat kohtalonkysymykset nyt käynnistyvällä viisivuotiskaudella.

1. Maahanmuuttopolitiikka on levällään

Vuoden 2015 suuri pakolaisaalto Eurooppaan osoitti, kuinka epäyhtenäinen ja huonosti varautunut EU on turvapaikkapolitiikassa.

Maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan nyt käynnistyvän EU:n viisivuotiskauden tärkeimpiä kysymyksiä, sanovat Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Teija Tiilikainen ja kansainvälisen politiikkaan keskittyvä Jean Monnet -professori Pami Aalto.

EU-parlamentin ratkottavana on useita lakikokonaisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi rajaturvallisuutta, jäsenmaiden poliisien ja rajavalvojien yhteistyötä ja turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämistä.

Yksi erityinen kiistanaihe on kustannuksien ja vastuun jakaminen Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista.

Kustannukset aiheuttavat närää erityisesti Välimeren maissa, joihin enemmistö tulijoista saapuu.

Tiilikainen pitää toisena tärkeänä kokonaisuutena EU:n ulkoisten kumppanuuksien solmimista.

– Sopimuksiin pyritään esimerkiksi pohjoisafrikkalaisten valtioiden kanssa. Niillä pyritään estämään salakuljetuksia, laittomia maahantuloreittejä ja ihmiskauppaa, Tiilikainen sanoo.

Maahanmuuttopolitiikka tulee osin käsiteltäväksi jo heinäkuussa alkavan Suomen puheenjohtajakauden aikana.

2. Puola ja Unkari uhmaavat EU:ta

Demokratiaa ja EU:n perusarvoja vastaan kapinoivat Puola ja Unkari uhkaavat vakavasti EU:n sisäistä toimintakykyä, Upin Tiilikainen ja professori Aalto sanovat.

EU-maiden yhtenäisyyttä heikentää samalla brexit eli Britannian EU-ero, jonka pitkittyminen pitää EU:n hankalassa välitilassa.

Puolan ja Unkarin räikeimmät rikkomukset ovat kohdistuneet tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuuteen sekä medioiden toiminnan rajuun kontrollointiin.

Unionissa on jo ryhdytty soveltamaan Puolaa ja Unkaria vastaan Lissabonin sopimuksen 7. artiklaa eli rankaisumenettelyä, jonka nojalla jäsenmaalta voidaan viedä äänioikeus EU:n päätöksenteossa.

Artiklan aktivoimiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksyntä, ja toistaiseksi Puola ja Unkari ovat vakuuttaneet kaatavansa jompaakumpaa uhkaavan rankaisumenettelyn.

Nyt pelkona on, että unionin perusarvoja alkaa kyseenalaistaa useampi jäsenvaltio, kun EU-kriittiset puolueet kasvavat unionissa.

Tiilikainen pitää uhkana sitä, että jäsenmaiden rikkomukset heikentävät samalla muiden valtioiden sitoutumista unionin sääntöihin.

– Siitä voi syntyä helposti ketjureaktio, jos muutama maa jatkuvasti laiminlöisi sääntöjä, Tiilikainen toteaa.

Artikla 7:n nostaminen pöydälle kapinoitsijoiden hillitsemiseksi on voimakas toimi, Pami Aalto arvioi.

– Järeämpää keinoa ei ole, mutta artikla 7:n käynnistäminen on jo sellainen signaali, jonka pitäisi saada useimmat varpailleen.

Sisäisen toimintakyvyn turvaaminen kuuluu ennen kaikkea komission ja jäsenmaiden tontille. Komissio saadaan todennäköisesti muodostetuksi loka-marraskuun vaihteessa.

3. Ilmastonmuutos vaatii nopeita toimia

Ilmasto- ja energiapolitiikassa on tulevalla viisivuotiskaudella luvassa monia tärkeitä kokonaisuuksia, professori Pami Aalto sanoo.

Tärkeimpiä viisivuotiskaudella käsiteltäviä ilmastoasioita on Aallon mukaan etenkin niin sanottu energian ”talvipaketti”, joka käsittelee esimerkiksi sähkö- ja energiamarkkinoita, uusiutuvaa energiaa ja päästötavoitteita.

Samaan aikaan EU:n on määriteltävä uudestaan ilmastotavoitteitaan suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen, Aalto muistuttaa.

EU on ollut tähän asti selkeä globaali johtaja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

– Nykyinen kunnianhimon taso on vaarassa, jos ilmastonmuutosta kyseenalaistavat populistit saavat jalansijaa EU:ssa, Tiilikainen toteaa.

4. Uhittelevat suurvallat heikentävät turvallisuutta

EU:n turvallisuutta uhkaa tulevina vuosina kiristyvä suurvaltapolitiikka Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisit, Upin Teija Tiilikainen sanoo.

Painetta luo lisäksi se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vaatii puolustusliitto Naton eurooppalaisilta jäseniltä nykyistä merkittävästi suurempaa panostusta.

Trump on jopa uhitellut, ettei Natolta saa turvaa, jos lisärahaa ei ala kuulumaan.

Tiilikainen pitää EU:n kannalta positiivisena puolena sitä, että turvallisuusympäristön kiristyminen pakottaa EU:n viimein vastaamaan kysymyksiin, joita unionissa on pohdittu vuosikausia.

– Pääasialinen kysymys kuuluu, kuinka suurta vastuuta EU aikoo itse ottaa turvallisuudestaan, Tiilikainen sanoo.

Käytännössä kysymys olisi turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäämisestä ja koventamisesta, mikä merkitsisi muun muassa yhteisiä joukkoja, resurssien yhtenäistämistä tai yhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuudessa.

Synkempi skenaario olisi Tiilikaisen mukaan se, että EU säilyisi sisäisesti eripuraisena, eikä unioni pääsisi viisivuotiskaudella päätöksiin turvapolitiikan suunnasta.

5. Kauppasuhteet heikkenevät, sopimukset murenevat

EU on pitkään hyötynyt kansainvälisistä, monenkeskisistä järjestöistä, jotka ovat edistäneet sopimuksiin perustuvia suhteita ja vapaakauppaa.

Viime vuosina kansainvälistä järjestystä ovat heikentäneet esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, uudet tullit ja maailmalla nouseva protektionismi eli kotimaisten yritysten "suojeleminen".

– EU:lla on alkavalla kaudella kova työ puolustaa monenkeskisiä instituutioita ja vapaakauppaa, kun muut pyrkivät hajottamaan esimerkiksi (Maailman kauppajärjestö) WTO:ta, sanoo Upin Teija Tiilikainen.

Maailman kauppajärjestö WTO:n merkitys EU:lle on Tiilikaisen mukaan vain kasvanut, kun Euroopan rooli kansainvälisessä kaupassa on pienentynyt.

EU on vastannut monenkeskisen yhteistyön murentumiseen solmimalla unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa kahdenvälisiä kauppasuhteita.

– Kahdenkeskiset sopimukset ovat erittäin tärkeä työkalu myös jatkossa kuten helmikuussa voimaan astunut Japanin ja EU:n vapaakauppasopimus osoittaa, Tiilikainen sanoo.

Uutta europarlamenttia tärkeämpi rooli kahdenvälisten suhteiden rakentamisessa on EU:n johtovaltioiden, kuten Saksan ja Ranskan, linjauksilla.

Parlamentti taas päättää viisivuotiskaudella etenkin palveluiden ja digitaalisten tuotteiden sisämarkkinoista.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Todennäköisesti EU murtuu 2-3 blokkiin seuraavien 5-10 vuoden aikana. Itäiset EU maat muodostavat Itävallan ja Baltian maiden kanssa oman kansallisen blokin, Pohjoismaat ja Hollanti ehkä omansa ja Saksa että Ranska sekä Espanja omansa johon kuuluvat myös Kreikka, Italia yms. vapaamatkustajat Balkanilta. Junckerin puheet että EU:sta tulee muutamassa vuodessa Yhdysvaltain ja Kiinan veroinen talous- ja sotilasmahti ovat järjetöntä haihattelua. Meille hajoaminen on hyvä asia, koska silloin Pohjoismaat lähenevät ja me pärjäämme kyllä omillamme että yhdessä. Hajoaminen voi myös syventää Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä koska Nato tulee nopeasti tiensä päähän. Mikäli Saksa ja Ranska olisivat pitäneet EU:n sen alkuperäisen idean mukaisesti puhtaasti yhteisenä talousalueena jolla on löyhä yhteinen puolustusliitto, Nato, niin silloin EU olisi pärjännyt mutta kun Saksa runnoi väkisin EU:sta itsensä näköisen liittovaltion, oli todellisuudelta pohja pois, eväät on syöty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1. kaikenlainen eurooppaan tuleminen maihin noususta puhumattakaan on estettävä. Ei ole valkoisen miehen vastuuta ja auttamisen pakkoa varsinkin kun tulokkaat eivät aio sopeutua eurooppaisiin arvoihin. Kiintiöpakolaisuus on eri asia ja naiset, lapset sekä leireillä valitut tervetuloa turvaan, työperäinen maahanmuutto ehdottomasti hyvä juttu, geelitukkaiset lasten kyttääjät voi pysyä pois.

2.Puola ja Unkari pitävät huolen omistaan eivätkä lähde mukaan järjettömyyksiin, palkintohan niille pitäisi antaa eikä heristellä sormea itkuisilla silmillä unelmista ja haaveista puhuen, molemmat maat ovat käyneet kovan koulun ja ottaneet historiastaan opikseen, samaa viisautta soisi olevan muillakin mailla.

3. ilmaston muutos, joo o, sama laulu soi ja vaaditaan milloin mitäkin vedoten mitä kummallisimpiin seikkoihin. fakta on kuitenkin että raamit ja tavoitteet on lyöty lukkoon vuosiksi ja noudatetaan nyt ensin niitä sovittuja asioita ja seurataan tilannetta. Ei muutama viherhörhö saa sekoittaa koko maailmaa itkuvirsineen varsinkin kun vähennyksistä on jo sovittu. kenen mielestä joku muovipussi ja vanupuikko on suomessa ongelma ja aiheuttaa suunnatonta vaaraan ja ne täytyy kieltää.

4. trump vaatii mitä on sovittu, rahaa tiskiin tai nato ei ole kuvioissa mukana, mitä vaikeaa tuossa nyt on. suurvallat on suusrvaltoja ja eu ei ole suurvalta haaveista huolimatta.

5. huononevat kauppasuhteet ja muut seikat ovat merki eu:n heikkoudesta ja kyvyttömyydestä hoitaa asioitaan, luuleeko joku että oikeat suurvallat pitävät vahvuutena pakolaisten hyysäämistä ja raiskaajien paapomista. Ilmastohysteria ja oman oksan sahaaminen muka esimerkkinä ovat heikkoutta ja ylimielistä paranoiaa omasta hyvyydestä ja suuruudesta. Jos virkamiesarmeijalla on kokoa eikä mitään saada aikaiseksi niin kuka tuommoista kunnioittaa, historiassa tuommoisen porukan yli on kävelty mennen tullen ja palatessa eikä eu tule olemaan poikkeus.

6 EU on maailman mittakaavassa huvittava instituutio, ei missään muualla kuvitella itsestä niin paljoa vähillä näytöillä ja täydellisellä kyvyttömyydellä hoitaa yhtään mitään asioita, esim brexit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joutaa hajotakkin jos asiaa ei saa kuntoon, silloin on edes pieni toivo huomisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.10.
Virallista tai ei, Annunen on ennätysmies – "Ehkä ihan hyvä, että se maali tuli, niin asiaa ei tarvitse enää miettiä" Tilaajille
23.10.
Kärpät löysi vihdoin tehoja myös ykkösketjun takaa – Liigan vatulointi Annusen ennätysuutisoinnissa ihmetytti Manneria: ”Henkilökohtainen ennätys on nyt Justuksen, se on fakta”
23.10.
Huippuhetket: Kärpät-Pelicans
23.10.
Kärpät otti kotivoiton Raksilassa vaiherikkaan pelin jälkeen – katso kuvia ottelusta
23.10.
KuPSin mestariluotsi Jani Honkavaara valitsi potkuherkän SJK:n seuraavaksi osoitteekseen
23.10.
Kainuun ely-keskus: Nuasjärven ekologinen tila on hyvä, eikä happikato uhkaa järveä – "Laaja seuranta-aineisto ei tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä"
23.10.
Julius Junttila iskee ottelun voittomaalin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi aamupäivästä alkaen Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

111 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En käy töissä!

Ja sinun käytöskö on aikuismaista? Hoh hoijaa. Myötähäpeä. Lue lisää...
Heikki89

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.10.

Fingerpori

24.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image