Jaakko Ihamuotilan mukaan ilmaston-muutos on ilman muuta ratkaistavissa.
80 vuotta
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan historian ensimmäinen aidosti globaali ongelma, sanoo vuorineuvos Jaakko Ihamuotila. Se on kuitenkin ratkaistavissa, kunhan poliittiset päättäjät reagoivat oikein.
– Valitettavasti heillä on asiasta näkemyksiä laidasta laitaan. Suomessahan päättäjät ovat olleet sangen hyvin hereillä.
Ihamuotilan mukaan globaalissa mittakaavassa yritykset ja kansalaiset reagoivat ilmastonmuutokseen tällä hetkellä nopeammin kuin poliittiset päättäjät.
– Tämä on nurinkurista, sillä poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä muille.
Työurallaan muun muassa Nesteen ja Valmetin johtajana työskennelleen Ihamuotilan mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi käyttöä globaalille päätöksentekojärjestelmälle.
– Tällaista ei kuitenkaan ole, joten on pitänyt edetä sopimuspohjalta. Mielestäni asiassa on päästykin hyvin eteenpäin, muun muassa Pariisin sopimuksen myötä. Myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tekee hyvää työtä.
Ihamuotilan mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa on uusiutuva energia. Hän nostaa esiin erityisesti aurinkoenergian.
– Sen kustannukset ovat menneet koko ajan alaspäin. Niin aurinko- kuin tuulienergia ovat kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden kanssa. Kun valikoimaan lisää ydinvoiman, niin ilmastonmuutos on ilman muuta ratkaistavissa.
Nuorena miehenä Ihamuotila oli kiinnostunut ydinvoimasta.
– Ydinvoima oli tuolloin maailmallakin uusi asia. Pääsin vuonna 1958 Teknillisen Korkeakoulun fysiikan osastolle opiskelemaan reaktorifysiikkaa.
Diplomi-insinööriksi 1964 valmistunut Ihamuotila toimi TKK:lla ensin ydintekniikan assistenttina ja sitten vt. apulaisprofessorina. Runsaan vuoden päästä hän siirtyi Imatran Voimaan ydinvoimalaitossuunnittelijaksi. Suomessa ei kuitenkaan syntynyt päätöstä ydinvoiman käyttöönotosta, ja Ihamuotila siirtyi Valmetille, jossa hän toimi ensin tuotekehittelijänä ja vuodesta 1973 toimitusjohtajana.
Valtiojohtoinen Neste etsi 1970-luvun lopulla seuraajaa eläkkeelle siirtyvälle pitkäaikaiselle toimitusjohtajalle Uolevi Raadelle. Valinta osui Ihamuotilaan, joka tarttui haasteeseen.
Neste alkoi keskittyä öljynjalostuksen lisäksi entistä enemmän muoviin ja petrokemiaan. Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalinen raakaöljy-kauppa oli voimissaan maan vuonna 1990 tapahtuneeseen hajoamiseen asti.
– Neuvostoliiton hajoamisesta huolimatta emme ajautuneet ongelmiin. Sen sijaan listauduimme pörssiin vuonna 1995.
Ihamuotilan aikakaudella Nesteellä satsattiin työpaikkaliikuntaan, ja samalla sairauspoissaolot vähenivät selvästi. Hän korostaa myös avointa vuorovaikutusta.
– Kaikki yhtiössä oleva osaaminen on saatava käyttöön. Organisaation pitää toimia siten, että päätöksiä tekevät saavat tiedon uusista ideoista. Osa parannuksista voi olla hyvin pieniäkin, mutta jotkut ideat voivat olla yhtiön kannalta hyvinkin merkittäviä.
– On tärkeää, että päivittäin on kahvitaukoja tai muita epävirallisia tapaamisia, joissa eri sektoreilla toimivien ihmisten tiedonvaihto on mahdollisimman helppoa. Mielestäni vuorovaikutuksen lisääminen tuotti Nesteellä sangen hyviä tuloksia.
Ihamuotilan tärkein voimavara on ollut perhe.
– Työhönkin on kätevä keskittyä, kun kotona asiat ovat hyvin.
Jaakko Ihamuotila
Syntynyt Helsingissä 15.11.1939.
Asuu Helsingissä.
Toimi Valmet Oy:n toimitusjohtajana 1973–1979 ja Neste Oyj:n toimitusjohtajana 1980–1998
Fortum Oyj:n päätoiminen hallituksen jäsen 1998-2000. Nordea Pankki Suomi Oyj:n neuvottelukunnan jäsen 1997–2002. Raisio Oyj:n hallituksen jäsen 2000–2005.
Ihamuotila oli perustamassa Millennium-teknologiapalkintoa. Joka toinen vuosi jaettava miljoonan euron arvoinen palkinto myönnetään ihmisten elämän laatua parantavan teknologian kehittäjille
Varttui Histan tilalla Espoon Nuuksiossa.
Isä Veikko Ihamuotila toimi mm. MTK:n puheenjohtajana.
Perhe: puoliso Tuula o.s. Turja, kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta.
Harrastukset: ulkoilu, metsästys, kalastus, golf.
Viettää merkkipäiväänsä lähipiirissä.
MAINOS
Kommentoi ()
Jälki viisaus on sitä parasta viisautta, Iiro Viinasenkin puheet nyt vanhana ovat paljon järkevämpiä kuin hänen ollessaan valtionvarain ministerinä jolloin hän aiheutti puheillaan Suomeen historian suurimman konkurssi aallon Esko Ahon hallituksessa.
Hallituksen teot jäävät puheeksi ja tavallisen kansalaisen maksettavaksi polttonesteiden hinnan muodossa. Todellisiin päästöjä aiheuttaviin syihin
turpeen ja hiilen polttoon ei puututa millään ilveellä puhumattakaan maatalouden päästöistä, helpompi on verottaa tavallista kansalaista ja palkansaajaa.
Että valtio ei tee mitään konkreettista asian hyväksi ja varsinkaan ilman veroraippaa.
Aivan yksinkertaisia ratkaisuja olisi tehtävissä vaikka huomisesta lähtien. Biodieselin verotus alas, jotta siitä tulee halvin polttoaine dieselajoneuvoihin, sähkö- ja kaasuautoista käyttövero nollaan, julkinen liikenne ilmaiseksi viron malliin, kivihiilen rahtaaminen lopetetaan ja siirrytään maalämpöön, maalämmön siirtymiseen ylimääräinen kannustintuki myös yksityisille, aurinkosähkö pyörittämään sähkömittaria vastakkaiseen suuntaan.
Heti joku kysyy, kuka tämän maksaa. No valtio tietenkin. Hehän tästä ilmastosta ja päästöistä on vastuussa.
Rahat voi ottaa yrityksiltä.
Mikähän ilmastoasiantuntija tämä Ihamuotila muka,nykyään on. Kyllin rikas höpisemään omiaan aurinkoenergioista.
Ei lietsota. Hyppää HEKO mopon selkään ja mene pelamaan bingoa. Se on huoleton peli. Voithan soittaa naapurille ja pyytää pelamaan Afriikan tähteä. Sielläkin voittajia ja hävijiä.
Tässä taas lietsotaan ilmastohysteriaa. Aikuisille ihmisille luulisi jo olevan selvää, paitsi viherpipertäjille, että ihmisen toimilla ilmaston muutokseen on marginaalinen vaikutus. Se on samaa luokkaa, kuin on pulskan itikan pierulla Itä-meren rikkidioksidipitoisuuteen.
Hyvää ja tervettä kirjoitusta silloin kun siihen on varaa. Valtion yhtiöt tai julkinen sektori eivät välttämättä samalla tasolla. Häiriötekijät iskee. Tulee politiikka ja julkinen paine. Jos on raha ja rauha niin edistyminen on selviö. On varaa jopa epäonnistua. Lienee kysymys johtamisesta loppujen lopuksi. Mitä ilmastomuutokseen tulee niin junaa ei voi enää pysäyttää, mutta vauhtia voi hidastaa. Varautumista jo tehdään monellakin sektorilla, mutta max edunsaajat ei luovuta. Vasta nyt kapitalismissa nähdään muut arvot, koska seinä tulee vastaan. Resurssit on kääntyneet vastaan. Onnea vaan kaikille joka vuoden päivälle vuosia täyttäneille. Voidaanko vieläkin sanoa, että kehitys kehittyy?