Talous

Suomalaiset vaatefirmat pärjäsivät huonosti yritysvastuullisuusvertailussa – suurin osa päätyi alimpaan kategoriaan

Pienten vaateyritysten ongelmana ovat usein niukat resurssit vastuullisuustyön tekemiseen.
Talous 17.4.2019 13:06
Anna Kilponen

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisilla vaateyrityksillä on paljon parantamisen varaa vastuullisuudessa ja avoimuudessa. Tuotanto halpamaissa edellyttää toimia työolojen ja työntekijöiden riittävän palkan turvaamiseksi.

Suomalaiset vaatemerkit sijoittuvat huonosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, sillä ne antavat heikosti tietoa esimerkiksi olosuhteista, joissa vaatteita tuotetaan halpamaissa. Jotkut yritykset eivät julkaise listaa tehtaista, joissa vaatteita valmistetaan eikä esimerkiksi tietoa työntekijöiden palkkatasosta työntekijöiden palkkatietoja ole saatavilla. Tiedot käyvät ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaisemasta selvityksestä.

– Läpinäkyvyydessä on yrityksillä paljon kehitettävää. On valtavan paljon hyviä brändejä, mutta yritysten verkkosivuilta löytyy vain vähän tietoa. Meille tulee paljon kyselyitä yritysten vastuullisuudesta, kertoo vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Selvityksessä oli mukana 23 suomalaista vaatemerkkiä, joita vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin. Siinä sovellettiin kansainvälistä Rank a Brand -kriteeristöä. Pisteitä vaatemerkit saivat sen perusteella, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Pisteytys jaettiin viiteen kategoriaan A:sta alimpaan E:hen.

Parhaat pisteet sai Papu-merkki, joka ylsi ainoana suomalaisista B-kategoriaan. Seuraavaan eli C-kategoriaan sijoitettiin merkit Sail&Ski ja Vimma. Näille merkeille on yhteistä se, että niiden tuotanto on keskitetty Suomeen tai muihin matalan riskin maihin.

Toiseksi viimeisestä eli D-kategoriasta löytyvät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection.

Suurin osa eli 12 arvioiduista brändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Sinne sijoittuivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin.

Ei mikään suosituslista

Tiedot vastuullisuudesta kerättiin yritysten nettisivuilta, jonka jälkeen Eettisen kaupan puolesta ry. otti yhteyttä yrityksiin ja kertoi heille havaintojaan. Yrityksille annettiin myös mahdollisuus korjata löydettyjä puutteitaan.

– Olin yllättänyt, miten hyvää palautetta ja rakentavaa palautetta sain siitä huolimatta, että lähestyin yrityksiä vähän ikävissä asioissa. Monia harmitti se, että vaikka työtä on alettu tekemään, se ei välttämättä näkynyt sijoituksessa. Yrityksissä on monesti sellainen käsitys, että "mehän teemme vaikka mitä", Lumme sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka suomalaisyritykset eivät saaneet kovin hyviä pisteteitä, ei pidä ajatella, että jotkut muut olisivat automaattisesti parempia. Mistään shoppailusuosituslistasta ei hänen mukaansa ole kyse.

– Avoimuus on tärkeä osa vastuullisuutta. Yrityksen ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyö edellyttää sekä sanoja että tekoja.

Palkka-asioissa tarvitaan avoimuutta

Lumpeen mukaan kymmenen vuoden aikana on menty kuitenkin hyvään suuntaan ja läpinäkyvyys yritysten toiminnassa on kasvanut esimerkiksi siten, että tehdaslistojen (mistä tehtaista vaatteet tulevat) julkaiseminen on aika tavallista.

– Selvityksemme kriteerit ovat kunnianhimoisia ja vaativat tiukkoja toimenpiteitä vastuullisuuden hyväksi. Tarvitsemme paljon radikaalimpaa avoimuutta esimerkiksi palkkoihin liittyen. Moni yrityksistä on mukana Amfori BSCI-yritysvastuujärjestelmässä, jonka kautta esiin nousee usein ongelmallisen pitkät työajat. Riskimaissa palkkauksen taso on huono, mikä saattaa näkyä kohtuuttomina työaikoina.

Eetti on parhaillaan mukana hankkeessa, jossa suunnitellaan halpamaiden vaatetehtaiden työntekijöille aplikaatiota, jonka avulla voisi kertoa palkoista.

– Kun suomalainen yritys lähtee pienenä toimijana maailmalle, voi olla vaikea neuvotella esimerkiksi työntekijöiden palkasta alihankkijan kanssa. Tilanne otetaan annettuna ja koetaan, että yksin ei voi vaikuttaa. Työolot heikkenevät myös Euroopassa, esimerkiksi Italia ja Unkari ovat kohonneen riskin maita.

Ongelmana on usein myös se, että monilla pienillä yrityksillä on niukat resurssit vastuullisuustyön tekemiseen. Lumpeen mukaan vaatebrändit eivät vielä ole riittävästi heränneet ilmastoasiaan.

Eetti aikoo toteuttaa yritysvastuuselvityksen myös ensi vuonna.

– Se on kuin personal trainerin yritysten lähtökunnon tarkistus, jossa katsotaan missä mennään.

MAINOS

Kommentoi

Jos vaatteet ovat niin kalliita, ettei lasten ruokaan jää rahaa -niin ostamatta jäävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi todella hauska tietää kuinka tämä meidän elintarviketeollisuus parjäisi vastaavassa vertailussa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin mielelläni ostaisin kotimaista, varmaan moni muukin. Mutta kun juuri mitään ei ole - paitsi ehkä puutavaraa. Ulkomaiulle on viety kaikki tewollisuus, kännykät, vaatteet, keramiikat. Ehkä onkin ekologisempa olla ostamatta yhtään mitään, pitänee etsiä vintiltä vanhoja, kyläompelijan tekemiä vaatteita ja tuunarta niistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kierolla ajatusrakennelmalla perustellaan, että voin kuluttaa kuten ennenkin, vielä enemmänkin kunhan vain teen sen "eettisesti." Muovikaan ei ollut uhka luonnolle kun puhuttin 3D tulostamisesta, sehän on hieno asia, sehän on tulevaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eettisyys on kaytännössä mielipide. Eettisyydelle ei ole mitään faktista tarkistuslistaa tai tietelliseen tutkimukseen pohjautuvaa. Ei ole tieteellisiä kriteereitä sille mikä on eettistä ja mikä ei. Etiikkaa ilmiönä voidaan toki tutkia tieteellisesti, mutta monet eettisyyden piiriin nimetyt asiat ovat pääosin vain mielipiteitä. Eettisyys on vain jonkun ryhmittymän muodostama kollektiifinen ajatusmalli oikeasta ja väärästä, ei varsinainen fakta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuota vaatebrändilistaa katsoessa voi todeta jälleen kerran, että kallis hintalappu ei kerro tuotteen eettisyydestä yhtään mitään. Keskikategoriassa (D) on markettimerkkejä, kun alimmassa kategoriassa (E) on todella kalliita vaatemerkkejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:34
Helsinkiläinen Lassi Hurskainen eteni Ilmakitaransoiton MM-finaaliin – oululainen Aapo Rautio karsiutui
6:13
Muovin kierrättäminen on monelle epäselvää – tarkista ainakin pakkausmerkintä ja kokeile rypistystestiä
6:00
Onko kuusivuotias liian vanha aloittamaan uuden harrastuksen? Lukijalta
6:00
Lukiorahoituksen valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia huonosti – opetusministeri: "Toivon, että pystymme ottamaan tällaisia tapauksia tarkasteluun"
6:00
Kortittomien kuskien määrä on kasvussa, liikenteessä ajaa päivittäin satoja kuskeja ilman korttia – Tällaiset sakot saa kortiton 3000 euroa tienaava Tilaajille
22.8.
60 vuotta täyttävä Tommi Läntinen kaipaa musiikintekoon kapinaa – "Jos minulta kysytään, mitä teen, kerron olevani rockmuusikko"
22.8.
IS: Jyrki Katainen nousemassa Sitran johtoon

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikä siinä on, että pitää samat asiat hokea joka käänteessä?

Juuri päinvastoin. Hyvällä itsetunnolla varustetut sanoo ja tekee eikä meinaa. Valittajia täällä kyllä piisaa. Nämä harv... Lue lisää...
Sehän on

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image