Talous

Rovaniemellä toimivan len­to­ko­ne­val­mis­ta­jan uusia keulakuvia ovat Mika Salo ja Sami Saikkonen, Salosta tulee myös yhtiön osakas

Atolin kone lentämässä Rovaniemen yläpuolella. KUVA: Atol Avion
Talous 12.9.2019 19:46 | Päivitetty 12.9.2019 19:50
Anna Leinonen

Suomen ainoa lentokonevalmistaja, Rovaniemellä toimiva Atol Avion on saanut keulakuvikseen formulatähti Mika Salon ja tanssija-koreografi Sami Saikkosen.

Mika Salo sanoo, että lentäminen on hänelle rakas harrastus. Nykyisin Salo kiertää maailmaa F1-kisojen tuomarina. Salosta tulee myös yrityksen osakas. Keisari Aarnio ja Talent-tv-sarjoista tuttu Sami Saikkonen on myös lennonopettaja.

Rovaniemellä toimiva Atol Avion kehittää, valmistaa ja myy 2-paikkaista Atol Aurora amfibiolentokonetta. Kone on rakennettu suomalaisesta männystä ja koivuvanerista.

Lisäksi yhtiö myy nykyaikaista moottorikokonaisuutta koulutuskoneisiin ja kouluttaa lentomekaanikkoja. Atol Avionin uusi modernisoitu Atol Aurora -lentokone on viranomaisten tyyppihyväksyntää ja tuotannon skaalausta vaille valmiina Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoille.

Yhtiön tavoitteena on tehdä alkuvaiheessa 10–12 konetta, ja sen jälkeen vuosittain yli 30 konetta uudessa tehtaassa.

Atol Avionin osakeanti on loppusuoralla. Se on kerännyt nyt yli 700 000 euroa. Tavoitteena on saada kasaan 1 200 000 euron.

Vuonna 2012 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä.

 

MAINOS

Kommentoi

Keulakuvista on varmasti apua kun tuote on kunnossa ja tuotanto pyörii. Jutun mukaan lentokoneen valmistuksen lisäksi firma näyttää tarjoavan koulutusta ja moottoreita ja firmalla on kuitenkin vähän työntekijöitä. Riittävätkö rahkeet kolmeen erilliseen toimintoon, jotka kaikki vaativat aikaa, rahaa ja erilaista osaamista. Onko synergiaetuja. Oletan lentokoneen olevan näistä kolmesta tuotteesta se tärkein juttu. Luulisi sen kyllä yksinään työllistävän kaikki sataprosenttisesti. Paljonko moottorien myynnistä ja kouluttamisesta tulee liikevaihtoa ja paljonko niihin on iskettävä aikaa ja rahaa koneeseen verrattuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lentokoneen suunnittelu ja tuotannon järjestäminen on erittäin hidasta ja kallista puuhaa. Jotta ei mene paukut hukkaan, onko konetta suunniteltaessa ajateltu teknisten asioiden lisäksi myös sitä, kenelle tätä konetta ollaan oikeastaan tekemässä, mikä on kohderyhmä ja tutkittu markkinoita. Mitä tällaisen koneen ostajat arvostavat ja mistä ovat valmiita maksamaan? Se on olennainen tieto jotta myytävälle tuotteelle saadaan niitä ominaisuuksia joille löytyy ostajia. Toivottavasti tuotannosta valmistuu lopulta kone joka sykähdyttää valmistajan lisäksi myös mahdollisia asiakkaita ja vastaa heidän toiveitaan. Onnea!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pieniä kevyitä amfibiolentokoneita valmistetaan maailmalla jonkin verran. Osa kilpailevien koneiden valmistajista on vakiintuneita nimiä ja kymmeniä vuosia vanhoja firmoja, joiden koneita lentää maailmalla satoja. Jälleenmyyjät ja tyyppihyväksynnät ovat kunnossa. Tuotanto, markkinointi, myynti, huolto- ja varaosapalvelut ja koulutus pyörii. Brasilialaiset ja amerikkalaiset valmistajat taitavat olla suurimmat ja menestyneimmät. Euroopassa ja Venäjällä on myös valmistusta. Nykyisiä omistajia ja uusia sijoittajia kiinnostanee se, miten tämä kone ja sen ympärille tarvittavat välttämättömät oheispalvelut ja muut ei pakolliset, mutta asiakaskokemusta parantavat palvelut erottuvat edukseen ulkomaisten kilpailijoiden tarjonnasta, joilla on jo valmis tuote ja satoja tyytyväisiä asiakkaita? Mikä on sen ainutlaatuinen kilpailuetu? Hinta? Turvallisuus? Ohjausominaisuudet? Kestävyys? Edulliset käyttökustannukset? Helppo huollettavuus? Design ja ergonomia? Suomen Lapin eksotiikka? Jokin selvästi kilpailijoita parempi ominaisuus tai palvelu siitä on löydyttävä, jotta kauppa lähtee käyntiin. Ammattisijoittajia kiinnostaa varmasti paitsi koneen ja oheispalveluiden ominaisuudet ja kilpailukyky niin myös yrityksen johdon ja avainhenkilöiden ominaisuudet, pätevyys ja sitoutuneisuus. Toivotaan, että kone ja firma lähtee rullaamaan ja nousee siivilleen! Menestystä pyrintöihin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ahneus ja kateus ovat kantavia voimia suomalaisessa yritystoiminnassa. Kukaan ei muista miten huippuluokan PIK-purjelentokoneitten lopulta kävi. Rahoitus loppui kesken kehityksen, eikä EIRIkään saanut tuotetta kannattavaksi. PIK-lisennsit myytiin ulos, missä tuotanto käynnistyi mukavasti. Maailmanmestaruustason PIKit lentävät edelleen, mutta ulkomaisessa tuotanossa.
PIK-20. 15 m purjekone. Tyypeissä A ja B jättöreunajarru (ja laippa). D ja E -malleissa Schempp-Hirth tyypin jarrut. E- malli oli itsestarttaava purjekone, jossa oli Rotax 501/505 moottori. JT-6 oli E-mallin prototyyppi, D-mallista muunnettu. Oikeudet myyty Issoire Aviation yritykselle Ranskaan 1980, jossa konetta rakennettu noin 20 kpl.Kuva linkki

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomesta puuttuu kokonaan pienlentokoneteollisuuden klusteri ja ekosysteemi jollainen on Euroopassa esimerkiksi Tsekeissä. Maa on maailman neljänneksi suurin pienkoneiden ja niihin liittyvän tekniikan valmistaja ja viejä. Tuollaisessa ympäristössä on huomattavasti helpompi ponnistaa maailmanmarkkinoille kuin Suomesta käsin yksinään toimien. Yleisesti ottaen, kun sijoituksia start-up ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin tekee, kannattaa kyllä katsoa tarkkaan mitä firma on tähän asti tehnyt, mitä on lupaillut aiemmin sijoittajille, mitä on tosiasiassa saanut aikaiseksi, paljonko saanut rahoitusta ja mikä on tilanne nyt ja mitä nyt luvataan. Numerot kannattaa myös katsastaa, tulos- ja tase. Jos on ylimääräistä rahaa sijoittamiseen, vaihtoehtoja on monia kuten esimerkiksi asunto, rahastot, pörssiyhtiöiden osakkeet ja start-up yritykset. Ne ovat riskeiltään ihan eri luokkaa. Olisi kyllä hienoa jos tämä menestyisi ja sen myötä Suomeen syntyisi edes jonkinlainen pienlentokoneteollisuuden haara. Koneet ovat lähtökohtaisesti vientituotteita, koska omat kotimarkkinat ovat aivan liian pienet ja taviksille ei verojen jälkeen jää tässä maassa liikoja rahoja lentokonehankintoihin. Uusia vientituotteita ja vientiyrityksiä Suomeen kyllä tarvitaan ja paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisaalla Kalevasaa on juttu Atolin kaputista ja totaalisesta tuhosta. Henkilövahingoilta vältyttiin. Muistelen aiemmin olleen jutun Atolin kabiinin lukitus- ja saranointiongelmista. Oliko ne korjattu ennen kaputtia? Silloin ihmeteltiin kabiinin saranointi takaa yläreunasta, jolloin lukituksen pettämisen jälkeen kabiini nousi pystyyn ajoviiman vaikutukseta. Kehitys kesken ??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanerista ja yleensäkin puusta voi tehdä paljon paljon yksinkertaisempia tuotteita Rovaniemellä ja menestyä yrittäjänä, voipi vaikkapa rikastuakin. Onkohan vanerista tehty lentokone liian kunnianhimoinen ja utopistinen hanke. Hirvittää ajatuksissani, jos Yhdysvalloissa sattuu Atollilla onnettomuus ja lentäjä kuolee tai vammautuu, paljonko on korvausvaatimukset lentokoneen valmistajalle. Tunnetusti Yhdysvalloissa oikeuskäytännöt ja korvaussummat ovat tähtitieteellisen suuria, järjettömän suuria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koivurovan unelma on toteutusvaiheessa vuosien rimpuilun jälkeen. Hienoa, että "amazing-take-off-and-landing" ATOL on päässyt elementtiinsä. Sarjaahan viedään jo ulos, eikös niin???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Riippuen palkasta, voisin minäkin lähteä keulakuvaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuonmoisia härveleitä väsättin maailmansotien välillä ympäri maailmaa. Eivät osoittautuneet niin hyviksi, että olisi kannattanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lentävät moottorikelkat on jo keksitty,ne pelaavat liitovarjolla,ja niitä löytyy netistä.
Pojan kaveri on töissä tuolla tehtaalla,ja käy välillä lennättämässä meitä köyhiä Cesnallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Upea juttu. Paljon menestystä Rovaniemen kehittyvälle teollisuudelle. Ehkäpä syntyy lentävä moottorikelkka!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:24
Kalevan kevätseuranta: Oletko kuullut tikkojen rummutusta? Oulussa asustelee monenlaisia tikkoja
15:10
Koronakuolemia kaksi lisää, viruksen aiheuttama tauti on vaatinut hengen 42 ihmiseltä Suomessa – tehohoidossa nyt 82 henkilöä
15:00
Ruuan verkkokauppa räjähti, kotitoimituksissa jopa kahden viikon jono – "Ei kukaan olisi osannut arvata, millaisiin mittasuhteisiin kasvaa aivan hetkessä" Tilaajille
14:53
Company Soonin nykysirkusesitys Gregarious viikon ajan ilmaiseksi verkossa – video kuvattiin Oulun-vierailulla helmikuussa
14:36
Kolumni: Tämän tylyn kevään suuriksi kasvaneet sanat
14:33
Huoltovarmuuskeskuksen tilauksen arvo on 30 miljoonaa euroa – Hengityssuojaimia Kiinasta toimittavien kauppiaiden tiedot leimattiin salaisiksi
14:22
Kainuun sote vetoaa maakunnan yrityksiin: Hengityssuojaimia tarvitaan
52
SK: Valtion hengityssuojainkauppaan kietoutuu melkoinen soppa – kaupasta tuli riita kauneusyrittäjä Tiina Jylhän ja liikemiehen välille
46
Ylen kannatusmittaus: SDP:n kannatus nousi, pääministeripuolueen suosio kasvanut poikkeustilaviikkojen aikana
42
Pääministeri Marin Ylellä: Uudenmaan sulku loppuu todennäköisesti 19. huhtikuuta
22
Suojavälineiden riittävyyteen ja hankintaan liittyy riitoja ja kummallisuuksia – työministeri haluaa selvityksen
13
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia
12
Oulun joukkoliikenne vähentää vuoroja koronatilanteen vuoksi – katso lista toistaiseksi lakkautettavista vuoroista
10
"Älä anna rahojasi huijarille!" – Poliisi antoi vinkkilistan, jonka avulla vältyt koronavilpiltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

261 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kaupoissa köhisijät

Siis voi hyvää päivää näitä aloittajan kaltaisia ylineuroottisia yskimispoliiseja. Esimerkiksi minulla irtoaa limaa, nen... Lue lisää...
Hui hirveää! Sillä o...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

9.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image