Ulkomaat

Analyysi: Ruotsi lupaa 5 000 miestä Suomen maaperälle jo ennen sotaa – Suomea on yhä vaikeampi eristää yksinäiseksi uhriksi

Reilut 2 000 ruotsalaista sotilasta osallistui Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen lokakuussa 2018 Norjassa. Myös Suomi oli mukana. KUVA: HEIKO JUNGE
Ulkomaat 16.5.2019 15:00
Joonas Kuikka

Talvisodassa vuonna 1940 ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa eivät olleet Neuvostoliitolle pelote, kun koko Eurooppa paloi ympärillä. Nyt tilanne on Venäjälle aivan toinen – Suomen ja Ruotsin onneksi.

Ruotsin puolustuspolitiikan loppuraporttiin sisältyy Suomen kannalta huojentava viesti. Ruotsi ottaa Suomen huomioon puolustussuunnittelussaan ja varautuu puolustamaan myös Suomea.

Ruotsi valmistautuu lähettämään Suomeen joukkoja aina prikaatillisen, noin 5 000 sotilasta. Myös meri- ja ilmavoimien yhteensopivuutta hiotaan. Ruotsilla pitäisi raportin mukaan olla kyky lähettää joukot heti, kun siihen on molempien suostumus, jopa jo kriisitilanteessa ennen varsinaista sotaa.

Aie ei ole yhtä kuin lupaus. Mailla ei ole puolustusliittoa. Tästä huolimatta raportin sanoma lähettää vahvan viestin todennäköisimmälle uhkaajalle eli Venäjälle.

Suomea on vaikea eristää tai käydä erillissotaan. Mitä luultavimmin mukaan vedettäisiin heti Ruotsi, joka varautuu oman maansa puolustamiseen jo Suomen alueella. Välittömästi myös muiden EU-maiden, Yhdysvaltojen ja Naton päättäjien pöydissä mietittäisiin vastatoimia.

Pakottaa Venäjän ikäviin laskutoimituksiin

Vaikka suomalaisten lukemattomat puolustusyhteistyökuviot eivät täytä yksinään sotilasliiton tunnusmerkkejä, ne korottavat yhteisvaikutukseltaan hyökkäyksen kynnystä.

Suomen Puolustusvoimat ovat yksinäänkin eurooppalaisittain hyvässä iskussa. Mahdollisen vastustajan on niiden kukistamisen lisäksi varauduttava konfliktin laajenemiseen.

Suomalaisessa puolustusyhteistyössä erityisasemassa ovat Ruotsi ja Yhdysvallat, joilla on myös kolmenkeskinen yhteistyö Naton ulkopuolella. Yhdysvallat ymmärtää molempien maiden avainmerkityksen Euroopan arktisen ulottuvuuden ja Itämeren puolustuksessa.

Ruotsin kanssa puolustusyhteistyön laajenemiselle ei ole asetettu mitään rajoitteita, eli virallinen liittoutuminen voi olla tulevaisuudessa mahdollista.

Ruotsin puolustusvoimat heräämässä takaisin

Suomen kannalta Ruotsin puolustusraportissa on toinenkin onnellinen seikka. Ruotsin puolustusvoimien iskukyky kasvaa lähivuosina tuntuvasti.

Muun muassa hävittäjämäärä kasvaa, kun tuotannossa olevan uuden Gripen E -mallin lisäksi säilytetään nykyisiä C ja D -malleja.

Takana ovat ne ajat, kun maa keskittyi vain kriisinhallintaan ja alasajoi puolustuksensa.

On huomattava, että kaikki puolueet eivät allekirjoittaneet raporttia. Oikeiston allianssi jäi pois, kun ruotsidemokraatit ja hallitseva vasemmistoblokki allekirjoittivat.

Syy ei kuitenkaan ollut, ettei oikeisto hyväksyisi puolustusvoimien vahvistamista. Se päinvastoin vaati merkittävästi suurempia panostuksia. Puolueiden mukaan valtaa pitävä sosiaalidemokraatit ei taannut raportissa riittävää rahoitusta puolustusvoimien vahvistamiseen.

Yhdysvallat toi suurharjoituksen Suomeen

Yhdysvallat toi vuosittaisen Bold Quest -sotaharjoituksen vasta kolmatta kertaa maansa ulkopuolelle, kun harjoitus on juuri meneillään eri puolilla Suomea. Taisteluja harjoitellaan ensi viikolla Lapissa.

Mukana on Yhdysvaltojen ja Suomen lisäksi Ruotsi ja 12 muuta maata. Suomalaisia sotilaita harjoituksessa on 700, ulkomaisia 1 500.

Bold Questissa harjoitellaan liittoutumien kannalta olennaista yhteistoimintaa, asejärjestelmien yhteensopivuutta.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että eri maiden joukot voisivat esimerkiksi ohjata toistensa ohjuksia oikeisiin maaleihin. Tietotekniikan testauksella varmistetaan, että tarvittavat asetukset löydetään jo valmiiksi tositilannetta varten.

Kun tekniikka toimii, joukot harjoittelevat jatkuvasti ja avun anto sekä vastaanottaminen ulkomailta ovat lain mukaan mahdollisia, puhutaan oikeista yhteisistä sotilaallisista kyvyistä.

Ruotsi ymmärtää Suomen huoltovarmuuden kohtalonkysymyksen

Kriisitilanteessa Suomen tärkein satama olisi Göteborg. Suursatama Tanskan salmien takana olisi meriliikenteestä riippuvaisen Suomen elämänlanka Eurooppaan ja maailmalle.

Ruotsin puolustuspolitiikan loppuraportti tunnistaa Göteborgin sataman merkityksen niin Ruotsi, Suomen ja Norjan huoltovarmuudelle.

Ruotsin kannalta Suomen vahva puolustus ja sen tukeminen on etu. Suomi estää suoran maahyökkäyksen Ruotsiin ja ilmahyökkäykset Pohjois-Ruotsiin. Suomessa Ruotsi voisi puolustaa itseään Suomen maaperällä. Itämeren rannikkoa ja maihinnousuja Ruotsi puolustaa muun muassa meri- ja ilmavoimin sekä Gotlannin saarelle sijoitetuilla joukoilla.

Samasta syystä Ruotsin puolustaminen on Suomelle elintärkeää. Mikä tahansa Venäjän hyökkäys Ruotsiin katkaisisi myös Suomen merellisen elämänlangan ja yhteyden ulkomaille.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Kummallista, kun kaikki julistavat vain hyökkäys-sotaa Venäjälle, eikä kukaan halua millään esittää rauhanomaista rinnakkaiseloa venäläisten kanssa. Nykyinen maailmantila on puhtaasti siionistien vuosisatainen maailman diktatuuriin tähtäävä väkivaltaisen suunnitelman toteuttamista. Siionistit on blokattu Venäjältä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. "Rothschildien" oligarkit on eristetty Venäjältä. Venäjän kotimaan teollisuus ja tuontanto ovat kehittymässä suotuisasti, ja tärkein Venäjän Ortodoksinen Kirkko on edelleen kansan sydämissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edustavatko nämä näkemykset laajemminkin hyväksyttyjä historiantutkimusten johtopäätöksiä vaiko mahdollisesti kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkivana lukijana seuraan myös tiiviisti mitä venäläinen TASS,n ulkopuolinen media raportoi Venäjän asioista. Myös eurooppalainen amerikkalaisesta propagandasta irtioleva tutkivien toimittajien uutistarjonta antaa paljon toisenlaisiin tosiasioihin perustuvaa tietoa. Noista tietolähteistä on muodostunut myös henkilökohtaiset mielipiteet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saksa sijoitti Suomeen 200000 SSmiestä hyökätessään Suomen avulla Neuvostoliittoon 1941. Niistä tosin 100000 oli kouluttamatonta. Eli Ruotsi pitäisi Suomeen 40000 jotta saataisiin riittävästi apua. Elin Ruotsin pitäisi nostaa reserviään huomattavasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta jos Ruotsi olisi sallinut Ranskan ja Britannian avunkulun maansa läpi, niin Suomi olisi saanut liittoutuneilta enemmän apua, kun Suomi koskaan sai Ruotsilta. Britannialla oli intresseinä kaivosten suojaaminen NL:än uhalta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutun alussa viitattiin talvisodan Ruotsin apuun, se oli taisteluarvoltaan hyvä pataljoona joka sieltä meille tuli. Mutta kuka tietää sen, jotta Ruotsin taloudellinen apu meilla talvisota vuonna oli rahallisesti suurempi kuin Suomen silloinen valtion budjetti. Sodankäynti on kallista ja erityisen kalista pienille maille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Eikös se sylttytehdas ole toimitusministeriössä vielä olevan puolustusministerin tekosia. Ministerin huseerauksista puolustusvaliokuntakin kuuli vasta jälkeenpäin. Kait nuo paperit saa peruttua ja revittyä kun vielä kerkiää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsille on huomattavan paljon halvempaa käydä sotaa Venäjää vastaan Suomen maaperällä kuin emämaassa. Ei tässä ole mistään "veljeydestä" tai Suomen turvallisuuden takaamisesta ole kyse, vaan siitä että sodan tuhot pyritään pitämään omien rajojen ulkopuolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kai nyt C ja D malleja säilytetä nehän vanhettuu kun tulee E malli käyttöön. Ainakin suomessa ei voi edes ajatella, että vanhoila Horneteilla mitään tehtäisiin sitten kun non uusi kone käytössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka uskoisi, että 5000 länsisotilasta vastaa 50 000 itänaapurin sotilasta, niin pieniä on silakat joulukaloiksi. Enemmän kyse symboliikasta kuin todellisesta sotilaallisesta pelotteesta. Luulenpa, että setä Putin ei tästä uutisesta yöuniaan menetä. Ainoa todellinen turvatakuu olisi Nato-jäsenyys. Siitä Suomessa tullaan jahkaamaan - sikäli jos itsenäisenä valtiona säilytään - päättämättömien poliitikkojemme johdolla vielä 2080-luvullakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri sehän se ongelma onkin. Kaikki haluavat että Suomi liittyy Natoon. Miksi kaikki haluavat? Arvaatko yhtään miksi maamme olo euroopan laidalla herättää lämpimiä tunteita muissa euroopan maissa? Täällä on korpimaita sotia ja helppo eristää jos mediaa ei haluta paikalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt olet ulalla. Ketkä kaikki haluavat? Siis n.20% suomalaisista! Lähes kaikki ei halua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liekö tarkoitti noita Naton jäsenmaita. Taatusti ainakin Ruotsi haluaisi että Suomi liittyy. Silloin jokainen Nato-Venäjä-konflikti sodittaisiin Suomessa. Pahoin pelkään kun jokainen Nato-operaatio on tahtonut kestänyt luokkaa 10-15 vuotta et mitä meistä on jäljellä sitten?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Milloin tämän niin kovasti "odotetun" sodan sitten pitäisi alkaa, kun suuntakin tuntuu olevan selvillä? Voi pyhä Mooses näitä juttuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

5000 miestä ei paljoa auta, mutta jos tuovat mukanaan paljon tehokasta rautaa, niin sitten ehkä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaiset pilasivat Suomen sisäisen turvallisuuden pitkäksi aikaa vuonna 2015 valuttamalla maahan 30 000 enemmän tai vähemmän epämääräistä maahantulijaa. Suomi voisi alkuun lähettää tästä Ruotsille ainakin parin miljardin eruron laskun ja jos Ruotsi tämän maksaa mukisematta, voidaan ehkä saada vähän luottoa Ruotsin tekemisiin takaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsi on ollut aina kauttakulku maa niin 40-luvulla,2015 ja tulevaisuudessa.Lammas ilman omaa tahtoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki toimet, jotka nostavat hyökkäyskynnystä ja lisäävät höykkääjän operaatioiden epävarmuutta, ovat tervetulleita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Ruotsista ole Suomelle juurikaan apua tosipaikan tullen. Venäjä napsaisee eturuuaksi köyhän Suomen ja pääruokana rikkaan Ruotsin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

24.5.
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
24.5.
Lumotut sanat -festivaali kokoaa oululaisia lapsia ja perheitä kirjallisten asioiden äärelle kuukauden ajan
24.5.
Lyonissa kirjepommi haavoittanut useita ihmisiä – kukaan ei ole kuollut
24.5.
Talon lunastus ja purku tiehankkeen alta aiheuttivat haikean mielen – Iin ohitustiehanke saattaa alkaa toteutua luultua nopeammin, jo kymmenen vuoden päästä Tilaajille
24.5.
Kysyimme, ehtiikö vielä varata kampaajaa ensi viikon lopun valmistujaisia varten – "Muutamia vapaita aikoja on"
24.5.
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
24.5.
Sakari Mannisen Minna-äiti pyrkii seuraamaan poikansa jokaisen pelin, puolivälierän suoritus liikutti kyyneliin – Kaapo-koira kaipaa kotona isäntänsä rapsutusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image