Talous

Ministeri Skinnari: Suomelle yh­tey­de­not­to­ja brexitin vuoksi lähtöä harkitsevilta yrityksiltä – "Nämä ovat ministerille iloisia soittoja"

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoo brexitin työllistävän yrityksiä, kun ne joutuvat suunnittelemaan toimintaansa uudelleen. KUVA: OLIVIER HOSLET
Talous 20.12.2019 6:30
Daniel Wallenius

Brexit lisää byrokratiaa, hidastaa vientiä ja kasvattaa kustannuksia. Suomi voi hyötyä tästä, vaikka brexitin vaikutus on negatiivinen.

Brexitin ja siihen liittyvän epävarmuuden vuoksi Britanniasta lähtöä harkitsevat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta siirtää toimintoja Suomeen, kertoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) Lännen Medialle.

– Sellaisia yhteydenottoja on tullut meillekin. Kyse on monikansallisista suurista toimijoista, jotka miettivät tuotekehitystoimintojensa sijoittamista uudelleen. Nämä ovat ministerille iloisia soittoja, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan yritysten kiinnostus ei koske vain pääkaupunkiseutua, vaan myös muita alueita Suomessa. Hän kertoo, että yritykset pitävät Suomea houkuttelevana paikkana muun muassa koulujärjestelmän, terveydenhuollon ja turvallisuuden vuoksi.

– Yritykset painottavat kokonaisuutta ja arjen sujuvuutta.

Vaikka Britannian vaalitulos viittaa vahvasti siihen suuntaan, että Britannia eroaa EU:sta tulevan tammikuun viimeisenä päivänä, mikään ei käytännössä muutu kertarysäyksellä.

Tällöin alkaa vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäaika. Sen ajan Britannia pysyy ikään kuin jäsenmaana EU-sääntöjä noudattaen, mutta ei osallistu enää unionin päätöksentekoon. Siirtymäaikana EU ja Britannia neuvottelevat kauppasopimuksesta sekä tulevasta suhteestaan.

Suomen ja EU:n tavoitteet ovat Skinnarin mukaan yhteneväisiä: syvä suhde Britannian kanssa. Tasapuoliset kilpailuolosuhteet halutaan säilyttää ja kaupan arvot sekä periaatteet pitää ennallaan.

– Tilanne on poikkeuksellinen sikäli, että yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään lähentymään, nyt puolestaan loitotaan läheisestä suhteesta.

Poikkeuksellinen on myös neuvottelujen aikataulu.

– Kauppasopimuksen tekeminen vie yleensä kolmesta viiteen vuotta. Nyt sellainen pitäisi tehdä hyvin nopealla aikataululla.

Yritysten Suomeen kohdistuneesta kiinnostuksesta huolimatta brexit ei ole kultakaivos Suomelle tai muillekaan. Sen arvioidaan laskevan EU-alueen bruttokansantuotetta arviolta 0,6–0,8 prosenttia.

– Vaikutukset Suomen talouteen arvioidaan EU:n keskiarvoa vähäisemmiksi, Skinnari sanoo.

Vaikutuksista tosin voi esittää vain arvioita, sillä kaikki riippuu siitä, millaiseen lopputulokseen Britannian ja EU:n neuvotteluissa päädytään.

Juuri epävarmuuden vuoksi koko brexit-prosessi on aiheuttanut suurta epävarmuutta suomalaisissa yrityksissä. Se on myös johtanut runsaaseen määrään yhteydenottoja ulkoministeriöön.

Ministeriö puolestaan on pyrkinyt vastaamaan tiedontarpeeseen lisäämällä viestintäänsä ja avaamalla brexitiä koskevat infosivut, joilla tiedotetaan brexitistä yrityksille ja yksityishenkilöille sekä sopimuksellisen että epätodennäköisemmäksi käyneen sopimuksettoman eron tapauksessa.

– Ministeriön tehtävä on tähän asti ollut hyvin pitkälti viestinnällinen. Yritämme parhaalla mahdollisella tavalla auttaa yrityksiä, että he saavat tarpeellisen tiedon.

Vaikka Britannian ja EU:n kauppasopimuksessa sovittaisiin, ettei tullimaksuja kanneta, Eurooppaan syntyy silti uusi raja, jossa tavara täytyy tullata.

– Jonkun täytyy täyttää tullipaperit. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppa hidastuu, kauppa kallistuu ja paperityö lisääntyy, Skinnari sanoo.

Esimerkkiä Skinnari ei tosin tarjoa Suomesta, vaan käyttää tulppaaneja, jotka leikataan aamulla Hollannissa ja myydään iltapäivällä Lontoossa. Kun väliin tulevat tullimuodollisuudet, myynti samana päivänä ei välttämättä onnistukaan.

– Tällöin täytyy miettiä niiden varastoimista, mikä lisää kustannuksia. Se voi nostaa hintoja, ja jos vienti ei kannata, se loppuu.

Suomalaisyrityksillä on paitsi vientiä Britanniaan, myös tuotantoa siellä.

– Tuotantoketjut on optimoitu tarkasti, ja monet yritykset joutuvat miettimään ne kokonaan uudelleen. Siitä tulee heille ihan hirveästi töitä.

Sellaisiakin tapauksia on, joissa osa tuotteesta valmistetaan Suomessa tai muualla EU-alueella ja osa Britanniassa. Komponentit saattavat liikkua useita kertoja Britanniaan ja sieltä pois tuotantoprosessin aikana, ja joka kerta, kun tavara ylittää rajan, se täytyy tullata.

Tämä paitsi hidastaa tuotantoprosessia myös vaikuttaa alkuperämerkintöihin. Osassa EU:n solmimista kauppasopimuksista on nimittäin vaatimus siitä, kuinka suuri osa vientitavaran arvosta tulee olla syntynyt EU-alueella. Jos vaatimusta ei täytä, tuote ei saa vapautusta tullimaksuista.

Näissä tapauksissa on mahdollista, että yritykset siirtävät tuotantonsa kokonaan joko Britanniaan tai Euroopan unioniin.

– Tämä voi avata hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, Skinnari sanoo.

"Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään lähentymään, nyt puolestaan loitotaan läheisestä suhteesta."

Ville Skinnari Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

Seitsemänneksi suurin vientimaa

Britannia on Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa ja 11. suurin tuontimaa.

Britannian osuus Suomen viennistä on hieman laskenut viime vuodesta. Osuus viennistä laski alkuvuonna 0,3 prosenttiyksikköä ja tuonti 0,1 prosenttiyksikköä.

Suomi vie Britanniaan erityisesti metsäteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä.

Metsäteollisuuden vienti pysyi alkuvuonna vuoden 2018 tasolla.

Kuljetusvälineiden vientiä nostivat purjevenetoimitukset ja myös sähkötekniikan vienti kasvoi. Öljyjalosteiden viennin arvo puolestaan laski jyrkästi.

Kuljetusvälineiden sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti Britanniasta kasvoi alkuvuonna, mutta sähköteknisten tavaroiden sekä kemiallisten aineiden ja tarvikkeiden tuonti laski.

Lähde: Tulli

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

Ville taitaa nähdä nyt unia🤑🤑🤑
Suomessa ei kyllä ole mitään ennustettavuutta ainakaan yritysten verotuksessa. Myös Suomen työn olosuhteita helpottavat AY-liikkeet ovat varmasti hyvä lisä💸💸💸

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äkkiä uutta kikyä tekemään ja paljon entistä rankempaa. Euro ei jousta, duunarien palkat joustaa. Muuten tänne ei tule ketään ja entisetki tööklä vielä olevat häipyy kilpailukykyisempiin maihin.
Kikyä tekemään hop hop..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Brexit - sanan kuultuani , vatsani alkaa velloa ja pierettää tuntitolkulla. Mustä haemme korvauksia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä on niin hullu yritys, että siirtäisi toimintansa Suomeen, byrokratian kehtoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähän kehua itteesä - jos menet kysymään autiossa automyyntihallissa nuokkuvalta myyjältäö että kuinka on kauppa käyny niin aina saat kuulla kuinka kauppa käy kuin rajuilma! Että täytyis saaha lisää myytävää. Sitten kun kysyt että myy sitte mulle tuo auto tuossa niin saat kuulla että ei kun se on varattu jne. ja että jos meinaat antaa jotain vaihdossa niin mieluummin tarjoot kierrätyskeskukseen tai romikseen... Jus semmosesta kun ajat niin ei kukaan maksa mitään. Niin se menee politiikassakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on alihankkija, joten pitää toivoa, että Keski-Eurooppaan siirtyvät toimijat ostavat alihankintaa mieluummin Suomesta kuin muualta Itä-Euroopasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja paljon muuta hyvää, luuletko että vain huvin takia ovat ryhtyneet teettämään alihankintaa halpojen palkkojen maissa? Miten me sitten saataisiin töitä kun on korkeat palkat ja raskas byrokratia, paljon isoja toimijoita tukevia sääntelyitä? Ja suppeat markkinat jotka ei tue kilpailua sisällään saati yrittämistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saa kait sitä leuhottaa että soittoja on tullut, soitellahan aina saa mutta teko on vasta varmaa. Suomessa on vaikeaa tuottaa yrityksellä tulosta, siitä pitää ammattiyhdistys taustainen vihervassari hallitus huolen joka on kepulla höystetty. Verot nousee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjois-Pohjanmaa on jäänyt jalkoihin pääsääntöisesti kaikissa näissä eri yritysten sijoittumisissa alueelleen. Ne on pääsääntöisesti jääneet Suomen etelä rannikolle tai jokin matkailuasia pohjoiseen. Nyt täytyy löytyä röyhkeyttä ja kyynärpäitä asiaan ja olla myös itse aktiivinen asiassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt Skinnari ja Marin toimia sen eteen että yritykset todella tulisivat Suomeen. Yhteydenotot ovat vasta alku eikä niistä kannata liikaa iloita, koska samat yritykset tiedustelevat asioita myös muilta potentiaalisilta mailta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomeen soitellaan kun ei tiedetä maastamme mitään. Toivottavasti ottavat selvää ettei totuus paljastu kun ovat täällä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilo vaihtuu pettymykseksi kun kaikki suuntaavat muualle. Suomelta ei löydy tässä aikaskaalassa kykyä uudistua kilpailemaan länsinaapureiden kanssa. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa Suomen jahkailua.

Oli kolme vuotta aikaa ottaa mahdollinen brexit huomioon maahan pyrkivien yritysten osalta. Jo pelkästään yritysten energiaverotus on vienyt meiltä ohitse useita suuria toimijoita muutaman vuoden sisällä.

Pienien toimijoiden määrää en uskalla edes kuvitella, koska olen vierestä seurannut yhden pienen amerikkalaisen yrityksen tänne sijoittumisen kariutumista ja tiedän syyt.

Olen vakaasti sitä mieltä, että Suomi ottaa opikseen vasta kun joutuu täydellisesti polvilleen taloutensa kanssa, ajautuen ulkopuoliseen ohjaukseen, kuten Kreikalle kävi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen kilpailukyky (kiky) ratkaisee. Nyt sitä ollaan isolla porukalla heikentämässä.

Palkkatasoa ajetaan voimalla ylös ja valtion menoja paisutetaan kylvämällä "vappusatasia" joka suuntaan. Lopputuloksena on suurtyöttömyys ja verojen kiristykset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Markkinat on reagoineet jo kauan sitten Brexitiin, kyllä niillä on tietoa. Ollut jo vuosia. Nyt on ihan vain viihdettä puhella "avautuneista valtavista mahdollisuuksista".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin liikkuu Minin nokka-akseli valmistuksensa aikana:
https://interactive.guim.co.uk/uploader/embed/2017/03/car-chain/giv-3902GpHhWiDgqc34/

Ylittää siis kanaalin kolmesti ennenkuin auto on valmis... vietäväksi kanaalin yli myytäväksi Eurooppaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä iloita toisen menetyksistä, se voi sattua jossain vaiheessa omaan nilkkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Vaikka Britannian vaalitulos viittaa vahvasti siihen suuntaan, että Britannia eroaa EU:sta tulevan tammikuun viimeisenä päivänä, mikään ei käytännössä muutu kertarysäyksellä. Tällöin alkaa vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäaika. Sen ajan Britannia pysyy ikään kuin jäsenmaana EU-sääntöjä noudattaen, mutta ei osallistu enää unionin päätöksentekoon. Siirtymäaikana EU ja Britannia neuvottelevat kauppasopimuksesta sekä tulevasta suhteestaan."
Eli sama selkokielellä: mikään ei tule muuttumaan. Noiden neuvotteluiden jälkeen mikään firma ei siirry Britanniasta Suomeen. Eikä ne tuppaanitkaan pysähdy Brittien rajalle joka aamupäivä odottamaan tuntikausien paperin pyörittelyä. Se on yksi sähköinen leima joka napsahtaa sillä aikaa kun rekka hieman hiljentää vauhtia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Brexitin sudenkuoppa liittyykin tulevaan kauppasopimukseen EU:n kanssa. Kauppasopimus pitää nimittäin saada hyväksytyksi kaikissa 27:ssä EU:n jäsenmaassa. Jos yksikin jäsenmaa vastustaa sopimusesityksen jotain kohtaa, niin sopimusta ei voida EU:ssa hyväksyä.

Kauppasopimuksella Britannia pyrkii tietysti varmistamaan paikallisten firmojen pääsyn laajoille EU:n yhteismarkkinoille. Samoilla markkinoilla toimii myös EU-jäsenmaiden omia yrityksiä. Nyt jäsenmaille syntyy oiva tilaisuus syrjäyttää yhteismarkkinoilta brittiläisiä yrityksiä, jolloin omille firmoille jäisi suurempi siivu markkinoista. Miksi ne eivät tätä avautunutta tilaisuuttaan hyödyntäisi?

On selvää, että moni Britanniassa toimiva kansainvälinen yritys on jo ainakin suunnitellut Britanniasta lähtöä. Ison yrityksen siirto ei nimittäin voi tapahtua yhdessä yössä, vaan vie aikaa muutaman vuoden.

Mikäli Skotlanti itsenäistyisi, niin siirto olisi helpompi jos se tapahtuisi Skotlantiin. Britanniasta on jo siirtynyt yrityksiä myös Dubliniin, Irlantiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa muistaa, että myös EU tarvitsee Britannian markkinoita. Yrityksiä siirtyy maasta toiseen koko ajan, myös täältä maapallon onnelasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:n yhteismarkkina-alueella elää Brexitin jälkeen 447 miljoonaa ihmistä. Iso-Britanniassa 66 miljoonaa.
Numeroiden valossa voisi sanoa, että etu olisi EU:n puolella.

EU:n vahvuus on nimenomaan kaupankäynnissä ja kaupallisessa mielessä Brexitissä ei vain ole mitään järkeä. Muita syitä varmasti on ja EU voisikin pysähtyä miettimään, että olisiko syytä keskittyä nimenomaan toimimaan uskottavana maailmankaupan pelurina ja jättää kaikenlaiset ihmisiä lähinnä ärsyttävät sivuprojektit vähemmälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Aina on julkisuudessa puhuttu, että eläkkeisiin ei rahat riitä, se on vain kansan huijaamista, kyllä rahaa on. Lue lisää...
näin se on...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image