Talous

Kysely: Kun­ta­päät­tä­jät toiveikkaina maahanmuuton kus­tan­nuk­sis­ta

Kuntapäättäjät arvioivat, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton vuoksi. KUVA: Leinonen Jukka
Talous 24.10.2015 7:00
Kaleva

Suurin osa kuntapäättäjistä arvioi, ettei kuntaveroa tarvitse kiristää maahanmuuton takia. Noin 1 800 kuntapäättäjää vastasi Lännen Median kyselyyn.

Selvä enemmistö, 57 prosenttia vastanneista arvioi, ettei maahanmuuton kustannukset vaikuta kunnallisveroon. Vain neljännes pitää todennäköisenä, että kunnallisveroa joudutaan nostamaan.

Synkimmin maahanmuuton vaikutukset näkevät perussuomalaisten kuntapäättäjät. Heistä 59 prosenttia pitää todennäköisenä, että veroprosentti nousee. Vain 22 prosenttia perussuomalaisista arvioi, ettei maahanmuutolla ole vaikutusta heidän kotikuntiensa verotukseen.

Vastanneista kokoomuksen (59 prosenttia) ja keskustan kunnallispäättäjistä (57 prosenttia) suurin osa arvioi, etteivät maahanmuuton kustannukset nosta kunnan verotusta.

Päättäjät saivat kommentoida vastaustaan vapaamuotoisesti. Monet kommentoijat muistuttivat, että valtio hoitaa maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksia kolme ensimmäistä vuotta, ja kiintiöpakolaisten kohdalla neljä vuotta. Muutamissa kommenteissa kuitenkin huomautettiin, etteivät valtion tuet kata kaikkia maahanmuuton kustannuksia – ja määräajan jälkeen valtiontuet loppuvat.

– Jos tulijoita on paljon, niin luonnollisesti kuluja tulee ja verot nousevat. Valtion rooli kantaa vain alussa. Vielä tulijoita ei ole ollut, kommentoi kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru Valkeakoskelta.

Vantaan perussuomalaisten Johannes Nieminen puolestaan muistuttaa, että moni asia vaikuttaa kunnallisveroon.

– Maahanmuuton lisäksi pitää huomioida kunnille asetettujen velvoitteiden määrä, verotulojen kasvun heikentyminen ja mahdollinen kääntyminen laskuun ja toisaalta myös esillä ollut sote-uudistus. Tämän vuoksi ei voi sanoa, että vain yksi asia johtaisi veroprosentin nostoon, kun koko kuntakenttä on myllerryksessä.

Ikaalisten perussuomalaisten Ville Kartaslammi puolestaan arvioi, että kunnallisveron korottaminen maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten takia on täysin realismia.

– Jos pakolaisia halutaan ottaa, on kannettava vastuu myös heidän palveluidensa rahoittamisesta, joka pienessä kunnassa tarkoittaa veroprosentin nostoa.

Kyselyyn nimettömänä vastannut ylitorniolainen keskustan kunnallispäättäjä näkee maahanmuuton vain positiviisena asiana kunnalle.

– Valtio korvaa turvapaikanhakijoista johtuvat kulut. Kunta saa lisäksi mahdollisesti muutamia työpaikkoja ja verotuloja, sekä omistamiaan tyhjiä asuntoja vuokralle.

Katso interaktiivisesta grafiikasta kaikki kuntapäättäjien vastaukset:

 

 

Muuttovirta isoihin kaupunkeihin

Kaupungin talouden kannalta myönteisenä asian näkee myös Lännen Median haastattelema Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Mänttä-Vilppulassa on 300-paikkainen vastaanottokeskus ja alaikäisenä Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden ryhmäperhekoti, jossa on tällä hetkellä noin 30 lasta. Sirviö sanoo, että maahanmuutto on ollut kaupungille kustannusneutraalia, eli valtiolta saatavat tuet kattavat menot.

– On sillä tietysti työllistävä vaikutus kaupungille, kun SPR:n keskuksessa on 17–18 työntekijää ja alaikäisten lasten yksikössä toistakymmentä työntekijää.

Sirviö myös muistuttaa, että mahdolliset maahanmuutosta johtuvat kustannukset kohdistuvat isoihin kaupunkeihin, joihin myönteisen turvapaikkapäätöksen hakijat yleensä pienestä kaupungista lähtevät.

– Eivät myönteisen päätöksen saaneet täällä kovin kauan yleensä viihdy.

Turun kaupungin konsernihallinnon kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa muistuttaa, että Suomeen on viime vuosina tultu pääasiassa työn, opiskelun tai perhesiteen vuoksi. Turkuun tulee vuosittain noin 1 000 vieraskielistä.

– Pakolaistaustaisten osuus tulee kasvamaan myös Turussa. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea sanoa mitään kustannuksista tai mahdollisista vaikutuksista veroprosenttiin.

Niin sanottu sekundäärimuutto, eli itsenäisesti Turkuun muualta Suomesta muuttavien maahanmuuttajien määrä, on ollut Luukkaan mukaan perinteisesti vilkasta.

– Yritämme tällä hetkellä ennakoida mahdollisia vaikutuksia, mutta tässä vaiheessa se on erittäin hankalaa, kun emme voi tietää, miten tilanne kehittyy ja kuinka moni lopulta asettuu Turkuun.

Luukkaa muistuttaa, etteivät maahanmuuttajat ole pelkkä kuluerä.

– Suomessa on paljon eläköitymistä, ja tietyillä aloilla on työvoiman tarvetta.

Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo, että kaupunki tekee tällä hetkellä ennakoivaa suunnittelutyötä mahdollisesti kasvavan maahanmuuton osalta. Heikkinen sanoo, että kaupungissa on hyvä tilanne verrattuna Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.

– Oulussa on esimerkiksi paljon vapaita asuntoja tarjolla.
Heikkisen arvion mukaan suunnittelu- ja ennakointityöstä koituvat kustannukset ovat ainoita, jotka eivät mene valtion piikkiin.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (60)

valtiokin joutuu verot keräämää korotettuna sillä ei ole ilmaista rahaa mitä kunnille jaetaan joka tapauksessa tulee niin valtion kuin kunnan verot nousemaan tämän elintaso matkailun kustannukset ovat viimeisen arvion mukaan 2.5-3miljardia vuodessa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan oikea havainto kuntapäättäjiltä: maahanmuuttajista ei tosiaankaan tule kustannuksia.

Valtiohan maksaa kaikki kulut kolmen vuoden ajan, ja sitten maahanmuuttajat jo lähtevätkin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Siihen asti maahanmuuttaja rikastuttaa vastaanottavaa kuntaa. Esimerkikksi Eritreasta tuli noin 50 maahanmuuttajaa tällä viikolla, ja heti syntyi Tornioon useampi työpaikka eritreankielen tulkeille.
Maahanmuuttajille tarvitaan myös lukuisa joukko erilaisia kotouttamiskoordinaattoreja, kulttuuritulkkeja ja asioimisavustajia. Koko ajan syntyy uusia työtilaisuuksia, ja mitä enemmän maahanmuuttajia, sitä enemmän työtilaisuuksia.
Jälkiteollinen yhteiskunta on palveluyhteiskunta. Tässä voidaan hyvinkin olla talouden ikiliikkujan äärellä.

Vähän siis ihmetyttikin, että aiemmassa uutisessa Oulun päättäjät halusivat toimittaa maahanmuuttajat Oulusta muualle. Eivätkö Oulun päättäjät ymmärrä maahanmuuton rikastuttavaa vaikutusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllistämiseen on huono vedota. Parin palvelijan palkkaaminen sataa elättiä kohden ei ole mitään työllistämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivopesu toimii hyvin Suomessa. Kyllä meillä on tyhmät päättäjät, saapas on viisaampi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän mukaan ei pidä pitää maahanmuuton kustannuksia kustannuksina. Ehkä ne on jotain muuta. Lähde: Pääministerin haastattelutunti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muhoksella ainakin on jo pimennys niin kuin sota-aikaan ja lumenaurauksiakaan ei taijeta tehä tänä talavena. Veroäyri nousee aivan varmasti!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos valtio vastaa maahan pyrkivien kustannuksista, on itsestään selvää, että valtio tarvitsee siiihen rahaa. Tähän tarvittavat varat kerätään luonnollisesti veronmaksajilta. Mikäli kuntapäättäjät eivät tätä tiedä, heidät pitää vaihtaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miljoona euroa päivässä, 360 päivää vuodessa, ja tulee kasvamaan. Rahat löytyy, lopetetaan kouluja, terveysasemia ja leikataan sairaseläkeläisiltä asumistukea, asukoot sukulaisten nurkissa, meillä ei ole enää varaa entisenlaiseen hyvinvointiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastahan Yle uutisoi että turvapaikanhakijat maksavat valtiolle jo miljoona euroa päivässä. Lopullinen romahdus on aivan käsillä. Uskokaa nyt hyvät ihmiset!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoisesti Kaleva vaihtoi otsikon lennossa. Eikö sinne loppuun olisi voinut samalla laittaa tehty korjaus ja kellonaika.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Valtion raha" on ihan samaa valuuttaa kuin "kunnan raha", eli kaikki maksetaan yhteisisistä varoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa osataan varautua. Kiinteistöveroa jo esitetty korotettavaksi. Kalliiksi tullee suomalaisille, veroja kun voidaan kerätä muutenkin, kuin veroäyriä nostamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näistä maahanmuuton kustannuksista, (jotka veronmaksajat maksavat) ei puhuta Suomessa, ei media, eikä
valtionvarainministeri Stubb, joka on muuten ollut hiljaa mediassa jo pitemmän aikaa. Mitä tästä voi päätellä??

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellisia kustannuksia ei todellakaan kukaan tiedä. Hallitus pyysi Helsingin yliopistoa tutkimaan turvapaikanhakijoiden ja turvapaikan saaneiden aiheuttamat kustannukset, mutta sai vastauksen "Mahdoton selvittää". EI olisi mahdoton tehtävä tuo, vaan kun HY:stä ei löydy tahtoa kustannusten selvittämiseen. Se on luonnollista, koska suuri osa yliopiston tutkijoista ja opettajista elävät vihervasemmiston ja RKP:n haavemaailmassa, jossa kaikille pitää tarjota hyvää, kustannuksista välittämättä. Todellisten kustannusten selvittämistä vastustavat Migrin, HY:n ja vasemmistopuolueiden päättäjät, koska jos ne tiedettäisiin, heidän ajamansa maahanmuuttopolitiikan älyttömyys paljastuisi ja heistä monen työpaikkakin olisi vaarassa.

Halituksessa on hallitsemattoman maahanmuuton kustannusten selvitystä vaatinut tarmokkaimmin sote-ministeri Hanna Mäntylä, joka on muiden Perussuomalaisten lailla vaatinut tiukempaa linjaa turvapaikkojen myöntämisessä. Tiukka linja on aivan oikea johtopäätös, koska jo ensi vuonna turvapaikanhakijoista aiheutuvien vuosittaiset kustannukset ylittävät miljardin euron, jos turvapaikanhakijoiden määrää ei saada heti jyrkkään laskuun. Jos joka toinen hakijoista saisi turvapaikan, meillä olisi ensi vuoden lopussa noin 50 000 turvapaikan saanutta ja saman verran kielteisen päätöksen saaneita. Kun turvapaikan hakijoiden perheiden yhdistämisiin ryhdytään, kasvaa uusien maahanmuuttajien lukumäärä muutamassa vuodessa satoihin tuhansiin, ja vuosittaiset kustannukset 5 ... 10 miljardiin euroon. Siitä ei selvitä ilman verojen korottamisia. Oleellista on ymmärtää että lopulta valtion rahat loppuvat muutamassa vuodessa, jos tämä mielettömyys saa jatkua. Sen lisäksi tulee todellinen asutusongelma: kenen rahat riittävät noin Helsingin kokoisen uuden mamu-kaupungin tai vastaavien hajasijoitettujen asuntoalueiden rakentamiseen? Niin, vuoteen 2020 mennessä Suomeen olisi muuttamassa satoja tuhansia elintasopakolaisia ja oikeitakin pakolaisia, suurimmaksi osaki muslimeja, joiden väestökasvu on Suomen kantaväestöön verrattuna keskimäärin viisinkertainen (Lähde: Wikipedian tiedot Somaliasta, Irakista ja Suomesta).

Tietenkin yllä kuvattu mielettömyys täytyy torjua. Mitä nopeammin turvapaikan hakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrä saadaan laskemaan alle viiden tuhannen vuodessa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on selvitä tästä uhkakuvasta kunnialla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivossa on hyvää elää vai onko kunnanjohtajat naiveja. Kustannukset saattavat pysyä aisoissa, jos kantaväestöltä rajataan palvelut, jätetään lapset, vammaset ja vanhukset hoitamatta. Käytetään ne veroeurot maahanmuutajille niin silloin on talous fifty-fifty ja tai kunnanjohtaja on ajatellut olla lausunnon antamis kunnassaan alle kolme vuotta eli niin kauan kuin valtiolta tulee tuet eli me veronmaksajat maksamme nämä lausunnot eikä kunnanjohtaja menetä kasvojaan eikä joudu vastuuseen sanomisistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se hyvä puoli tässä on että tätä menoa kuntien määrä tulee pienenemään todella radikaalisti, mutta sitä nämä yksityisen sektorin elätit eivät ymmärrä. Silloin ei ole enää irtisanomissuojaa hidastamassa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei saa olla toiveikas minkään maahanmuuttoon liittyvän asian suhteen, maahanmuutossa pitää nähdä vain ongelmia! Kaikki nyt yhdessä, sirotellaan tuhkaa päälle ja valitetaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu
Näytä kaikki kommentit (60)

Uutisvirta

102
Puheenaihe: Pitäisikö rahapeliautomaatit poistaa kauppojen yleisistä tiloista ja siirtää esimerkiksi pelisaleihin?
72
Sisäministeri Ohisalo: ”Väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan” – Viikonlopun aikana jo kolmea poliisia ammuttu
54
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
46
Oulun joukkoliikenteen matkustajamäärät nousevat yhä, oululaiset tekivät alkuvuonna yli 5 miljoonaa bussimatkaa – syksyllä joukkoliikenteelle tulossa oma sovellus
24
Kuuska soi -festivaaleilla juhlittiin seurassa ja iloiten – "Jatkamme tästä Oulun yöhön"
23
"Taidan ottaa nyt konjakin", eläkkeellä oleva Ebla Katainen tuumasi miehelleen perjantai-iltana Siilinjärvellä, kun hänestä tuli miljonääri
21
Oulussa työllistetään EU:n rahoilla – leijonaosan EU:n rakennerahastomiljoonista saa Pohjois-Pohjanmaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Marja-aronia
Ansku k

Uusin lukijakuva

Iltalento
Esko H

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

230 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image