Ulkomaat

270 va­lit­si­ja­mies­tä tarvitaan valintaan

Ulkomaat 2.11.2004 0:00 | Päivitetty 2.11.2004 9:34
Seppo Ylönen
Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalijärjestelmä on monimutkainen. Se on myös yksi syy alhaiseen äänestysprosenttiin. Neljä vuotta sitten 51 prosenttia amerikkalaisista äänioikeutetuista äänesti presidentinvaaleissa.

Presidentinvaali ei ole Yhdysvalloissa suora kansanvaali, vaan presidentin valitsee valitsijamiesten kollegio, "electoral college", jossa on 538 jäsentä. Sadan senaattorin lisäksi siihen tulee 438 vaaleilla valittua valitsijamiestä.

Tullakseen valituksi Yhdysvaltain presidentti tarvitsee siis vähintään 270 valitsijamiehen äänen.

Jos syntyy tasapeli eli pääpuolueiden ehdokkaat saavat kumpikin 269 ääntä tai kumpikaan ei saa enemmistöä, siirtyy valinta kongressin edustajainhuoneelle. Siellä äänestetään osavaltioittain ja valituksi tulee se ehdokas, joka saa vähintään 26 osavaltion edustajien kannatuksen. Vain kerran, vuonna 1824, valinta siirtyi edustajainhuoneelle.

Varapresidentin valitsee kuitenkin 100-jäseninen senaatti. Teoriassa siis presidentti ja varapresidentti voisivat olla eri puolueista.



Suurten osavaltioiden
ylivalta estettiin


Yhdysvaltain presidentti on valittu samalla tavalla yli 200 vuotta. Epäsuora valintatapa otettiin käyttöön, jotta voitiin estää suurten osavaltioiden ylivalta. Yhdysvaltain perustuslait isät arvelivat, että suorassa vaalissa valituksi tulisi aina jonkun suuren osavaltion kasvatti.

Suurin piirtein samalla tavoin vastustetaan tänäänkin suoraa kansanvaalia. Nykyjärjestelmän kannattajat sanovat, että suorassa kansanvaalissa kampanjointi keskittyisi suuriin osavaltioihin ja harvaan asutut osavaltiot unohdettaisiin.

Nyt kampanjointi sitä vastoin keskittyy muutamaan harvaan avainvaltioon, joissa pääehdokkaiden kannatusluvut ovat kuta kuinkin tasoissa. Tämänkertaisten vaalien loppusuoralla näitä "swing states"-osavaltioita oli noin kymmenen. Niissä on jaossa vähän yli sata valitsijamiestä.



Florida taas
huomion kohteena


Yhdysvaltain vaalijärjestelmän kummallisuuksiin kuuluu se, että kussakin osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa itselleen osavaltion kaikki valitsijamiehet. Ainoastaan pienissä Mainen ja Nebraskan osavaltioissa valitsijamiehet voidaan jakaa useamman ehdokkaan kesken.

Neljä vuotta sitten demokraattien ehdokas Al Gore sai koko maassa noin puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin republikaanien ehdokas George W. Bush, mutta Bush voitti pitkän kiistan jälkeen Floridan ja sitä myötä viisi valitsijamiestä enemmän. Yhdysvaltain historiassa kaksi kertaa aikaisemminkin vähemmän ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi presidentiksi.

Osavaltion valitsijamiesten määrä riippuu väkimäärästä. Väkirikkaimmalla Kalifornialla on 55, Texasilla 34 ja Floridalla 27 valitsijamiestä. Pienimmilläkin kuten Alaskalla, Vermontilla ja Montanalla on kolme. Neljän vuoden takaisista vaaleista 18 osavaltion valitsijamiesmäärä on muuttunut.

Florida on tälläkin kertaa huomion kohteena. Muita väkirikkaita avainvaltioita ovat Pennsylvania ja Ohio.



Rekisteröityminen
alentaa vilkkautta


Valitsijamiehet ovat periaatteessa vapaita äänestämään ketä tahansa joulukuun puolivälissä, jolloin presidentin nimi lopullisesti ratkeaa kollegion kokoontuessa. Olisi kuitenkin ennenkuulumatonta, jos valitsijamies äänestäisi jotain muuta kuin oman puolueensa presidenttiehdokasta.

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestysvilkkaus on viime vaaleissa kieppunut 50 prosentin pinnassa.

Keskeisin syy alhaiseen äänestysprosenttiin on ennakkorekisteröitymispakko. Se luotiin aikanaan estämään kouluja käymättömien ja värillisten pääsy äänestyspaikoille. Tänä päivänä rekisteröityminen on helppoa, mutta sen arvellaan pudottavan silti äänestysprosenttia tuntuvasti.

Myös postiäänestämisen hankaluus, arkipäivä äänestyspäivänä ja jomman kumman puolueen ylivoima omassa osavaltiossa pudottavat äänestysprosenttia. Sunnuntai ei aikanaan kelvannut uskonnollisista syistä äänestyspäiväksi.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

100
Pyhäntäläisyritys esittelee liikkuvaa ja talviasuttavaa mökkivaunua Helsingissä – rakennuslupa tarvitaan, jos mökki jätetään paikoilleen
85
Suolattujen teiden määrä kasvaa pohjoisessa – "Vuodenvaihteessa teille tuli aika paljon hoitoluokkakorotuksia"
61
Kokoomus vahvisti neljä uutta ehdokasta Oulun vaalipiirissä – katso lopullinen ehdokaslista
52
Fazerin Oulun leipomon työntekijöillä öinen ulosmarssi vastalauseena leipomon sulkemisaikeille – "Fazerilla ei rahasta ole pulaa"
36
Arina vaihtaa Otto-automaatteja Nosto-automaatteihin, Pohjois-Suomeen tulee viisi uutta rahannostopaikkaa
30
Talvikunnossapito paranee 1500 kilometrillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – katso kartalta, missä tilanne muuttuu
29
Kittilän kultakaivos täytti 10 vuotta, mutta tunnelma ei ole katossa – "Nykyinen keskustelu huonontaa Suomen kilpailua investointirahasta"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

173 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pidätkö aletarratuotteita ostavia köyhänä?

Hölmöintähän tässä kauppojen ruokahinnottelussa on se, ettei hintaa lähdetä alentamaan heti tavaran tultua kauppaan, jol... Lue lisää...
meniskö järkeen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image