Talous

Näkökulma: Vihreällä kullalla on kova hinta – ja se tuntuu nousevan koko ajan

Uudet lukemat metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta selvisivät Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston MetsäVesi-hankkeessa. Sitä rahoittaa valtioneuvosto.
Talous 29.11.2019 20:00
Jami Jokinen

Uudet arviot metsäojitusten vesistövaikutuksista ovat taas yksi lisä ikävässä kuvassa. Vanhat synnit eivät katoa puolessa vuosisadassakaan, kirjoittaa ympäristötoimittaja Jami Jokinen.

Mitä maksaa vihreä kulta? Paljon enemmän kuin on luultu tai haluttu myöntää.

Tieto metsätalouden ympäristövaikutuksista karttuu jatkuvasti, eikä kirkastuva kuva sen ekologisesta hinnasta ole kaunista katsottavaa. Lisätahra tuli perjantaina, kun julkaistiin tuoreet laskelmat metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta.

Kuormitus on roimasti suurempaa kuin virallisissa tilastoissa oletetaan. Syynä on erityisesti ojitus.

Tuoreen tutkimuksen mukaan metsistä ja soilta valuu vesistöihin metsätalouden toiminnan seurauksena 7 300 tonnia typpeä ja 440 tonnia fosforia. Määrä on kaksinkertainen aiemmin käytettyihin arvioihin verrattuna.

Metsien ja soiden kokonaiskuormitus arvioidaan yhtä suureksi kuin aiemminkin, joten metsätalouden suhteellinen merkitys vesien pilaajana on lisätiedon valossa selvästi oletettua suurempi.

Maatalouden kuormituksen ohi metsätalous ei näilläkään luvuilla mene, mutta ero käytössä olevaan viralliseen arvioon on suuri.

Kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistökuormituksesta metsätalouden osuus on esimerkiksi fosforin kohdalla 14 prosenttia. Tähän asti osuudeksi on katsottu kahdeksan prosenttia.

Kaiken kukkuraksi ilmaston lämpeneminen lisää ravinnekuormitusta.

1990-luvun puolivälin jälkeen ojitettujen alueiden typpi- ja hiilivalumat ovat kasvaneet viidenneksen. Muutos on todennäköisesti suurempi ojitetuilla kuin luonnontilaisilla soilla.

Soiden ojitusta pidettiin pitkään sankaritekona, jota valtio tuki sen mukaisesti. Vimmaisinta ojitus oli 60- ja 70-lukujen taitteessa. Sillä saatiin aikaiseksi Suomi, jonka maapinta-alasta viidesosa on ojitettua suota.

Nyt uudisojitukset ovat käytännössä loppuneet ja fosforilannoituskin melkein. Vaikka kyse on pääasiassa vanhoista synneistä, ei aika näytä parantavan haavoja.

Vesistöhaitat voivat olla vielä edellisiäkin arvioita synkempiä. Asiaa tutkitaan Helsingin yliopiston hankkeessa, jonka mukaan kuormitus vanhoilta ojitusalueilta peräti kasvaa ajan myötä.

Vesistökuormitus on silti vain osa vihreän kullan kokonaishintaa. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvän rinnalla siitä on maksettu ja maksetaan elonkirjon kurjistumisena sekä avohakkuiden ja aurausten mullistamina maisemina.

Metsätalous ei ole myöskään "parasta ilmastopolitiikkaa".

Suomen mahdollisuus käyttää metsiä päästöjensä kuittaamiseen on kutistumassa. Myös kasvanut ymmärrys puun polton ilmastovaikutuksista on tahrannut kuvaa.

Ilmastokriisikin varjostaa vihreän kullan kurssia.

Nature-tiedejulkaisussa kerrottiin perjantaina, että pohjoinen havumetsävyöhyke on jo voinut ohittaa niin sanotun keikahduspisteen. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi lämpenevän ilmaston tuomia metsätuholaisia, joiden aiheuttamaa massiivista hävitystä ei voisi enää estää.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Onneksi viimeinkin tunnustetaan tuo soiden raiskaaminen. Ruotsissa sitä ei tehdä ja vesistöt ovat hyvässä kunnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

.Puunpolton hiilidioksidipäästöt eivät voi olla suuremmat kuin mitä puu on sitonut kasvunsa aikana, Suurin osa polttopuuksi joutuvasta pienemmästä puuaineksessa olisi luonnontilaisessa metsässä lahonnut pystyyn ja joka tapauksessa vapauttanut hiilen takaisin ilmakehään. Oman kokemuksen mukaan lapsuuden sekametsissä aikoinaan kasvaneet koivut ovat lahonneet, jollei niitä ole hakattu polttopuuksi.

Kuten IPCC raportissaan totesi ei vanha 120 vuotias metsä enää ole hiilinielu. Suomi on hiilinielujen laskennassa jäänyt häviölle. 1800 livulta metsien määrä on kasvanut, muiden maiden kadottaessa metsänsä, mutta tätä ei Suomelle hyödyksi saa muka laskea kun muualla ei asiasta ole yhtä tarkkaa tietoa kuin Suomessa.

Lopulta eniten kirjoittajan näkökulmassa häiritsee siitä huokuva vihamielisyys niitä kohtaan, jotka ovat yrittäneet pohjoisen maan resurssien varassa elää. Virheitä varmaan on tehty, mutta synneiksi ne eivät muutu. Paremmilla sakoaltailla olisi haittoja voitu pienentää. Vastuu on asiantuntijoilla, jotka ohjeita tekevät. Nykyiset fosforilaskelmatkin näyttävät riippuvan tutkijoiden olettamuksita, sehän opittiin paskalain valmistelussa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä ojitus on ollut aivan älytöntä ja on edelleen. Ravinteiden lisäksi vesistöihin valuu valtavat määrät humusta joka taasen tuhoaa kalojen ja monen muun eliön elin alueet. Märät rämeet ja suot kuuluu metsiin ja ne pitäis joutuin rauhoittaa ettei viimeisiä rämeitä ojiteta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kepuhallitusten aikana nämä valtion verovaroin toimimat Luke, Ely, MTK ja monet muut ovat ilmoitelleet suuruusluokaltaan aivan eri tason lukuja ympäristönsuojeluasioihin liittyen! On syytä selvittää mistä tämä johtuu, koska nyt näitä tulee esille viikottain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokisenkin leivästä ja hyvinvoinnista suurin osa on tullut ja tulee metsästä .Niin myös meidän kaikkien muidenkin kansalaisten .Turha viisastella vihreällä globalismilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Leipä ok, mutta hyvinvointi tulee velanotosta! Eikä omaa oksaa pitäisi sahata poikki saakka!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi kyllä tutkimisen paikka myöskin tarpeettomien ohutkunttaisten kankaiden auraamisesta johtuva vesistökuormitus.Ainakin koillismaalla kynnetään vieläkin alueita joissa riittäisi kevyt maanmuokkaus,äestys riittäisi turvaamaan metsän uudistamisen.Suomen metsän uudistus on ollut yksisilmäistä aina muutosta ei näytä tapahtuvan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen aina pitänyt ympäristörikoksena soitten ja korpien ojittamista. Nyt siihen vihdoin ruvetaan puuttumaan. On käsittämätöntä että koko maa on ojitettu jopa kangas mettiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsähallitus pilasi Kainuussa lukemattomia vesistöjä ojittamalla suoraan niihin. Moni hiekkapohjaisesta järvestä tuli mutajärvi. Muikku ja siika katosivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:13
Ovensuukyselyt: Konservatiivit ottamassa murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa – ennusteen mukainen vaalitulos tietäisi nopeaa brexitiä
12.12.
Nelostie suljettu liikenteeltä Rovaniemellä Petäjäkosken ja Jaatilan välillä – liikenne ohjataan kiertotielle
12.12.
Auto syttyi palamaan lattiaa hitsattaessa Oulaisissa – ajoneuvo tuhoutui käyttökelvottomaksi, henkilövahingoilta säästyttiin
12.12.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
12.12.
Kärppien tähdet Juho Lammikko ja Jesse Puljujärvi pohjustivat Leijonien nousun ahdingosta jatkoajalle – sitten Tshekki tarjosi kylmän suihkun voittomaalin muodossa
12.12.
Oulun Uinti yllätti naisten viestihopealla SM-altaassa Tampereella
12.12.
Mies uhkasi rikosseuraamustyöntekijää puhelimitse – kertoi tarkoituksenaan olleen valittaa työtehtävien hoidosta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image