Talous

Sel­vi­tys­hen­ki­lö: Maatalouden 500 miljoonan yrittäjätulon kasvu on saa­vu­tet­ta­vis­sa

Selvityshenkilö, vuorineuvos Reijo Karhinen luovutti maatalouden kannattavuusselvityksen maa- ja metsätalousministerille torstaina. Arkistokuva. KUVA: Joel Maisalmi
Talous 7.2.2019 12:50
Elina Melamies

Maatalouden kannattavuustaso on selvityshenkilö Reijo Karhisen mukaan heikko, ja syyt syvällä.

Maatalouteen on mahdollista saada 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa, sanoo maatalouden kannattavuutta selvittänyt vuorineuvos Reijo Karhinen. Karhinen luovutti maatalouden kannattavuusselvityksen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk) valtioneuvoston linnan tiedotustilassa torstaina.

Karhisen ratkaisuista päällimmäiseksi nousi uuden linjaavan keskustelufoorumin perustaminen. Karhinen antaa koko ruokaketjun väliselle, linjaavalle vuoropuhelulle nimen: Yhteinen ruokapöytä. Selvityksen vastaanottanut ministeri Leppä kertoi, että asiasta on jo puhuttu pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa, ja yhteinen ruokapöytä kutsutaan koolle vielä tämän hallituskauden aikana. Lepän mukaan vuoropuhelun uudistamiselle on hyvä aika juuri nyt, sillä muun muassa ruokapoliittisen neuvottelukunnan määräaika päättyy tänä keväänä.

Selvityshenkilö Karhinen esittää myös osaamis- ja palvelukeskuksen perustamista, joka muun muassa hyödyntäisi tutkimusta, varmistaisi palvelu- ja tukitoimintojen yhdenmukaisuuden sekä jalkauttaisi yritysosaamista.

Vuorineuvos puhuu omistajaohjauksen parantamisesta.

– Talousosaaminen ja tulosajattelu ovat ensimmäinen askel kannattavuuskriisistä nousuun. On opittava puhumaan tonnien sijaan euroista, Karhinen kuvailee.

– Maatalouden ja ruokahuollon perustan muodostaa investoivat, toimintaansa kehittävät ja aitoa yrittäjäriskiä ottavat tilat koosta riippumatta, hän jatkaa.

Karhisen mukaan maatalouden ongelmana on muun muassa tuottamisen tuotantolähtöisyys. Se pitäisi hänen mukaansa kääntää kysyntälähtöisyydeksi, eli maatalouden olisi syytä hallita paremmin kuluttajapuoli.

Karhisen selvityksen mukaan kuluttajat eivät tunnista suomalaista ruokaa ruokakaupassa. Kuluttaja odottaa kotimaisen ruuan selkeää esillepanoa ja parempaa lähiruuan saatavuutta.Karhinen haluaisi kotimaisille tuotteille erilliset hyllyosiot.

– Haluan nähdä kilpailun siitä mikä kauppa tuo suomalaisen ruuan parhaiten esille, hän sanoo.

Karhinen haluaisi myös nähdä ruokakauppojen asiakastiedon hyödyntämistä. Hän myös antaisi määräävässä markkina-asemassa oleville velvoitteen myydä sisäisellä hinnalla pienille toimijoille.

Vienti 1,6 miljardista 4,6 miljardiin

Selvityksessä luetellaan keinoja siihen, miten suomalainen maatalous kasvaisi viennin alisuoriutujasta turvallisen ruuan globaaliksi viejäksi. Ratkaisuksi esitetään elintarvikealan yritysten vetämän vientiryhmän perustamista. Euromääräiseksi tavoitteeksi Karhinen ottaisi kasvun 1,6 miljardista 4,6 miljardiin vuonna 2030. Se edellyttäisi hänen mukaansa valtiovallan vahvaa strategista ja taloudellista tukea.

Peltojen kehittämisohjelmassa selvitys vauhdittaisi tilusjärjestelyjä, parantaisi peltojen kasvukuntoa, selkeyttäisi raivattujen peltojen tukikäytäntöjä ja muuttaisi vuokrasääntelyä.

Selvitys esittää myös näennäisviljelyn tukemisesta luopumista: tuen ehtona olisi riittävä määrä myyntituottoja viljelystä.

Viime kesäkuussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli saada maatalouteen 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa.

Karhisen selvityksessä oli hyvin paljon myös muita ehdotuksia maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Karhinen esittää esimerkiksi omaa liputuspäivää suomalaiselle ruuantuottajalle.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Vihreät haluavat käyttää 500 miljoonaa perustuloon, jospa se maksettaisiin viljelijöille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos viljelijälle maksetaan 300 euroa/kk perustuloa, hän voi siirtyä sen turvin luomuviljelyyn.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maanviljelijöille perustulo 560 e/ kk , säästyis veronmaksajien euroja , vuodessa tuki olis 6720 e .Maatalousministeri saa maataloustukina 116 000 e / v . Perustulomallissa säästyi veronmaksajien euroja 99 280 e / v. Työllisyys paranis ostooima lisääntyis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin kauan kun maajussit saa älyttömiä tukiaisia jotka eivät perustu todelliseen tuottoon,niin ei latin latia vaan kannattamattomat kiinni ja loput voi kokeilla omilla tuloilla ja jos sekään ei kannata niin lappu luukulle ja siirtyä sipilän aktiivimallin mukaisille kursseille ja ehkäpä jopa töihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Karhinen haluaisi kotimaisille tuotteille erilliset hyllyosiot."
Tämä olisi aidosti hyvä uudistus, tietäisi mistä löytää sitä paremman luokan ruokaa.
Se on tietysti se hylly, jossa ei ole kotimaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maatalous on rahoittanut 50v kaupunki asumista. Ja kun nyt näyttää siltä, että ei enää siihen pysty, niin alkaa tulla hätä.
1960-luvun lopulla keksittiin sisarosuus-lainat, joilla jatkaja osti tilan. Tämä järjestelmä oli voimassa 1995 asti. Kauppahintaa lainoitettiin sisaruksille, jotka olivat muuttaneet pois. Vanhempien hintaa ei valtio lainottanut, jonka johdosta yleensä jäivät tilalle syytingille.
Sisarosuuslaina ei perustunut mihinkään lakiin. Perintökaari oli, että lapset perivät vanhempansa kuoleman jälkeen, mutta sisarosuuslainoissa tilan jatkaja maksoi sisaruksilleen ennakkoperintöä vanhempiensa puolesta ja sisarukset saivat uudelleen perintöä vanhempiensa kuoltua, heidän pesästään.
1990-luvun alussa valtio totesi, että maatalouden kannattavuus on heikentynyt niin paljon, että sisarosuus-järjestelmä lopetetaan.
Sisarosuuslainoilla on ollut suuri merkitys kaupunkien asuntokaupoissa 1970 ja 1980 luvuilla, kun pankkijärjestelmä oli vielä heikko.
Nämä rahat ovat vaikuttaneet ehkä 150.000 asunnon kauppaan. Täytyy muistaa myös, että monet sisaruksista ei saaneet juuri mitään.
Sisarosuuslaina-järjestelmä oli pelkästään kaupunkilaistumisen rahoittamiseen.
Nyt sitten 2019 ollaan siinä tilanteessa, että investoineet ja raaka-aineita teollisuuteen tuottavat tilat on halpuutettu konkurssin partaalle, kun kaupunkiasuminen on niin kallista ja ruuan pitää olla halpaa. Ollaan tilanteessa, että kaupunkilaistumista tuetaan vielä asumistuella 2 miljardia, suurin osa pääkaupunkiseudulle. Tarvitaan valtavat tukisubventiot päivähoitoon, vanhustenhoitoon, työttömyyden hoitoon jne...
Kaupunkien pienet asunnot 200-500.000. Maaseudulla 20-50.000.
Kyllä tässä on mennyt paljon pieleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt sinä ihan hulluja höpiset. Kyllä se on kaupunkilaiset, suuremmat taajamissa asujat jotka maaseutua rahoittaa. Myös teollisuus rahoittaa maaseutua. Mietihän nyt hiukan miten perustelet väitteesi, että 50 000 maaseudun tilallista rahoittaisi kaupunkeja?
Veronmaksajien rahoilla maaseutu pysyy hengissä ja nyt kun sitä ei haluta enää elättää alkaa kamala pako maalta kaupunkeihin ja sen kertoo maaseudun autioituminen.
Koitahan nyt pysyä asiassa, vaikka maaseutua muuten on niin kiva kehua, vaikka toisten elätteinä ovatkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maatiloille tullut tuki on 1,65 miljardia, josta puolet EU:sta ja puolet Suomesta, n. 825 miljoonaa.
Maatalouden kustannukset on 4,9 miljardia. Oletetaan, että puolet tuosta ostosta sisältää arvonlisäveron, tekee n. 475 miljoonaa.
Sähkö- ja polttoaineverot, oletetaan 200 miljoonaa ja maatalouden tuloverot 200 miljoonaa.
Että maatalous rahoittaa itse kansallisen tuen osuuden.
SOK:n johtaja totesi juuri halpuutuksesta, että sitä tarvitaan, koska kaupungissa asuminen on niin kallista.
Maataloustuotteet otetaan alle tuotantokustannusten. Selvä tulonsiirto maalta kaupunkeihin, 400 euroa/v.
Metsien hakkuut yksityismetsistä ylittää 50 miljoonaa kuutiometriä, siitä kuitupuuta yli 30 miljoonaa kuutiota.
Teollisuus maksaa tuontikuitupuusta, siis maailmanmarkkinahintaa n. 60 euroa/kuutio, mutta suomalaiselle vain puolet, eli 30 e/kuutio.
Tämä kuitupuun alihinta tekee 900 miljoonaa tulonsiirtoa maaseudulta pois.
Bioenergiasta piti tulla merkittävä tulonlähde maaseudulle. Kesantopelloilta voitaisiin tuottaa 4 ydinvoimalan tehon verran biodieseliä. Sen estää Neste ja Fortum, sekä poliitikot, jotka eivät halua antaa niin suurta valtaa maaseudulle.
Meilläkin lahoaa hakerankapinoja metsässä, kun ei haluta ostaa vaan käytetään raskasta polttoöljyä ja kivihiiltä.
Nämä energiapäätökset heiluu vuodesta toiseen. Sitten taas joku vuosi joku tarjoaa pilkkahinnan hakkeesta, että saadaan menemään.
Näin maa makaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkennan halpuutuksen tulonsiirtoa kaupunkeihin, se on 400 miljoonaa euroa, eikä 400 euroa.
Anteeksi huomion herpaantuminen.
Halpuutuskampanjoinnin suurin hyöty on mennyt pääkaupunki seudulle.
Sen on viisaammatkin vahvistaneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä viitsi selittää jaskaa. Maajussit saavat polttoaineisiin tukea, sähköön tukea eli nuo sinu 200 miljoonaa on aivan huuhaata. Koita nyt usko, että maatalous ei elätä edes itseään, saatikka ketään muuta. Kuinka te voitte olla noi ulkona kuvioista, siis todella naurettavaa shaissea taas heitätte näppäimistänne.
Siis maaseutua tuetaan ihan joka asiassa, myös metsätuotannossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtio saa energiaveroja yhteensä n. 4.6 miljardia.
Maatalouden osuus on jotain 5% siitä.
Maataloudelle palautetaan energiaveroja 30 miljoona vuodessa.
Otappa selvää, minkäverran saa teollisuus, kuljetus ja kauppa samaa energiaveron palautusta.
Asiantuntemustani on kysytty myös valtionvarain ministeriössä, eri aikoina, että tällaista shaissea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etkö sinä jo tajua, että ne energiaverot maksaa tavallinen veronmaksaja ei maatalous (mikälie)yrittäjä.
Huonot on asiantuntemukset sinulla ja olet varmaan juku jukumaan ministeriössä selitellyt tuota schaissea.
Yritä nyt ensin ymmärtää mistä ne rahat maatalouteen tulevat, jolla maatilalliset maksaa jotain. Aivan ne tulee yhteiskunnalta.
Kumma kun olet neuvoja antamassa, mutte osaa vielä kirjoittaa.
Otapa selvää, minkä verran teollisuus, kuljetus ja kauppa maksaa veroja, siis itse maksavat veroja. Älä viitsi jatkaa tuota selitystäsi enää yhtään, sillä kommentoit aivan puuta heinää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansalliset suorat tuet n.1.2mrd ja Eu tuki n.0.8 mrd lisäksi viellä erilaisia verotukia ympäristö, sukupolven vaihto ym. Sekä ylim. Luonnonhaitta korvaukset mm.viime vuosilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"puolet eu.ta"...mehän sinne maksetaan...jos ei bisnes kannata se pitää lopettaa eikä vinkua!
Kaavoittakaa pellot rivitalo tonteiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen osuus EU:n maataloustuesta on 1%.
EU budjetti n. 150 miljardia, josta maatalouteen n.100 miljardia.
Suomen jäsenmaksu n. 1,6 miljardia. Siitä maataloustukeen n. 1 miljardi.
Suomeen tulee maataloustukea n. 800 miljoonaa, 1% Suomen jäsenmaksu osuudesta on 8 miljoonaa. Muu 792 miljoonaa on toisilta EU mailta.
Suomen jäsenmaksusta menee toisten EU maiden maataloustukeen 992 miljoonaa.
Suomalainen veronmaksaja tukee toisten EU maitten maataloutta 200 miljoonalla.
Kadehtitaan vain suomalaisia ja kiitellään Lidliä ym... vaikka niille on maksettu tukena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen nettomaksu vuonna 2017 oli EUlle 275 miljoonaa euroa. Suomi oli EUn toiseksi pienin nettomaksaja.
Miten perustelet nuo kommentoimasi summat ja mihin ne perustuu?
Laitatko hiukan lähteitä lukujesi tueksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet varmaan tietoinen, että me suomalaiset veronmaksajat maksetaan EUlle rahaa, joista sitten jaetaan myös maataloustuet. Kyllä suomalainen veronmaksaja on nuo maataloustuet maksanut 100%. Meni nuo sinun arvauksesi ja lukusi kyllä niin poskelleen, mutta ei anneta totuuden pilata hyvää tarinaasi. Olet tuohon tarinaasi kuitenkin tuhlannut aikaasi paljon, vaikkakin se tarina ei ole tosi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä Karhisen esitys on täysin päinvastainen kuin EU:n tuleva maatalouspolitiikka v. 2021 eteenpäin.
EU:n tuleva esitys painottaa pientilojen tärkeyttä ja lisää niille tukea ja suurilta tiloilta leikattaisiin.
Suomen tilojen keskipeltoala on EU:n suurimpia, 50ha. On paljon EU maita, joissa se on alle 15 ha.
Tätä taustaa vasten Karhisen selvityksellä ei valitettavasti ole mitään merkitystä, koska EU ei tule hyväksymään sitä,
että pienempiä tiloja jätetään ilman tukea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainut hyvä ehdotus oli tuo että tuen ehtona on oltava myyntituloja kyseiseltä pellolta,nythän tukia tulee vaikka minkä suon kuivatat ja sanot että siinä on pelto,joka ei tosin koskaan kasva mitään mutta kun tuet tulevat pinta-alan mukaan niin mitä sitten.Tuo että valtio alkaisi sääntelemään mitä myydään ja millä hinnalla kaupassa,ei tule menemäään eu:ssa läpi sillä se on puuttumista vapaaseen kaupankäyntiin ja tavaroiden liikkumiseen.Näkee että vaalit on tulossa kun on laitettu maaseutupankin ex-johtaja mukamas selvittämään että oikein kotimainen ja ulkolainen tavara omiin hyllyihin,taitaisi tulla konkka kotimaisille heti kun katsoo niitä hintalappuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

22.4.
Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan – korkeapaine voi saada linnut muuttamaan niin korkealla, että muutto jää meiltä huomaamatta
22.4.
Patrik Laine ei lähde jääkiekon MM-kisoihin – kauden aikana kiusasi selkä ja pudotuspeleissä nivusvaiva
22.4.
Classicille neljäs salibandyliigan mestaruus putkeen – kymmenelle pelaajalle kaudesta neljä mestaruutta
22.4.
Lasitaiteilija ja muotoilun merkkihahmo Oiva Toikka on kuollut
22.4.
Escurialille ei ole löytynyt vielä jatkajaa, mutta puisto avaa ovensa normaalisti vappuna – "Kyselyitä tuli paljon varsinkin viime kesänä"
22.4.
Lämmin keli jatkuu koko viikon, monin paikoin on ruohikkopalojen vaara – ensi viikolla sää viilenee ja vappu voi olla sateinen
22.4.
Tarvitaan klassikko, ohjaaja ja pari näyttelijää – oululaislähtöinen Eero Ojala kertoo, miten Tšehovin Lokki lähti liitämään uutena teatterisovituksena Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Parhaat eläkejärjestelmät 2018: 1.) Tanska 2.) Alankomaat(Hollanti). 3.) Suomi. Mitä niillä olikaan yhtenäistä.... Lue lisää...
Niinpäs...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image