Talous

Raha ei riitä ratkojaksi – ta­lous­no­be­lis­ti Bengt Holmström tietää, että ilmeiset vastaukset johtavat usein harhaan

¿–¿Nobel-palkinto on hieno asia, mutta viime kädessä tyydyttävää on se, että keksii jotain mielenkiintoista, Bengt Holmström sanoo. KUVA: Martti Kainulainen
Talous 17.4.2019 20:15
Tapio Pellinen

70 vuotta

Miten suomalaisessa vanhustenhoidossa voidaan taata laadukas hoiva sitä tarvitseville? Vaikka toisin voisi luulla, vastaus ei löydy ainakaan kannustamalla työntekijöitä pelkällä rahalla, vastaa 70 vuotta täyttävä talousnobelisti, taloustieteen professori Bengt Holmström yhdysvaltalaisesta MIT-huippuyliopistosta.

Urallaan Holmström on tutkinut finanssikriisien ja rahoitusjärjestelmien lisäksi pitkän kaavan kautta sitä, miten erilaiset kannustimet vaikuttavat ihmisiin. Hän on huomannut, että lisärahan tarjoaminen harvemmin saa aikaan sitä, mitä toivotaan.

– Tämä vanhustenhoidon homma ei todennäköisesti ratkea sillä, että nostettaisiin hirveästi palkkoja. Se, että nostetaan palkkoja, jotta saadaan riittävästi ihmisiä, on okei. Mutta jos alettaisiin maksaa jotain bonuksia, se saattaa purra omaan nilkkaan.

Johonkin suoritukseen sidottu rahabonus on Holmströmin mukaan niin voimakas viesti, että sen tuoma ulkoinen motivaatio voi ohittaa ihmisen sisäisen halun tehdä hyvää.

Samalla laadun tai omistautuneen hoidon kaltaiset arvokkaat, tärkeät ja vaikeasti mitattavat asiat voivat jäädä kustannussäästöjen kaltaisten, helposti mitattavien asioiden varjoon.

– Ihmisten peruskannustimiin kuuluu se, että he haluavat tehdä hyvää työtä, jota arvostetaan, Holmström sanoo.

Arvostuksen ja hyväksynnän kaltaiset kannustimet eivät ole ilmeisiä samalla tavalla kuin bonuseurot, mutta Holmströmin mukaan ne selittävät paljon siitä, mitä yrityksissä tapahtuu.

Työntekijöiden toimintaan vaikuttaa jo heidän pelkkä käsityksensä siitä, mihin he uskovat johtoportaan kiinnittävän huomiota. Jos vaikkapa kustannussäästöjä jatkuvasti mitataan ja pidetään esillä, ne koetaan tärkeiksi, vaikka niiden tekemiseen ei erikseen käskettäisi.

– Joskus alaiset kuvittelevat johtajan haluavan jotain, joka ei olekaan sitä, mitä tämä tahtoo. Jotain on silloin tehty väärin.

Taloustieteessä Holmströmiä viehättää juuri se, että usein asiat toimivat päinvastoin kuin ensinäkemältä luulisi.

Verenluovutuksesta maksaminen paradoksaalisesti vähentää halukkaiden luovuttajien määrää, ja vaikka potilaat kokisivatkin hyödylliseksi tiedon kirurgien onnistumisprosenteista, läpinäkyvyyden varjopuolena kirurgit alkavat vältellä vaikeita tai riskialttiita leikkauksia.

Holmström haluaa ymmärtää, miksi ihmiset toimivat, kuten toimivat, ja miksi he järjestäytyvät tietyillä tavoilla.

– Formula-Ferrarilla ei ajeta kaupungissa ja maasturilla ei pärjää formulakisoissa, koska ne on rakennettu eri tarkoituksiin. Tietynlainen moottori voi vaatia vahvat jarrut ja sopivat pyörät, koska palasten on sovittava yhteen. Tämän alan yleisidea on yrittää ymmärtää, miksi jotkin yhdistelmät toimivat hyvin.

Pohdiskelunsa Holmström tekee perinteisesti kynällä ja paperilla.

– On vaikea selittää sitä tunnetta, joka syntyy, kun ajattelet keksineesi tai ymmärtäneesi jotain, jota hyvin harva muu ymmärtää. Se on iso, iso.

– Nobel-palkinto on hieno asia, mutta viime kädessä tyydyttävää on se, että keksii jotain mielenkiintoista. Ideoiden tuleminen on tärkeintä, ne tuovat onnea. Sitä on ollut hyvä mieli aina, kun on ollut jokin kunnon probleemi, jonka kanssa taistelee.

Bengt Holmström

Syntynyt 18.4.1949 Helsingissä. Naimisissa Anneli Holmströmin kanssa, heillä on poika Sam Holmström.

Toimii taloustieteen professorina MIT-yliopistossa (Massachusetts Institute of Technology) Cambridgessa Yhdysvalloissa. Ollut MIT:ssä töissä vuodesta 1994.

Palkittiin vuonna 2016 Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnolla Alfred Nobelin muistoksi ensimmäisenä suomalaisena. Jakoi sopimusteorian kehittämisestä annetun palkinnon Oliver Hartin kanssa.

Opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa kandidaatin tutkinnon verran. Suoritti maisterintutkintonsa ja väitteli tohtoriksi taloustieteen saralla Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Tunnetaan varsinkin tutkimustyöstään sopimusteorian, kannustinten sekä finanssikriisien aikaisten likviditeettiongelmien parissa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Hoiva-alan suurin ongelma on liian vähäinen henkilökunta. Onhan se osin palkoistakin kiinni, mutta suurin syy on työnantajan pihtailu rekrytoinnissa. Mitä vähemmän on väkeä, sitä pienemmät ovat palkkakustannukset ja sitä enemmän työnantaja tienaa.

Unohtaako Holmström tämä moneen kertaan todetun faktan tahallaan vai vahingossa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvitaan talous-nobelisti vakuuttamaan massoille, että maapallolla on ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja elämään tekemättä yhtään tuottavaa työtä, ja elämään alistetun luokan työn tuloksilla. Rahan keksiminen ja sen manipulointi antoi mahdollisuuden tähän. Fedin epäoikeuden mukainen kredit-raha, fractional-banking, ja miten rahaa jaetaan eri ihmisryhmille erillaisilla korkomääritteillä, tai jopa ilman takaisinmaksuvevoitetta. Lainapaperin allekirjoitus tarkoittaa kahlehtimista työvelvoitteeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Bengt Holmström

Opiskelijoista on pidettävä hyvää huolta ja kunnianhimon tasoa olisi nostettava. Yliopiston tärkeimpänä opetustehtävänä hän pitää sitä, että nuoria autetaan löytämään heille sopivin ja innostavin ala tai ammatti.

Holmström on tutkinut paljon sitä, miten erilaisilla sopimuksilla ja kannustimilla voidaan vaikuttaa osapuolten käyttäytymiseen, jotta saataisiin aikaan taloudellisesti yleishyödyllisiä lopputuloksia. ( Siis nimenomaan YLEIS ... )

Holmströmin mukaan ihmisten voi olla vaikea käsittää, että se mikä voi olla yksittäiselle ihmiselle hyväksi, voi olla vahingollista kansantaloudelle. Hän korostaa myös, että taloustieteellä on aika harvaan asiaan lopullista vastausta.

Yhdysvalloissa monet taloustieteilijät uskoivat, että vähimmäispalkan takia katoaisi työpaikkoja. Kunnes tehtiin koe. Koe osoitti vastoin teoriaa, että vähimmäispalkka jopa lisäsi työpaikkoja Yhdysvalloissa.
_

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tästäkin tärkeästä työstä on saatava kunnollinen palkka omia elinkustannuksia varten.

Lisärahalla saa vain rahan kerääjiä - ei sitoutuneita oikeiden tulosten tekijöitä.
Suurella rahalla saa rahan kerääjiä - haalimaan melkein keinolla millä hyvänsä.

Tämä pätee kaikkiin ammatteihin ja tehtäviin kaikkialla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ei rahakaan auta jos työntekijä ajetaan ahtaalle ,elikkä töitä lisätään ja pitäisi keretä tekemään kunnolla niin kuin hoiva-alalla on tehty . Kyllä rehellinen työntekijä joka haluaa tehdä työnsä kunnolla ei saa nautintoa huonosti hutastusta työstä ja hänelle tulee stressi helposti ,vaan on sellaisiakin työntekijöitä jotka hutaisee vaan eivätkä välitä työn jäljestä .Edesmenneellä äidilläni oli sanonta että kukaan ei kysy kauanko. meni vaan kuka sen teki jos työnjälki oli hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osa taisi lukea jutun huolimattomasti, hän sanoi että raha toimii kun on pula työntekijöistä eli palkkaa korottamalla saadaan helpommin tekijöitä kuten hoitajia kun heistä on pula. Hänen mukaansa taas bonukset tai mittarit suoritteiden perusteella ovat vaarallisia hoitoalalla ja muuallakin missä työ ei ole pelkkä suorite vaan koostuu monista asioista. Esimerkiksi ohjelmistoalalla on yritetty käyttää jos jonkinlaisia mittareita palkitsemisen apuvälineinä mutta se tahtoo johtaa siihen että saa mitä mittaa eikä sitä mitä haluaa.
Esimerkiksi jos mitataan paljonko koodirivejä joku tekee niin niitähän syntyy... ja tiimityöskentelyä tai muiden opastamista on hankala mitata vaikka ovat tärkeitä asioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pätkätyöt, nollatuntisopimuksella ja nälkäpalkalla on suorittavalle portaalla paras kannustin työntekoon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä myyntimiehenä saan kerran vuodessa 25000 e bonuksen. Hyvin se houkuttaa myymään jonkin verran enemmän. Toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On todellakin oikeilla jäljillä. Asumme Ruotsissa jossa sairaanhoitajien palkat +25-30% suomeen verrattuna, mutta ISO pula sairaanhoitajista. Samaa ongelna opetuspuolella ( palka taso lienee Vastaaja suomen palkkaa?). Kyse on työnarvostuksesta ja huonosti organisoiduista työyhteisöistä. Olkaa onnellisia Suomessa, että asiat toimivat ja työlle on arvostusta. Täällä näin ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kemin lääkäreillä eri moraali kuin vanhustenhoitajilla, jos pitää rahalla houkutella Kemi-Tornio alueelle lääkäreitä, mutta sairaanhoitajille ja lähihoitajille ei saa maksaa palkkaa ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkäreitä koulutetaan ihan liian vähän. Käytännössä voivat sanella palkkansa pienemmillä paikkakunnilla. Eikä ne pienemmät paikkakunnat juurikaan houkuttele valmistuvia lääkäreitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi vanhustenhuolto? Eikö sama päde kaikkiin ammatteihin johtajista kansanedustajiin? Ja miksi yleensä yleistää henkilökohtaisia motiiveja? Työttömien kohdalla Holmströmin ajatusta halutaan toteuttaa kirjaimellisesti, heille ehdotetaan työtä pelkällä sosiaaliturvalla tai jollakin palkan irvikuvalla kuten palkkatuella. Väittän että paras työmotivaatio tulee kokonaan muusta ja palkan on parasta olla sellainen ettei se herätä mitään vaatimuksia tai aiheuta ongelmia. Paras palkkataso on kun sen voi unohtaa kokonaan. Kun motivaatio syntyy itse työstä, johtaa se työolojen ja tuotannon tai palvelijen kehittämiseen. Focus on silloin siinä missä pitääkin. Tietysti on ihmisiä joille palkka on kaikkein tärkein. Jos he todella ovat korvaamattomia, on paras vaan maksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työntekijällähän satojen eurojen bonus varmastikin demoralisoi. Johtajalla miljoonabonuksella on sitten varmasti hyvä ja kannustava vaikutus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen eri mieltä kuin talousnobelisti. Rivityöntekijällä ei ole muuta kannustinta kuin raha.
Jatkuva painostaminen parempiin tuloksiin, kiire, v-mainen pomo, kiitosta ei tule koskaan keltään jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yrityksen ahneus johtaa siihen siihen että ihmisjohtaminen unohtuu johtamiselta joka on eri asia kuin yrityksen johtaminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hmm. Jos verrataan Holmströmiä ja Väyrystä niin vain toinen on ennustanut tulevaisuuden oikein. Ja hän ei saanut Nobelia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putoan tuoliltani.

Luulin hänen olevan täsmälleen toista mieltä ja suosivan rahapalkkioita ja bonuksia, missä mahdollista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka toisin voisi luulla, vastaus ei löydy ainakaan kannustamalla työntekijöitä pelkällä rahalla, vastaa 70 vuotta täyttävä talousnobelisti, taloustieteen professori Bengt Holmström yhdysvaltalaisesta MIT-huippuyliopistosta.

Voihan olla osa totuutta mutta jos monella pienituloisella olisi esim 25% hänen ansioistaan niin kyllä se helpottaisi työssäkäynnin motivaatiota ja jaksamista. Silloin perhekin voisi hiukka paremmin. Ei mitään pröystäilyjä mutta eipähän tarvitseis stressata niin paljon noilla elämisen PERUSkuluilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellakin ratkaisu on ennemmin työn kuormitustekijöiden pienentämisellä. Työn täytyisi myös olla palkitsevaa maksimaalisen suorittamisen sijaan, jolloin työn "rentous" voikin johtaa tehokkaampaan suoritukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

10:00
"En halunnut tehdä pitkää kiekkoa, joten lähdin ylittämään keskialuetta kiekon kanssa" – Se kostautui ja pysyy kärppävalmentaja Toni Sihvosen mielessä ikuisesti Tilaajille
10:00
Tanssikansaa pursusi parketilla ja meno äityi hurjaksi Nuijamiesten lavan kulta-aikana – Nyt 60 vuotta täyttävälle tanssilavalle tullaan tanssimaan ei tappelemaan Tilaajille
9:53
Oululainen Zeffi tähtää suuruuteen online-kyselyiden miljardimarkkinoilla – "Kun seuraava vallanvaihdos tulee, aiomme olla markkinajohtaja"
9:00
Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
9:00
Joka viides pientalo tehdään nyt hirrestä, oululaisprofessori: "Mielikuva hirrestä on muuttunut modernien talomallien myötä" Tilaajille
8:15
Aura Saarikosken valokuvissa sumu valtaa mielen ja maiseman: "Teoksissa on yritystä löytää vastauksia, mutta ne ovat tuhoon tuomittuja yrityksiä"
8:08
Kun kesätyöt ovat kiven alla, itsensä voi työllistää myös yrittämällä – haukiputaalaiset nuoret pyörittävät tilausleipomoa kotoa käsin
29
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
11
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
7
Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle
7
Jari Kurri on Jokerien uusi omistaja, mutta kuka todellisuudessa kantaa taloudellisen riskin seurasta?
6
Oulun torialueen kehittämisen umpikuja seurausta kaupungin liian sinisilmäisestä suhtautumisesta yrittäjän esittämiin suunnitelmiin Lukijalta
6
Euroopan jättävä Jyrki Katainen: Suomeen on helppo palata – Nyt mietin, mikä muu voi sytyttää kuin politiikka
4
Tämä mies tietää, mitä Salkkareissa seuraavaksi tapahtuu – "Glamour on kaukana meidän hommasta", Ville Muhonen kertoo mökillään Siikajoella

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image