Ulkomaat

Arktisten maiden ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­rit kokoontuvat Rovaniemelle – esillä ovat merten muoviroska ja kaloihin kerääntyneet ym­pä­ris­tö­myr­kyt

Arktisen neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. KUVA: Emilia Kangasluoma
Ulkomaat 10.10.2018 18:00
Ulla Jäske

Rovaniemelle kokoontuneet ympäristöalan asiantuntijat pohtivat tällä viikolla arktisen luonnon suojelun ja luonnon kestävän käytön kysymyksiä.

Rovaniemellä on parhaillaan käynnissä biodiversiteettikongressi, jonka yhteydessä pidetään myös arktisten maiden ympäristöministereiden kokous.

Kongressiin osallistuu noin 450 alan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Torstaina ja perjantaina pidettävään ympäristöministereiden kokoukseen osallistuu kahdeksan maan ministerit.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Henna Haapala uskoo, että maanantaina julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti nousee keskusteluissa esille.

– Sitä en osaa sanoa etukäteen, minkälaisia reaktioita raportti saa aikaan, mutta aivan varmasti se on herättänyt huomiota ja siitä keskustellaan.

Biodiversiteettikongressissa käsitellään arktisen luonnon suojelun ja luonnon kestävän käytön kysymyksiä.

Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma esittelee tieteelliset raportin arktisten merten happamoitumisen vaikutuksista, ympäristömyrkkyjen kertymisestä kaloihin ja muihin merieläimiin.

Yksi ympäristöministerikokouksessa esille nouseva teema on merten muoviroska.

– Nyt keskitytään merialueisiin. Ensi keväänä valmistuu sisävesien tilanneraportti, Haapala kertoo.

Maailmanlaajuinen meriensuojelutavoite on kymmenen prosenttia. Arktisella alueella suojelualueiden osuus on alle viisi prosenttia.

– Yksi syy siihen on se, että aavan meren alueella ei ole yhtään suojelualuetta. Vielä ei ole olemassa kansainvälistä menettelyä, jonka avulla aavalle merelle voidaan perustaa suojelualueita, Haapala kertoo.

Ministereillä pitkä tauko tapaamisissa

Arktisten maiden ympäristöministerit ovat nyt koolla ensimmäisen kerran viiteen vuoteen.

– Viidessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, Haapala toteaa.

Haapalan mukaan ympäristöministerikokouksen pääaiheina ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja saastumisen ehkäisy.

– Ilmastonmuutoksen osalta fokus on hillitsemisessä. Mutta myös muutoksiin sopeutuminen tarkoittaa isoja toimenpiteitä, Haapala painottaa.

"Vielä ei ole olemassa kansainvälistä menettelyä, jonka avulla aavalle merelle voidaan perustaa suojelualueita."

Henna Haapala Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies

Arktisen alueen luonto on uhattuna ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hyödyntämisen vuoksi. Alueen muutoksilla on vaikutuksia koko maapallolle.

Haapala jatkaa, että arktista aluetta koskevat muutokset ovat erilaisia eri maissa. Jään ja lumen sulaminen koskettaa koko arktista aluetta, mutta paikallisesti muutokset ovat erilaisia, esimerkiksi ikiroudan sulaminen tai rantojen eroosio.

– Ääri-ilmiöt ovat erilaisia eri vuosina kuten viime kesän sateet ja tämän kesän kuivuus ja metsäpalot.

Musta noki nousee myös esille

Haapalan mukaan yksi ministerikokouksen keskeinen asia tulee olemaan musta hiili eli noki.

Se on liikenteen, lämmityksen ja epätäydellisen palamisen ilmaan päästämiä pienhiukkasia, jotka leijuvat arktisen alueen jäätiköille ja sulattavat niitä. Nokipäästöjen vähentämisellä arktisen alueen sulamista voidaan hidastaa.

Kiina ja Intia, jotka kumpikin ovat neuvoston tarkkailijajäseniä, kuuluvat suurimpien nokipäästöjen aiheuttajiin.

Suomessa puun polttaminen ja nokipäästöt nousevat keskusteluihin silloin tällöin. Saunakiukaiden päästöt ovat kuitenkin pieniä.

Haapala lisää, että vaikka Suomi pärjää suht hyvin vertailussa muiden maiden päästöihin, niin töitä on edelleen tehtävä.

Yksittäisen ihmisenkin kannattaa huolehtia siitä, miten ja mitä polttaa omassa saunassaan. Haapala muistuttaa, että huonossa palamisessa syntyvät pienhiukkaset ovat myös terveysriski.

– Jos esimerkiksi käyttää takkaa tai lämmittää saunaa puilla, niin nuohous on tärkeää. Piiput kannattaa pitää puhtaana. Se on asia, josta jokainen voi pitää huolta.

Alkuperäiskansojen ja valtioiden yhteistyöneuvosto

Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 Ottawan deklaraatiolla, jonka taustalla oli vuonna 1991 Rovaniemellä solmittu Arktinen ympäristösuojelustrategia.

Arktisen neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojelun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.

Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada.

Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön kaikilla tasoilla.

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019.

Neuvoston päättävä elin on ulkoministerikokous, joka järjestetään joka toinen vuosi; seuraava ulkoministerikokous pidetään Suomessa toukokuussa 2019.

Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatteella alkuperäiskansajärjestöjä konsultoiden.

Virkamieskomitea ohjaa neuvoston toimintaa ulkoministerikokousten välissä.

Arktisessa neuvostossa on 32 tarkkailijajäsentä, joista 13 on maita ja loput järjestöjä.

Muun muassa Kiina on yksi tarkkailijajäsenistä.

Tarkkailijaksi voidaan hyväksyä ei-arktisia valtioita, hallitusten- tai parlamenttien välisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä.

MAINOS

Kommentoi

Sinnepä kaikki a siantuntijana esiintyvät joukolla suihkareilla maailman ääristä poron, lohen ja konjakin äärelle puhumaan viisaita luonnosta ja hiilidioksidista. Sitten luontoon pärisemään moottorikelkalla muoviin pakatut eväät mukana ja jäälle moottorikelkalla pilkille, kunhan avanto on ensin moottorikairalla porattu. Pieni helikopterikierroskin Lapin lyhyen päivän aikana antaa hienon kuvan ja asiantuntemusta Lapin luonnosta. Ilta taas jatkuu mukavasti ulkomaanjuomien ja -tyttösten/ -poikien kanssa pitkälle aamun puolelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itekki pohdin paljon noita ympäristöasioita, välillä kotopuolessa, välillä Thaimaassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän ylimielisyys syöksee keskustan oppositioon!

höpöttää valheita.Suomi ei ole ollut missään vaiheessa konkurssin partaalla.Sipilä on ainoastaan saanut aikaan,köyhän ka... Lue lisää...
Älä viitsi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image