Talous

Suomi on menettämässä yli 300 miljoonaa EU:n maa­ta­lous­tu­kia – Hal­li­tusoh­jel­man ylimalkainen kirjaus lupaa korvata leikkaukset, mutta hallitus ole vielä käsitellyt linjausta

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, että Suomi tavoittelee EU:n maataloustukien nostamista nykyisestä ehdotuksesta, kun rahoituskehyksestä neuvotellaan torstain EU-huippukokouksessa. KUVA: Mauri Ratilainen
Talous 17.2.2020 18:25
Petteri Lindholm

EU:n maataloustukien leikkaukset painottuvat maaseudun kehitysvarojen vähennyksiin. Se hankaloittaisi ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan maatalouden ilmastotoimien toteuttamista.

Suomi on menettämässä noin 310 miljoonan euron maataloustuet EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Vuosittain EU:n Suomelle maksamat maataloustuet vähenisivät runsaat 44 miljoonaa euroa.

EU-jäsenmaat aloittavat torstaina huippukokouksessaan neuvottelut rahoituskehyksestä, joka koskee vuosia 2021–2027.

Leikkauslukemat käyvät ilmi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin tuoreesta esityksestä, jonka pohjalta jäsenmaat ryhtyvät neuvotteluihin.

Maataloustukien kokonaissumma vähenisi Michelin esityksessä noin kymmenellä miljardilla eurolla siitä, mitä Suomi esitti vuodenvaihteessa päättyneellä puheenjohtajakaudella laaditussa budjettiesityksessä.

Kansallisesta kompensoinnista ei vielä varmuutta

Hallitus kompensoi EU-tukien leikkaukset hallitusohjelman kirjausten mukaan Suomen kansallisesta budjetista "tarvittaessa".

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei kommentoi, kompensoidaanko EU-tukiaisten leikkaukset vai ei. Leppä ei ota asiaan toistaiseksi kantaa, koska neuvottelut EU:ssa ovat kesken.

Pian hallituksen muodostamisen jälkeen viime kesäkuussa Leppä sanoi Ilta-Sanomille, että viljelijöille on luvattu, etteivät heidän saamansa tuet alene.

Hallituksen sisällä ei ole vielä käyty keskusteluja siitä, miten hallitusohjelman epätäsmällistä kirjausta EU-tukien kompensoinnista lopulta tulkitaan.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että asia on ajankohtainen vasta, kun EU:n rahoituskehysneuvottelut on saatu päätökseen.

– Hallitus käsittelee kompensointikysymyksiä vasta sitten, kun asia tulee pöydälle.

Mikkosen ja Lepän mukaan Suomen tavoitteena on, että EU:n neuvotteluissa maataloustukien osuutta saadaan vielä hilattua ylöspäin.

– Hallitus tavoittelee maataloudelle nykyisen tasoista budjettia, sillä yhtälö, jossa maatalouden ympäristökunnianhimoa halutaan kasvattaa, mutta rahoitusta leikata, on kestämätön, Leppä kommentoi viime viikolla.

Kompensointi saattaa aiheuttaa kiistoja hallituksessa

Rahat EU:n maataloustukien leikkausten kompensointiin otettaisiin hallitusohjelman mukaan jakamattomasta varauksesta.

Hallituksen julkistalouden suunnitelmassa jakamattoman varauksen suuruus on kuluvana vuonna 100 miljoonaa euroa. Vaalikauden kolmena seuraavana vuonna varaus on suuruudeltaan noin 150 miljoonaa vuodessa.

Jakamaton varaus on budjetin kohta, jolla varaudutaan budjettikehyksen ulkopuolisten menojen rahoittamiseen.

Sen käyttö maataloustukiin voi aiheuttaa kiistoja hallituspuolueiden välille. Paineita jakamattoman varauksen käyttöön saattaa ilmetä useista kohteista, kun valtion budjetti on alijäämäinen ja heikkenevä suhdanne uhkaa talouskasvua.

Ilmastotoimet vaikeutuvat

EU:n maataloustukiin tuoreessa esityksessä kaavailtu leikkaus uhkaa vaikeuttaa hallituksen suunnittelemia ilmastotoimia, joiden toteutuksessa maatalouspolitiikka on yksi tärkeistä sektoreista.

Maatalouspolitiikalla pyritään esimerkiksi vähentämään maatalouden ilmastopäästöjä, lisäämään hiilinieluja ja vähentämään turvepeltojen raivaamista.

EU:n maataloustukia ollaan leikkaamassa erityisesti maaseudun kehittämisvaroista, joiden kautta kanavoidaan suurin osa ilmastotoimista.

Suorista viljelijöiden tuista leikataan tuoreen ehdotuksen mukaan seitsenvuotiskaudella 47 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisvaroista 263 miljoonaa. Kehittämisvarat ovat hallitusohjelman ilmastotavoitteiden kannalta tärkeämpiä, joten erityisesti siellä kaivataan EU-rahaa, ympäristöministeri Mikkonen sanoo.

– On tärkeää pystyä tukemaan viljelijöitä siinä, että käyttöön voidaan ottaa uusia viljelytapoja ja kehittää muutoin maataloutta ilmastoystävällisempään suuntaan.

Mikäli tukia leikataan nykyisen ehdotuksen mukaisesti, kansallista kompensaatiota tarvitaan Mikkosen mukaan erityisesti kehittämisvaroihin.

Myös EU:n suorista tuista olisi mahdollista siirtää varoja kehittämispilariin, jos kaavaillut leikkaukset toteutuvat, Mikkonen sanoo.

EU-tuet laskevat

Suomi on saanut EU:sta vuosittain noin 870 miljoonan euron maataloustuet.

Viime vuonna Suomi sai 881 miljoonan tuet, kuluvana vuonna summa on lähes vastaava.

Suomen EU-tuet vähenevät rahoituskehysehdotuksen mukaan noin 44 miljoonaa euroa vuodessa.

Yli 75 % leikkauksista osuu maaseudun kehittämisvaroihin ja loppu viljelijöiden suoriin tukiin. Maatalouden ilmastotoimet tehdään pääosin kehittämisvaroilla.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (69)

Kukahan se suomen vei eu:hun,olisiko ollut maajussien oma puolue keskusta,olette luultavasti äänestäneet väärää puoluetta kun nyt noin sapettaa eu. Eipä taida yksikään tila tulla toimeen taloudellisesti vaan kaikki on tukiaisten ja ylisuurten pankkilainojen varassa joten jos eu:sta lähdettäisiin niin tässä maassa ei olisi sen jälkeen yhtään maatilaa toiminnassa.Suurimpana uhkana suomen maataloudelle on niin sanotut osa-aika viljelijät jotka tienaa elantonsa muualta mutta harrastuksen ja tukiaisten vuoksi pitää olla sekoittamassa oikeiden tilojen markkinoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eu porsaat lisää vaan sääntöjä, millä kupata pienten maiden talous kuralle. Ei ole pienen maan etu olla Eu:ssa ollenkaan, mutta ku sen hillotolppa päättäjillä on mielessä Suomen taloutta kurjistamassa. Suomen pitää laittaa Eu maksut jäihin niin kauan että suomalaisiakin kuunnellaan. On aivan järjetöntä maksaa Eu:n pohjattomaan kaivoon ja valehella suomalaisille, ettei mitään ole tehtävissä. Mutta kun ne kansainväliset sopimukset, tätä jargoniaa ei enää kukaan usko, pannaan sopimukset koville ja katotaan mitä tapahtuu. Suomalainen poliitikko on hirviö, joka valheella ja huijauksella saa kansan äänestämään, sen jälkeen alkaa korruption opettelu ja kansan huijaaminen ilman mitään vastuuta mistään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tunnelin päässä näkyvä valo on näköjään päätetty kustannussyistä sammuttaa.
Perussuomi vie äänet, voi tulla iso porukka tällä menolla.
Saattaa aivan yllättää monet.
Suomi autioituu vauhdilla, ei synny lapsia tänne korpeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikilta leikataan. Kohta on taas ranskalaiset maanviljelijät lantakuormien kanssa liikkeellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No mitä minä olen sanonut..? Enkö ole sanonut, että maatalous kaatuu suomesta. EU, ei piittaa pienistä maista, vaan antaa suomen maatalouden romahtaa. Joko olisi aika tämänkin osalta herätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkaa tuntumaan siltä että Suomi teki virheen kun liittyi EU:hun koska Puolan tapaiset jäsenmaat syövät liikaa kuormasta. Taakkaa tulee lisäämään EU:n eläkemaksut josta ei pääse eroon kuin myymällä koko Suomen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätähän se minäki olen virkkonut, että EU, ei piittaa pienestä suomesta, vaan maataloutta tuetaan isoihin maihin, ja kuvitellaan, että kyllä ne pienet maat selviää kun isommat on jotka auttaa. Homma ei kuitenkaan ole näin, vaan nyt pienistä maista romahtaa maatalous kokonaan. Nyt on aika tajuta asiat, vaan ettehän te tajua, kyllä se tämä EU, on niin rakas, vaikka kaikki menisi, siitä ei jostain oudosta syystä luovuta. Antakaa kun minä koitan arvata..Hmm, mikähän se olisi. No just, ne omat isot palkat, nehän tässä on etusijalla, hillo kun on makeaa ja sitä riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi hemmetissä me maksamme Brysselin herroille melkein miljardin jäsenmaksuina joka vuosi, avustuksina saamme vajaat 400 miljoonaa. Nyt Bryssel vielä haluaa tukistaa meitä viemällä maataloustukiamme. Maataloutemme on muutenkin kuralla, kiitos Brysselin.
Teemme viisaasti jos jätämme koko Euroopan Unionin. Kansallisia tukia voimme maksaa ilman Brysselin määräyksiä ja ohjeita, säästämme miljardin verran jäsenmaksuja vuodessa erotessamme EU:sta, joita voimme sitten käyttää oman kansamme hyväksi, ei Brysselin.
Britit tekivät viisaan ratkaisun jättäessään harhateille joutuneen unionin, Suomen päättäjät haikalevat Bryselin olantaputuksia, Merkelin, Macronin kehuja:
Euroopan Unioni on tullut tiensä päähän, sen piti olla kauppaliitto, mutta kaikkea muuta se hallitsee jäsenvaltioitaan kovalla kädellä, itsenäisyys on valtioilta viety, päätäntävalta on Brysselissä. Sitten vielä Merkel ja Macron haikalevat liittovaltiota, suurempaa huuhaata en ole hetkeen kuullut.
Nyt jos koskaan on Fiextin aika, meidän on ottaa itsenäisyytemme takaisin. Vapaa Suomi ilman EU:n piiskureita...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Teemme viisaasti jos jätämme koko Euroopan Unionin."

Suomi elää viennistä, ei maatalouden tukiaisista tai työttömyyskorvauksista. Jos Suomi lähtee EU:sta se saa ympärilleen melkoiste tullimuurit. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että suomalaisten tuotteiden hinta nousee maailmalla 10 -20 %. Saa siinä sitten myyntimiehet yrittää myydä kalliita suomalaisia tuotteita EU-maille, USA:han, Japaniin, Etelä-Amerikkaan.

Niin no tietenkinhän voitaisiin suomalaisten veronmaksajien kustannuksella tukea vientiä, niin kuin tehtiin maataloustuotteiden viennin kanssa 60- ja 70-luvuilla.

Tai sitten pieni 5,5 miljoonan asukkaan Suomi voisi alkaa neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia 430 miljoona asukkaan EU:n kanssa tai vaikkapa 120 miljoonan asukkaan Japanin kanssa. Minkähänlaiset neuvotteluvaltit Suomella olisi ? Lyötäisiin oikein nyrkkiä pöytään neuvotteluissa. Kyllä ne varmaan pelästyisivät ja antaisivat neuvotteluissa periksi.

Ja ehkä saisimme pyytämättäkin hyviä ystäviä neuvoineen taas itänaapurista.

Vai mentäisiinkö vaan perunakuoppaan pakoon pahaa maailmaa ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan suomen herrat sekautuneet maailman eu,kolhoosin pestäväksi onhan tuo jo nähty, olihan Britanniakin aikansa hyvänmiehen maksajana , viisastuessaan,näkevänä kansana hyppäsi ulos , pärjää takuulla paremmin omilla kyvyillään , ei mitään tarvitse kytköksiä, suomikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt sytytit ison nuotion, kohta on EU, mieliset kimpussasi, voi kun me tästä EU, sta hyödymme, kuinka rikkaita me olemme, jne. Venäjä venäjä venäjä nato nato usa nato usa. Emmehän me voi luopua, venäjä venäjä venäjä usa, nato..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ne mitään Eu:rahoja ole vaan suomalaisten veronmaksajien rahoja joita jaetaan tappiota tuottaville tiloille satoja miljoonia vuosittain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelkästään maatalous hallinnon kulut ovat yli 200 miljoonaa.
Maatiloille tuleva leikkaus voidaan kattaa pelkästään sillä, että järkevöitetään hallintoa ja leikataan sieltä.
Onhan se naurettavaa, että joka vuosi mitataan jokainen peltopläntti erikseen. Hallinnon mielestä ei ole olemassa
oikeaa pinta-alaa vaikka maarekisterissä on. Kunnissa maataloussihteeri ei enää ole pätevä virkamies, vaan hänen
laskelmat tarkastaa toinen kunnassa oleva, ja heidän avustajat.
Ely-keskusten tarkastajien pitää löytää tietty määrä virheitä maakunnista, muuten voi virka loppua.
Näin sen vuoksi, että Italiassa on tietty määrä virheitä, niin Suomessakin pitää löytyä.
Esim. nauta ei saa olla yhtään tuntia ilman korvamerkkiä, jos tarkastaja sattuu tulemaan, mutta uuden korvamerkin
saaminen kestää vähintään 3 päivää.
Maakunta on täynnä erilaisia kertomuksia typeryyksistä, joilla viljelijöitä simputetaan, ja joihin tavallisen ihmisen
mielikuvitus ei riitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on se välimeri ruokintapolitiikka kokoomusta, ja kaikkia niitä jotka on EU, mieliset puolueet. No, touhulle tulee loppu sitten kun konkurssi ravistelee suomea. No, sittenkin vielä löytyy niin tyhmiä päättäjiä, jotka sanoo, me olemme niin rikkaita, ei kai me eu,sta luovuta.-

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt alkaa osalle kansasta valkeamaan Titanicin viimeisen matkan eli Suomen todellinen tilanne. Osa toki vieläkin kieltää asioiden oikean laidan. Maata hallitsee nyt sellainen poppoo, että koko Suomen sortuminen ja konkurssi tapahtuu erittäin nopeasti. Ja kyllä. Myös valtio voi mennä konkurssiin, kuten kävi Kreikalle. Silloin loppuu lääkkeet, palkanmaksu jne jne. Mutta jatketaan nyt vielä hetki maailman parannusta, kun on alkuun päästy.
Toivottavasti tästä selvitään, mutta hallituksen jäljet pelottavat. Ei ilmasto. Ei Trump. Ei Venäjä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitäpä tässä, myyrään tänä vuonna jotain valtion omaisuutta tarvittavan summan edestä. Ens vuonna työllisyysaste ja verotulot ovatkin sitten hallituksen päämäärätietoisten toimien ansiosta noussut niin suureksi, että mokoma summa kuitataan yhdellä valtiovarainministerin allekirjoituksella. Älkää te suotta panikoituko, kyllä hallitus tietää, mitä se tekee meidän kaikkien parhaaksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (69)

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image