Ulkomaat

EU-maat ratkovat jälleen tulevien vuosien budjettia – erimielisten jäsenten pitäisi löytää myös parlamenttia miellyttävä lopputulos

EU:n budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan van Overtveldt ja jäsen José Manuel Fernandes sanovat vaatimuksen 1,3 prosentin rahoituskehyksestä syntyneen siten, että jäsenmaiden toiveille unionin roolista on laskettu hintalappu. KUVA: Marc DOSSMANN
Ulkomaat 18.2.2020 20:22
Daniel Wallenius

EU-maat yrittävät päästä sopuun unionin tulevien vuosien rahankäytöstä torstaina alkavassa kokouksessa. EU-parlamentti on jo uhannut, ettei se hyväksy budjettia, joka ei täytä parlamentin vaatimuksia.

EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina ylimääräiseen kokoukseen sopimaan unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Sanapari on helppo ohittaa, koska se kuulostaa hankalalta. Rahoituskehys määrittää sen, kuinka paljon rahaa Euroopan unionilla on käytettävissään vuosina 2021–2027 ja mihin sitä tulisi käyttää.

Käytännössä budjetissa on kolme kiistakapulaa. Ensimmäinen on se, kuinka paljon rahaa ylipäätään käytetään.

Vähiten EU:lle haluavat antaa Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi, joiden mielestä EU-budjetin pitäisi pyöriä noin prosentin kieppeillä EU-maiden bruttokansantulosta. Osa maista, esimerkiksi Ranska on valmis antamaan enemmänkin. Myös varsinkin Itä-Euroopan maat, jotka saavat EU:sta enemmän rahaa kuin siihen laittavat, kannattavat korkeampaa prosenttiosuutta.

EU-komissio on ehdottanut osuudeksi 1,11 prosenttia. Suomi puolestaan teki puheenjohtajakaudellaan esityksen 1,07 prosentista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tuo torstain kokoukseen ehdotuksen, joka on samaa suuruusluokkaa Suomen ehdotuksen kanssa. Sen painotukset ovat kuitenkin erilaisia.

Tässä päästään toiseen kiistakapulaan, ongelmaan, nimittäin siihen, miten rahat jaetaan.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet, mutta nyt Unionille haalitaan lisää tehtäviä. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, sen pitäisi kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Uusiin tehtäviin on vaikea löytää rahaa, kun maatalous- ja aluekehitysrahoista eniten hyötyvät maat puolustavat niiden säilyttämistä kynsin hampain. Eikä asioita tee yhtään helpommaksi se, että unionin budjetti pienenee Britannian lähdön takia.

Budjetti ei kuitenkaan synny, elleivät kaikki jäsenmaat ole sen sisällöstä yksimielisiä. Europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Janusz Lewandowski sanoi viime viikolla parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa, että maat ovat niin kaukana toisistaan, että sopua on turha toivoa tässä huippukokouksessa.

Ei kuitenkaan riitä, että jäsenmaat ovat yksimielisiä budjetista. Sen täytyy saavuttaa myös europarlamentin enemmistön hyväksyntä.

Parlamentti kutsui viime viikolla joukon toimittajia Strasbourgiin budjettiseminaariin, jonka viesti oli varsin selvä. Budjettivaliokunnan keskeiset henkilöt ja parlamentin puheenjohtaja David Sassoli sanoivat, että jos EU-maat eivät suostu parlamentin vaatimuksiin 1,3 prosentin rahoituskehyksestä, parlamentti ei aio hyväksyä budjettia.

– Jos jäsenmaat haluavat meidän vievän eteenpäin heidän itse asettamiaan tavoitteita, heidän täytyy antaa meille rahaa siihen, sanoo budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan van Overtveldt Lännen Medialle.

Budjetin koon lisäksi parlamentti vaatii jäsenmaita muuttamaan EU:n rahoitusta siten, että se käsittäisi nykyistä vähemmän jäsenmaksuja ja nykyistä enemmän omia varoja. EU:n visiossa omia varoja kertyisi esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämisestä, muoviverosta, päästökaupasta ja digitaalisten palveluiden verotuksesta. Jäsenmaat vastustavat, koska ne haluaisivat kerätä samat verot itse.

– Valtiovarainministerinä minäkin vastustin näitä ideoita, Belgian hallituksessa vuosina 2014–2018 istunut van Overtveldt sanoo. – Mutta nyt pidän täysin vääränä lähestymistapana sitä, että lasketaan vain, paljonko kukin antaa ja saa, hän jatkaa.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet. Nyt unionin pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen.

MAINOS

Kommentoi

– Jos jäsenmaat haluavat meidän vievän eteenpäin heidän itse asettamiaan tavoitteita, heidän täytyy antaa meille rahaa siihen...
Täytyy kyllä ihmetellä, onko jäsenmaiden tavoitteet tosiaan näitä mitä on nähty EU:n ajavan.
Valtava koneisto ja hirvittävä määrä byrokratiaa, kallis ja tehoton, oikeastaan oikeissa ongelmissa täysin avuton organisaatio, joka ei pelkästään tee sitä, ettei saa mitään aikaan, mutta samalla yrittää sitoa tehokkaasti jäsenmaiden kädet, että nämäkään eivät voisi ratkoa ongelmiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Verrattuna aikaisempiin vuosiin, on tilanne nyt tuntuvasti parempi, sillä ensimmäistä kertaa me kansalaiset näemme valoa tunnelin päässä. Eliitin luoma supersosialistinen EU on loppunsa edessä ja Britannia on jo ulkona ja puheet seuraavista lähtijöistä käyvät kuumina. Seuraavaksi lähteen todennäköisesti Italia tai Ranska.

Tuo on järkyttävä systeemi, että me kansa maksamme joka vuosi EU:lle yli 1000 miljoonaa euroa ja nämä meidän rahat jaetaan sitten muutamille eliitin valitsemille yrityksille, suurmaatalouksille ja toinen toistaan kummallisimme projekteille. Ne puhuvat valtamediassa, että "Suomi on nettosaaja". Ahaa vai niin ja miten tämä näkyy meidän kansalaisten lompakossa? Rahat kyllä lähtee verojen kautta tililtä, mutta miksi sinne ei tule saman verran tai jopa enemmän takaisin? Me emme näe koskaan niitä rahoja mitä eliitti meiltä rosvoaa. Ja kyllä sanoin sen ääneen, verotus on laillistettua eliitin suorittamaan rosvousta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdeltäkään asiantuntijalta ei löydy faktaa mitä hyötyä EUsta olisi ollut ja mitä ei olisi voitu toteuttaa maiden välisisillä sopimuksilla, kuten ennen EUta. Kyllä opittuja fraaseja riittää, mutta niiden tueksi ei löydy mitään faktaa. Päinvastaista faktaa EUn markkinoiden jäykkyydestä ja Euroalueen kilpailukyvyttömyydestä sen sijaan löytyy pilvin pimein. Esim EU-alueen pörssikurssit ovat kyntäneet pohjamudissa jo kymmenen vuotta vrt kilpaileviin alueisiin kuten USAaan ja Aasian. Koroistakaan on turha itkeä, koska aikanaan korot olivat korkealla tyhmän taloudellisen linjan, kovan markan, johdosta. Ja nyt rahaa on näennäisesti halvalla, mutta loppulasku tulee olemaan kova. Kreikka on jo tästä saanut esimakua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

65
Vantaa tekee lentoasemalla koronatestejä, toimia harkittiin läpi maaliskuun, yli 200 000 matkustajaa ehti saapua, päätös vasta viime viikolla – "Tilanne ollut ministeriöjohtoinen"
59
Vastaanottoyksikön johtaja: Maahanmuuttovirasto on valmiina vastaanottamaan turvapaikanhakijoita Kreikasta, mikäli toimeksianto tulee
54
Etäopetuksen laatuun tulee kiinnittää huomiota – etäopetusta ei ole se, että Wilmassa lähetetään ohjeita ja kirjalliset vastaukset pyydetään palauttamaan Wilmaan Lukijalta
45
Pääministeri Marin: "Joudumme joka päivä hallituksena paimentamaan kenttää, että linjauksia noudatetaan" – torui kyselytunnilla Kelaa
42
Koronatartuntojen määrä kääntyi uudelleen nousuun - tartuntoja tulee lisää nyt eri puolilla maata
42
Välipäivän jälkeen taas kaksi uutta koronakuolemaa Suomessa – tauti on vaatinut nyt 19 ihmisen hengen
37
Pohjois-Pohjanmaalla kolme uutta koronatartuntaa, hoidossa edelleen neljä potilasta – OYS siirtää kiireettömiä vastaanottoaikoja syksylle

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli on tai muuttuu huonoksi Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

332 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siipeilijöitten ytk.kassa ei pysty maksamaan työttömille korvauksia ajoissa??Puhkeaako kupla??

YTK:n kyvyttömyys maksaa normaalisti siipeilijöiden päivärahaa osoittaa, että työnantajien perustama YTK on keskittynyt... Lue lisää...
Kupla puhkeaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image