Talous

Mark­ki­na­joh­ta­ja Valion yleisimmät maidot lypsetään pian vain pihatoista – myös kiistellyt parsinavetat jatkavat käytössä

Pihattonavetassa eläimet voivat liikkua ja syödä omaan tahtiinsa. KUVA: Arto Takalampi
Talous 6.9.2019 12:13
Virpi Niemistö

Valio markkinoi tavallisimpia maitojaan jatkossa vapaan lehmän maitona, sillä lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti pihattonavetoissa.

Kaikki Suomen suurimman maitotuotteiden jalostajan Valion tavallisimmat maidot tuotetaan syyskuun puolivälistä lähtien pihattonavetoissa.

– Tämän jälkeen Valion litran ja 1,75 litran pakkausten rasvaton maito, ykkösmaito, kevytmaito ja täysmaito ovat pelkästään niin sanottua vapaan lehmän maitoa, kertoo Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo.

Valion luomumaito tulee jatkossakin luomutiloilta.

Valio kerää maitonsa yhteensä noin 5 100 maitotilalta ympäri maata. Niistä noin puolet on tällä hetkellä pihattoja ja puolet parsinavettoja.

Pihatossa lehmät voivat liikkua vapaasti, eikä niitä ole kytketty parsiin.

– Jos tarkastellaan tuotetun maidon kokonaismäärää, niin kolme neljäsosaa siitä on jo nyt pihatoista, Pohjamo sanoo.

Tuotantotapaa ei muuteta hetkessä

Valio edellyttää, että tuottajatilojen uudet investoinnit ovat pihattoja.

Toisaalta myös maidonkeruu parsinavetoista jatkuu niin kuin ennenkin.

– Navetta on tänä päivänä miljoonainvestointi ja sillä on oma elinkaarensa. Tuotantotapaa ei muuteta hetkessä. Tässä vaiheessa on järkevää, että sekä pihatto- että parsinavetat voivat olla käytössä, Pohjamo toteaa.

Parsinavetoissa tuotettu maito menee Valion muiden tuotteiden valmistukseen, johon riittää myös pihattomaitoakin.

Vapaan lehmän maidon tuotantoon sitoutuneilta pihattotiloilta edellytetään kuulumista vastuullisuusohjelmaan.

Vastuullisuuslisän ehdot täyttävästä maidosta maksetaan tuottajille kaksi senttiä enemmän litralta.

Munista esimerkkiä

Pohjamo korostaa, että siirtymällä yleisimmissä purkkimaidoissa pelkästään vapaan lehmän maitoon halutaan palvella kuluttajia. Esimerkiksi kananmunissa vapaan kanan munat ovat Suomessa valloittaneet markkinat jo suurelta osin.

Munien esimerkin mukaisesti Pohjamo toteaa vapaan lehmän maidon kehittyneen termiksi, joka koskee laajasti tiettyä tuotantotapaa.

Suomalaisista meijerialan yrityksistä Juustoportti lanseerasi vapaan lehmän tuoteperheensä jo vuonna 2015.

Suomen toiseksi suurimman maidonjalostajan Arlan tavanomaisilta tiloilta peräisin olevasta maidosta noin puolet tulee pihattotiloilta ja puolet parsitiloilta. Pihattojen osuus kasvaa koko ajan.

Arlalla on valikoimissa myös yhden tilan luomutäysmaito, joka on tuotettu Tikan luomumaitotilalla Kurikassa. Siellä lehmät laiduntavat ulkona aina, kun ne haluavat.

Ohjelmia hyvinvoinnin eteen

Niin Juustoportti kuin Valiokin edellyttävät vapaan lehmän maidoiltaan eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan kuulumista ja usein toistuvia eläinlääkärikäyntejä.

Satamaidon tuottajatiloja perehdytetään hyvinvointimittariston käyttöön. Arlalla on käytössä laatuohjelma, johon kaikki tilat sitoutuvat. Laatukyltti edellyttää muun muassa pidennettyä laiduntamisaikaa.

– Tiloilla ja koko ketjussa tehdään koko ajan työtä eläinten entistä paremman hyvinvoinnin eteen, Valion Pohjamo vakuuttaa.

Parsista vääntöä

Kaksi yleistä navettatyyppiä

Parsinavetassa naudat on kiinnitetty parteen. Lypsylehmät on pääsääntöisesti päästettävä laitumelle kahdeksi kuukaudeksi. Usein laidunkausi venyy 3–5 kuukauteen.

Toisen navettatyypin muodostaa pihatto, jossa eläimet liikkuvat rakennuksessa vapaasti.

Nykyään on yleistynyt myös lehmien talvijaloittelu, jota voidaan tehdä yhtä hyvin parsi- kuin pihattonavetoistakin.

Luomutiloilla on muiden muassa ruokittava eläimet luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla.

Parsista vääntöä

Parsinavettojen jatkosta kiisteltiin eläinsuojelulain uudistamisessa. Lain eteneminen pysähtyi toistaiseksi Sipilän hallituksen kaaduttua.

Kaatuneen lain luonnoksessa parsinavetoita ei kokonaan kielletty. Lypsylehmien ja hiehojen jaloittelua ja laidunnusta olisi lisätty 60 päivästä 90 päivään vuodessa.

MAINOS

Kommentoi

Hienosti otettu käyttöön sama nimitys maidolle, vaikkei kriteerit "vapaalle lehmälle" ole samat kuin Juustoportin maidoissa. Sori Valio, mutta tulen jatkossakin suosimaan Juustoportin tuotteita. Hyvä kehityssuunta kuitenkin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On Suomessa juomakelpoista vettä , parempaa ja halvempaa mitä maito. Voi ja juusto on rasvaa ja suolaa . Maataloustustuki kuluissa , terveysmenoissa tulis säästöä ja samalla hevosten paskantamisesta ja kusemisesta maataloustukien poistolla työllisyys paranis alentuvien verojen kautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotenkin "vapaa" tuo mieleen lehmät niityllä syömässä heinää mutta pääosa elämästä menee kuvan tyyppisessä paikassa. Kai tuo on sitten lehmien hyvinvointia.
Saako pikkuvasikka juoda utareista maitoa vai ei, oon kuullut että ei?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maitoa juovat vauvat ja vasikat eivätkä aikuiset ihmiset. Ilman maitotiloja maataloustuista voitaisi leikata miljardi, koska ei tarvittaisi rehupeltojakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei olisi sitten myöskään juustoa, rahkaa, viiliä, raejuustoa, jugurttia ym. maidosta valmistettuja tuotteita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja kaikki maitotalouden työpaikat, verotulot, vientitulot jne. tunkiolle? Siehän näpsäkän ajatuksen solmit, oot oikeen aattelija! Sulle kai joku vois palkanki maksaa näistä kehitysehotuksista? Stalin aikoinaan ois hetiki palkannu nuin viksun!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kauhiaa kuraa nämä maitojuomat. Mitä sokeria ja lisäaineita täynnä koko juoma?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä tarkoitat maitojuomilla? Vaikka laktoositonta maitojuomaa? Siinä ei ole mitään muuta kuin maitoa ja D-vitamiinia sekä laktaasientsymiä. Suurin osa laktoosista ensin poistetaan, ja jäljelle jäänyt pilkotaan laktaasientsyymillä. D-vitamiinia lisätään muihin paitsi luomumaitoon. Sokeria tai lisäaineita ei niissä ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oot kyllä vähän vialla. Miksi ihmeessä juot nuin pahanmakusia aineita? Minä en juo, eikä näin makukaan harmita! Katokkö heleppua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellisten kommenttien kirjoittajat eivät taida tietää mitään lehmistä tai miten maidosta tehdään eri tuotteita, ottakaa selvää. esim. Kun syötte kaupan valmis ruokia niin niihinkin laitetaan maitoa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:15
Mies löi naista 13 kertaa puukolla ylävartaloon Raahessa, miehen mukaan kyse oli hätävarjelusta – syyttäjä vaatii vankeustuomiota
11:06
Henkilöautot nokkakolarissa Kalajoella – viisi henkilöä loukkaantui, kaksi vakavammin
11:05
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
10:52
Kerrostalohuoneistossa syttyi tulipalo Sotkamossa – yksi ihminen vietiin jatkohoitoon
10:52
Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut – 107-vuotias Kanerva oli Tornion vanhin asukas
10:33
Keskustan Minna-Maaria Sipilä eroaa Kempeleen kunnanhallituksen jäsenyydestä – vetoaa kahdella paikkakunnalla asumiseen
10:14
Näin Hahtiperän hylyn kappaleita lastattiin autoon Oulussa
52
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
38
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
26
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
24
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
19
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä – Taustalla asioita, joita "ei toistaiseksi voi kertoa"
15
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
14
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image