Talous

Opin­to­ve­lal­lis­ten määrä kak­sin­ker­tais­tu­nut, kes­ki­mää­räi­nen laina noin 8500 euroa – valtion takaamien opin­to­lai­no­jen ko­ko­nais­pää­oma nousi jo 3,4 miljardiin euroon

Kela maksoi opintorahaa yhteensä 408 miljoonaa euroa. KUVA: Elias Lahtinen
Talous 18.11.2019 10:36
Heikki Uusitalo

Lukuvuoden 2018–2019 aikana lähes 156 300 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneiden määrä kasvoi edellisestä lukuvuodesta 3,4 prosenttia. Asiasta kertoo Kela.

Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 434 900, ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 8 540 euroa.

Opintovelallisten kokonaismäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut peräti 57 prosenttia.

Vuoden 2018 lopussa valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma oli 3,4 miljardia euroa. Kokonaispääoman määrä on kasvanut 157 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018.

Kela maksoi viime vuonna opintoetuuksia yhteensä 473 miljoonaa euroa. Määrä väheni edellisvuodesta neljänneksen.

Eniten pienenivät asumislisän menot. Sitä maksettiin 94 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, koska pääosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017.

Opintorahan menot laskivat 12 prosenttia. Kela maksoi opintorahaa yhteensä 408 miljoonaa euroa.

– Menojen pieneneminen johtuu lakimuutoksesta, joka tuli voimaan elokuussa 2017. Valtaosa opiskelijoista saa nyt asumislisän sijaan yleistä asumistukea. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä pieneni, kun taas opintolainan valtiontakauksen määrät suurenivat kaikilla, sanoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

Opintolainan takausvastuita Kela maksoi pankeille 16,5 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Opintotuen saajien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Lukuvuonna 2018–2019 opintotukea sai kaikkiaan 273 600 henkilöä, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Naisten osuus opintotuen saajista oli 56 prosenttia.

Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja asumislisästä. Asumislisää voivat saada vain ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevat sekä maksullisen opiston asuntolassa asuvat opiskelijat. Muut opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea.

Lisäksi opintoetuuksiin kuuluvat opintolainahyvitys ja -vähennys, korkoavustus, koulumatkatuki ja ateriatuki sekä aikuiskoulutustuen lainatakaus.

 

MAINOS

Kommentoi

Katkeran tuntuista tulevaisuuden uskoa opintolainan ottajilta. Suomessa koulutetaan akateemisiin tutkintoihin liikaa väkeä, osa heistä päätyy ulkomaille erityisesti NATO-maihin töihin, veroja maksamaan ja arvostusta nauttimaan, sillä Suomessa koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole kaikille akateemisen tutkinnon suorittaneille. Siivoojiksi ei palkata korkeasti koulutettuja, siis ulkomaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

8500 euron keskimääräinen velka on aika pieni ”sijoitus” kun vastineeksi saa vuosien opinnot ja tutkinnon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

40v sitten opintolainani oli 41.600 - ei ollut suurimpia silloin ja hyvin sain maksettua pois, 10v.
riitti hyvin elämiseen kesätöiden kanssa.
euroissahan tuo olisi alle 7.000.

kaikkimullehetisukupolvethan eivät elämästä mitään tiedä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rahan arvo oli pikkusen eri 40 vuotta sitten. Nykyopiskelija ottaa melkein 6000 euroa lainaa opiskeluvuoden aikana ihan vaan pakolliseen elämiseen. Ainut ihmisryhmä, joka on pakotettu velkaantumaan hengissä pysyäkseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistähän on tullut ajatelma, että opiskelijat voivat ottaa opintolainaa ja laittaa sen sitten sijoituksiin? Itse otin aikoinaan juuri tuon saman summan 8500 euroa lainaa ja se meni täysin elämiseen vuosien aikana. Valmistuttua sitten piti jännittää saako työpaikkaa ja pystyykö maksamaan lainaa pois. Olisi ollut tylyä olla työttömänä laina niskassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se tulee siitä, että varsin moni niin tekee. Viimeksi kuulin tänään tuttavani pojan toimineen niin. Fiksu poika, hölmö valtio.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pappa betalar... Helppohan heidän on ottaa lainaa, kun vanhemmat kuittaavat pois, jos työttömyys iskisi. Valitettavasti kaikilla ei ole rikkaita vanhempia, vaan joutuvat maksamaan kaiken itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pappa inte betalar. Kyllä moni opintolainansa sijoittava hoitelee itse elinkustannuksensa, tietysti opintoraha, asumistuki jne auttavat myöskin. Ihmiset on erilaisia, asenne työhön ja opiskeluun niinikään erilainen, eri valmistumisajat, eri tavoitteet elämässä. Minkä sille voi. Jotkut ajattelevat vain nykyhetkeä, toiset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Hyväksykäämme viimeksimainitutkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoitushan oli vauhdittaa valmistumista, sillä Kelan maksaman opintolainahyvitys on 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Jos opintolainaa on 8 500 euroa, niin määräajassa valmistuvalla Kela maksaa valmistumisen jälkeen lainasta 2 400 euroa, joten itselle jää maksettavaa 6 100 euroa. Käytännössä siis kannattaa ottaa lainaa niin paljon kuin saa ja laittaa ne sijoituksiin, jolloin opintolainahyvitystä voi saada jopa 7 000 euroa, mutta tällöin opintolainaa pitää ottaa 20 000 euroa (tutkinnon laajuus 330 op).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ota ikinä velkaa. Läpi opintojen tein töitä vaikka hieman piti jatkaa loppupäästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos valmistuu ajoissa, valtio maksaa ison osan velasta pois. Korko on käytännössä olematon. Raha on siis ilmaista. Siksi on ihmeellistä, että opintolainaan ottamista pidetään pahana asiana. Kannattaa siis ottaa maksimimäärä ja laittaa poikimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raha ei koskaan ole ilmaista. Joku toinen maksaa tittelinkipeän opiskelijan tohtorinhatun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannatta ottaa ja sijoittaa. Valtio antaa osan anteeksi, kun valmistuu ajoissa. Maksaa sitten sen loppuosan pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

8.4.
Päivän kotoiluvinkki: Pasha on perinteinen pääsiäisherkku, mutta tunnetko sen kaverin kulitsan
8.4.
Pääministeri Marin Ylellä: Uudenmaan sulku loppuu todennäköisesti 19. huhtikuuta
8.4.
Norjassa avattiin ilmasilta kymmenientuhansien nälkiintyvien porojen pelastamiseksi – kaikkien aikojen suurin pelastusoperaatio Ruijan ylängöllä Tilaajille
8.4.
Syöpä pelasti oululaisen Jenna Antinmaan työuupumukselta – yrityskuviot alkoivat mennä uusiksi jo "syöpälomalla" Tilaajille
8.4.
Koronarajoitteet ruuhkauttavat sairaaloiden kylmiöitä – vastaanottokeskuksen kellarissa sijaitsevaan kylmiöön siirrettiin keskiviikkona ensimmäiset vainajat
8.4.
Kymmenettuhannet lähtivät heti Wuhanista – koronaviruksen synnyinkaupungista pääsi pois kaksi ja puoli kuukautta kestäneen eristyksen jälkeen
8.4.
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

226 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

9.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image