Talous

Metsä Fibre selvittää Kemin sellutehtaan uudistamista, esillä miljardi-investointi bio­tuo­te­teh­taan ra­ken­ta­mi­sek­si - "Upea uutinen"

Metsä Fibren Kemin tehdas tuottaa noin 620 000 tonnia sellua. KUVA: Metsä Group
Talous 3.5.2018 12:52 | Päivitetty 3.5.2018 14:42
Anna Leinonen, Antti Pasanen

Metsäkonserni Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on käynnistänyt esiselvityksen Kemin sellutehtaansa merkittävästä uudistamisesta.

Esillä on kaksi vaihtoehtoa.

Toinen vaihtoehto on se, että nykyinen sellutehdas korvataan kokonaan uudella biotuotetehtaalla. Tämä tarkoittaisi jopa miljardiluokan uudishanketta. Uuden tehtaan mittaluokka olisi samaa luokkaa Äänekosken vastikään aloittaneen jättitehtaan kanssa.

Toisen vaihtoehdon mukaan nykyisen tehtaan elinkaarta pidennetään modernisoimalla useita tehtaan osastoja sadoilla miljoonilla euroilla.

Jos Metsä Fibre päätyy uuden tehtaan rakentamiseen, siitä tulee selvästi nykyistä suurempi sellun tuotantokapasiteetiltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan. Myös biotuotevalikoima kasvaisi.

Jos nykyisen tehtaan elinkaarta jatketaan modernisoimalla, tehtaan tuotantokapasiteetti ja puun kulutus pysyvät suurin piirtein ennallaan.

Kemin-tehdasta koskevassa esiselvityksessä tutkitaan erityisesti puuraaka-aineen saatavuutta, Kemin teollista infrastruktuuria ja logististen yhteyksien kehitysmahdollisuuksia. Esiselvitysvaiheen arvioidaan kestävän ensi vuoden kesään asti. 

Esiselvitystä johtaa diplomi-insinööri Timo Merikallio, joka vastasi elokuussa 2017 käynnistyneen Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelusta ja rakentamisesta. Äänekosken tehdas on Euroopan suurin metsäteollisuusinvestointi.

Kaupunginjohtaja: Yhtiöllä tekemisen meininki

Kemissä on vuosien varrella pelätty kaupungille tärkeiden kahden sellutehtaan kuihtumista ja jopa lopettamista. Metsä Fibren tehtaiden ohella Kemissä sijaitsee Stora Enson iso paperitehdas Veitsiluodossa.

Tätä taustaa vasten uutiset mittavien investointien selvittämisestä olivat mieluinen ja upea uutinen Kemille, sanoo kaupunginjohtaja Tero Nissinen Kalevalle.

– Toki yhtiö toteaa, että kyse on vielä esiselvityksestä eikä päätöstä ole tehty. He selvittävät muun muassa puuraaka-aineen saatavuutta ja logistiikkaa. Olen vuosien varrella oppinut, että kannattaa huokaista vasta kun perustusten kuoppaa kaivetaan, mutta nyt Metsä Fibrellä näyttää olevan tosissaan tekemisen meininki.

Logistiikan osalta Kemi on ollut aktiivinen myös toisen suuren mittaluokan hankkeen, kiinalaisen Kaidin tuotantolaitoksen suhteen. Kaupungin tavarasataman laitureita on uusittu ja suunnitelmissa on syventää Kemin vesiväylää.

Näillä toimilla voi olla merkitystä myös Metsä Fibren ratkaisuihin.

Jos Kaidin biojalostamo toteutuu, kyse on saman mittaluokan investoinnista Kemiin kuin Metsä Fibren biotuotetehtaassa.

Periaatteessa Kemillä olisi siis mahdollisuus "tuplaosumaan", jos molemmat hankkeet toteutuvat.

– Vuoden päästä keväällä olemme näiden suhteen viisaampia, kun asiat ovat edenneet, Nissinen toteaa.

Tekniikka peräisin 1980-luvulta

Metsä Fibre tuottaa Kemissä havu- ja lehtipuusellua lähinnä pehmopaperin ja voimapaperin raaka-aineeksi. Sellutehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on nykyään noin 620 000 tonnia. Tehdas käyttää puuta yli kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tehdas työllistää suoraan ja välillisesti noin 1 500 henkilöä Suomessa. Itse Kemin tehtaalla henkilöstöä on 155.

Kemin sellutehdasta on uudistettu vaiheittain, ja sen tekniikka on pääosin peräisin 1980-luvulta. Sellutehtaalla on merkittäviä investointitarpeita seuraavan vuosikymmenen aikana.

Nykyiselle paikalle perustettiin ensimmäinen tehdas vuonna 1893. Sellua Kemissä on tehty vuodesta 1919. Kemi Oy yhdistettiin Metsä-Botniaan vuonna 1991, ja nimi muuttui Metsä Fibreksi vuonna 2012.

MAINOS

Kommentoi

Ongelmia on muutama.Koska tehdasinvestointi ei ole Oulussa, niin kepulaiset eivät anna lupausta syväväylän parantamisesta väärässä vaalipiirissä. Asia olisi aivan toisin, jos investointi toisi Oulun satamaan lisää liikennettä ja natsoja pääministerin kaulukseen.
Toiseksi. Metsä Fibren omistajataho taisi olla eräs niistä tahoista, jotka sanoivat, ettei Suomeen mahdu enää esimerkiksi Kemijärvelle tehdasta. Kuinka se lisäkapasiteetti sitten mahtuisi Kemiin?
Kolmanneksai tarvittavia rautatiekuljetuksia varten pitäisi saada kalustoyhtiö, jonka puu- ja sellukuljetuksiin tarkoitettuja vaunuja voisivat käyttää muutkin, kuin VR:n palkolliset. Valtion rahoin lihotettu firma, niin miksi se saa omia kaluston, kun Fenniarail vetäisi halvemmalla?
Itse hanke olisi erittäin hyvä ja Suomeen mahtuisi kevyesti kolme, ehkäpä jopa neljäkin uutta laitosta, sillä puun kasvu kiihtyy ja hakkuujäämiä pitää päästä hakkaamaan myöskin.
Tosiasiassa tarvitaan kuitenkin myös sahateollisuuden kapasiteettia, jotta tukkipuu lähtisi myöskin liikenteeseen. Mieluummin myös jatkojalostavaa teollisuutta.
Nykyiset sellutehtaat ovat yliomavaraisia energiassa. Ne tuottavat vähintään 180% käyttämästään sähköstä ja lisäksi tulee myös kaukolämpöä ja sivutuotevirtoja energiateollisuuteen.
Suomen suurin ongelma on kuitenkin se, että maan hallitus on kuin rampa kerjäläinen. Se pyörii edestakaisin, eikä tule saamaan mitään asiaa enää päätökseen. Tämä estää hankkeen etenemisen. Onhan se Lapissa, eikä Oulun vaalipiirissä hyödyttämässä Juha SIpilän intressejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuotantokapasiteetti ja puunkäyttö pysyvät ennallaan. Tässä ajatellaan nyt tehtaan elinkaarta, mitä Oulussa ei ole koskaan osattu ajatella. Näkihän sen jo sen matkapuhelinvalmistajan kohdalla, mikä täällä oli joku vuosi sitten...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattanee ruopata laivaväylä suoraan tehtaan lastausalueelle ja pohtia automaattista lastausta suoraan koneelta laivaan......Ei pure satamalkot enää....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tehtaalla töissä vain 155 h. Kun uusi tehdas automatioineen tulee, vapautuu vuorotyönorjia kymmenittäin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samanlaista aaltoliikettä on toistettu Suomessa vuosikymmenet. Ensin investoidaan kaikki samaan, raaka-aineen hinta nousee ja se käytetään loppuun. Seuraa alasajo ja epätoivoinen tekohengitys, seuraava aallonpohja on kuitenkin viimeinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Storaenso ei kehitä suomessa. Se vaan investoi kehitysmaihin joissa ei ole ihmisarvoa eikä tarvii maksaa senttiäkään veroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Biotuotetehtaat ovat väliaikainen villitys. 30 vuoden kuluttua yksikään ei ole enää pystyssä ja metsän on menneet.

Sellua ei Suomesta kannattaisi myydä ulos. Siinä puuraaka-ainetta viedään pilkkahinnalla ulos vaikka voitaisiin ihan hyvin jalostaa itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sellutehtailta tuli ennen sivutuoteita , tärpättiä, mäntysuopaa, tikkuviinaa, lientä sorateille eli bioaineksia. Nyt kun sana bio on huudossa, saa vihreiltä suosiota ja valtiolta varoja.
Sellu on puolivalmiste eli paperin raaka aine ja Suomen teollisuus siis taantuu paperikoneaikakaudesta .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sellua voitaisiin todellakin jalostaa Suomessa esimerkiksi naisten intiimihygieniatuotteiksi, mutta sellua tuotetaan siihen tarkoitukseen liikaa SUomessa. On tehtävä myös vaatteisiin sopivaa sellua ja myös lääkkeisiin.
Toivottavasti et tarkoittanut sitä, että kuitupuusta voitaisiin sahata tukkeja?
Sellaisiakin viherpiipertäjien sanoja on kuultu.
Suomessa on aivan liikaa hoitamatonta kuitupuumetsikköä, josta pitäisi harventaa kuitupuu pois.
Ongelmana on ollut se, että Helsingistä ja Ruotsista johdetut metsäyhtiömme eivät ole osanneet bisnestä.
Se on osattu Joensuun yliopistossa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei muuta kuin kiinni koko laitos ja kiinalaisilta kysymään lupaa uuden tekoon. Saadaan lopultakin tuotanto demokraattisesti johdetun kansantasavallan malliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

94
Talliosakkeiden kauppa käy kiivaana Oulussa, ostajat teettävät tiloihin parvia, vessoja ja toimistotilaa – "Kaikki menee jo ennakkomarkkinoinnissa"
79
Puolustusvoimat järjesti kunnon show'n Heinäpäässä – todentuntuinen tykkituli paukkui ja jytisi, katso kuvat
52
Aika on ajanut tillilihasta ohi, rössypotusta kiistellään ja puuro on kestosuosikki – maksutonta kouluruokaa on syytä juhlia, mutta Oulussa sitä päätyy satoja kiloja päivässä biojätteeksi
23
Sisäministeri Mykkänen ei lämpene sinisten idealle poliisiopiskelijoiden tukemisesta - käyttäisi rahat lähiöpoliiseihin
22
Linnanmaan Baanan ensimmäinen vaihe avattiin liikenteelle
20
Kommentti: Urheilijan epäonnistuminen on systeemin vika
18
Nettiopas avuksi sorsastajalle: jätä nämä yksitoista vesilintua rauhaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan pohjoisosassa lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta huomenna, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Metsäpalovaroitus on voimassa Satakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Kemi, Keminmaa ja Tornio.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikä nautinto olla tekemättä palkkatyötä, toverit

Oletpa melkoinen sanaseppo,johan kirjoittamisellakin voisit tienata :) Minä niin samaistun sinuun,en päivääkään ole kaiv... Lue lisää...
ahvenkahven

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image