Ulkomaat

Analyysi: Turhautuminen kasvoi vuosien ajan, ja nyt se näkyy Hongkongin kaduilla

Poliisit vartioivat luovutuslakia vastustavien ihmisten mielenosoitusta Hongkongissa heinäkuun puolivälissä.
Ulkomaat 20.7.2019 8:00
Ida Kannisto

Hongkongissa on järjestetty valtavia mielenosoituksia läpi kesän. Kansalaiset sai kaduille lakialoite, joka lisäisi Kiinan otetta Hongkongista. Mielenosoituksissa purkautuu pitkään kasaantunut kollektiivinen pettymys.

Liki kaksi miljoonaa ihmistä marssi Hongkongin kaduilla kesäkuun puolivälissä. Se on yli neljännes kaupunkivaltion asukkaista.

Koko kesän ajan Hongkongin kaduilla on nähty suurimpia mielenosoituksia vuosikymmeniin.

Syyksi on nimetty kiistanalainen luovutuslaki, mutta taustalla vaikuttaa muutakin. Siitä kielii esimerkiksi se, että alkuun mielenosoittajat vaativat lakialoitteen hylkäämistä. Kun protestoijat saivat tahtonsa läpi, he alkoivat vaatia anteeksipyyntöä hallintojohtaja Carrie Lamilta. Sekään ei riittänyt, sillä julkinen pahoittelu tuli liian myöhään: Lamin erottaminen oli jo lisätty vaatimuslistalle.

Protesteissa kulminoituu kiukku, jota hongkongilaiset ovat pitkään pitäneet sisällään.

Romahdus lehdistönvapauslistalla, Kiinan vaikutus viimeisimmän hallintojohtajan valintaan ja kansanedustajuuden evääminen kahdelta ehdokkaalta, jotka kansa oli valinnut, mutta joiden itsenäisyysmielisyys ei Kiinalle kelvannut – tässä vain muutama niistä syistä, jotka ovat kasvattaneet paikallisten epäluottamusta Kiinan ja Hongkongin viranomaisia kohtaan.

Kiinan puuttuminen Hongkongin politiikkaan on kaihertanut luottamusta

Hongkong siirtyi Kiinan hallintaan vuonna 1997 Yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen mukaisesti. Alueen asukkailla on oikeuksia, joita Manner-Kiinassa ei nautita, kuten vapaa lehdistö ja internet, oikeus kokoontua sekä sananvapaus.

Hongkong kehittyi yli sadan vuoden ajan Britannian alaisuudessa, ja siitä tuli hyvin toisenlainen yhteiskunta kuin totalitaarisesta Kiinasta. Yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate takaa Hongkongille suhteellisen autonomian 50 vuoden ajaksi eli vuoteen 2047 saakka – tai ainakin näin pitäisi olla.

Australialainen mediasivusto The Conversation kirjoittaa, että ensimmäiset kaksi vuosikymmentä tosiaan näytti siltä, että lupaus pitää. Sittemmin Kiina on puuttunut Hongkongin politiikkaan useasti.

Vuonna 2014 Kiina ilmoitti, että Hongkongin seuraava hallintojohtaja valitaan ennalta päätettyjen ehdokkaiden joukosta. Tuhannet ihmiset lähtivät kaduille ja vaativat demokraattisia vaaleja. Syntyi sateenvarjoliike, joka sai nimensä siitä, että paikalliset pyrkivät suojautumaan poliisin suihkuttamalta kyynelkaasulta sateenvarjojen avulla.

Viisi vuotta sitten hongkongilaiset aloittivat protestin, joka nimettiin sateenvarjoliikkeeksi. Varjojen avulla mielenosoittajat suojautuivat poliisin voimakeinoilta. Tänä kesänä sateenvarjot näkyvät jälleen saarivaltion katukuvassa. KUVA: JEROME FAVRE

Kaksi vuotta myöhemmin kahdelta kansan valitsemalta itsenäisyysmieliseltä kansanedustajalta evättiin virat. Seuraavana vuonna Kiinalle uskollinen Carrie Lam valittiin hallintojohtajaksi. Hänen aikanaan demokratiamyönteisiä poliitikkoja on vangittu "toisinajattelijoina".

Sateenvarjot palasivat kaduille

Luovutuslakiehdotus tuli esille alkuvuodesta sen jälkeen, kun hongkongilainen nuori mies tappoi naisystävänsä Taiwanissa. Koska mies ehti palata Hongkongiin, häntä ei voitu tuomita teosta.

Tämän jälkeen Hongkongin hallinto ilmoitti, että luovutuslaki on säädettävä kiireellisesti, jotta mies voidaan tuomita. Heräsi kysymyksiä siitä, oliko tapahtuma vain veruke lain säätämiselle.

Jos luovutuslaki menee läpi, pelkona on, että kuka tahansa "epäilty", esimerkiksi aktivisti, toimittaja tai ihmisoikeusjuristi, voidaan lähettää Manner-Kiinaan.

Paikallisten huolena on, että Kiina pyrkii yhä tiukentamaan otettaan erityishallintoalueella. Kiinan kiristyvän otteen pelätään tarkoittavan myös sitä, että alue menettää asemansa kansainvälisesti tärkeänä talouskeskuksena. Pelko ei välttämättä ole aiheeton: The Conversationin mukaan alueen luotettavuus saattaa kärsiä, jos Hongkong alkaa heijaa Kiinan intressejä.

Vaikka lakialoite on kuopattu, loppua protesteille ei näy.

Tänä kesänä yli sata tuhatta hongkongilaista kokoontui muistamaan Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla 30 vuotta sitten tapahtunutta välikohtausta. Vuoden 2014 sateenvarjoliikkeen aikaan mediassa arveltiin, ettei Kiina halua uutta samankaltaista verilöylyä.

Nyt sateenvarjot näkyvät jälleen saarivaltion katukuvassa. Kiinnostavaa on, saavatko hongkongilaiset tahtonsa läpi vai kiristyvätkö poliisin voimakeinot, joita jo nyt on Hongkongissa arvosteltu.

MAINOS

Kommentoi

Tarkennuksena että lakiesitystä ei ole kokonaan kuopattu, se on vain laitettu hyllylle toistaiseksi. Se on aika merkittävä syy protestien jatkumiselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

12:01
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
11:38
Iran teki ohjuskokeen, samoin Pohjois-Korea – Trump kehui jälleen hyvää suhdettaan Kim Jong Uniin
11:00
Operaatio Paulaharju päättää taipaleensa Tuntsan erämaahan – kuuden vuoden aikana erämaateatterissa on tahkottu läpi Samuli Paulaharjun novelleja Tilaajille
10:00
Ministeri Krista Kiuru on huolissaan sovittelun käyttämisestä toistuvaan ja vakavaan perheväkivaltaan – "Tällaiset tapaukset mustaavat sovittelun maineen"
9:22
G7-maiden kokous alkaa: Amazon-kriisi ja Trumpin kauppasota saattavat viedä tilan Macronin toivomilta globaaleilta keskusteluilta
9:00
Paula ja Toni Jaakola jakavat yrityksen ja kodin: "Kun vaihdoimme läpsystä, riitoja ei tullut" – Kahdesta bisnekseen liittyvästä asiasta ei kannata lipsua Tilaajille
8:25
Trumpin kauppasota Kiinan kanssa yltyy, samoin talouskiistely kotimaassa – "En vastustaisi, jos hän eroaisi", presidentti sanoi keskuspankin johtajasta
32
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
30
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
24
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
19
"Jokin tässä meillä falskaa" – lomamatka Kroatiaan avasi silmät: Suomi on pudonnut kelkasta, kun arvioidaan eri maiden siisteyttä
17
Enne tulevasta? Puljujärvi kokeili jo Kärppien ylivoimassa – Manner: "Missä ikinä hän pelaakaan, sen on oltava Jessen oma päätös"
16
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
7
Ilmastotyössä tarvitaan meitä kaikkia Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ulkomailta tuodaan turisteja, mutta oman maan poika ei saa töitä

Tasan tarkkaan jokainen työhaluinen saa töitä. Kokenut olen. Ei vaan kelpaa duunit joillekin Ja vas.hallituksen aikana ... Lue lisää...
Tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image