Talous

Kym­me­net­tu­han­net Talvivaara-hurmokseen osallistuneet menettivät rahansa – "Osa voi kokea konkurssin helpotuksena"

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö henkilöityi Pekka Perään. KUVA: Antti Kärkkäinen
Talous 6.3.2018 17:23
Sari Rautanen

Talvivaaran osake on yksi suosituimmista pörssiosakkeista ikinä. Sijoittajat voivat vihdoin vähentää tappiot.

Pörssiyhtiö Ahtiumin konkurssi ei ole sijoittajien näkökulmasta läpeensä huono asia. Yhtiö ilmoitti konkurssiin hakeutumisesta tiistaina.

Vaikka osakkeet ovat käytännössä olleet arvottomia jo vuosia, konkurssi tekee osakkeiden myyntitappioista vihdoin verovähennyskelpoisia.

– Tappioiden realisoituminen on tässä pilven hopeareunus. Siksi osa sijoittajista voi kokea uutisen helpotuksena, arvioi Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju.

Lähes 80 000 suomalaista ehti sijoittaa rahojaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöön. Yhtiö vaihtoi nimensä Ahtiumiksi viime marraskuussa.

Oksaharju kertoo, että moni rahansa menettänyt on jo pitkän aikaa halunnut vähentää tappionsa voitoista, joita hyvä pörssitrendi on viime vuosina tuonut.

Keskimäärin sijoittajat ehtivät ostaa Talvivaaraa salkkuihinsa noin tuhannen euron edestä. Yhtiötä hamstrattiin ensin vuonna 2010, jolloin kurssi oli voimakkaassa nousussa.

Kurssin romahdus vuonna 2013 aiheutti uuden ostoryntäyksen. Oksaharju sanoo, että tässä vaiheessa yhdistyi kolme piensijoittajaa kiinnostavaa seikkaa.

– Kurssi laski rajusti ja osakkeesta tuli niin sanottu senttiosake eli sen yksikköhinta laski alle euron. Samaan aikaan yhtiön johto jaksoi olla optimistinen.

Talvivaarasta tuli todellinen kansanosake, ja se nousi jopa kolmanneksi omistetuimmaksi osakkeeksi.

– Senttiosake houkutteli sellaisiakin sijoittajia, joille Talvivaara oli ensimmäinen sijoituskohde.

Olisivatko sijoittavat voineet ennustaa, mitä tuleman pitää? Kyllä ja ei.

Riskit olivat kyllä tiedossa. Siksi keskiostos jäi tuhannen euron tuntumaan. Tyypillisesti suomalainen piensijoittaja ostaa yksittäisen yhtiön osakkeita 2000–3000 eurolla.

– Kaivosbisnes on riskistä. Tulos on sen varassa, miten raaka-aineiden hinnat kehittyvät. Lisäksi Talvivaarassa tehtiin paljon alokasmaisia virheitä, sanoo analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien keskusliitosta.

Kaivososakeyhtiön nousu ja tuho

1977: Sotkamon Jormaskylässä sijaitsevasta Talvivaarasta löytyy nikkeliesiintymä. Nikkelistä on tiedetty jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt selviää, että esiintymä on suuri.

1986–1989: Outokumpu-konserni poraa alueelle 67 kairareikää, mutta toteaa, että nikkelin pitoisuus on niin alhainen, ettei sen hyödyntäminen kannata.

2003–2004: 39-vuotias kaivosinsinööri Pekka Perä tutustuu oululaiseen biokemistiin, joka tutkii malmin liuottamista metalleista bakteerien avulla. Perä on vakuuttunut, että menetelmän avulla nikkelin louhiminen kannattaa etenkin, kun sen hinta on kovassa nousussa.

Perä perustaa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja ostaa Outokummulta Talvivaaran kaivosoikeudet yhdellä eurolla.

2005–2006: Testeissä käy selväksi, että bakteerit toimivat niin kuin on tarkoitus.

2007: Yhtiö listautuu Lontoon pörssiin ja kerää sijoittajilta yli 300 miljoonaa euroa. Suomen Kuvalehden artikkelissa Perä toteaa: ”Kukaan ei myy mitään tunnuslukujen hyvyydellä, vaan mielikuvilla. Faktat voi tarkistaa jälkikäteen.”

2008–2009: Kaivostoiminta alkaa. Perä tulee toiseksi vuoden kainuulainen -äänestyksessä. Talvivaara listautuu Helsingin pörssiin.

2010–2012: Kaivos ei pääse tuotantotavoitteisiin. Tappiot alkavat kasvaa, ja kipsisakka-altaassa havaitaan ensimmäinen vuoto.

2013: Ympäristö- ja kannattavuusongelmat kasautuvat. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja sen kaivostoimintaa operoiva tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutuvat yrityssaneeraukseen.

2015: Valtion omistama Terrafame ostaa Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan yhdellä eurolla ja alkaa pyörittää kaivostoimintaa.

2016–2017: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö haluaisi mukaan kaivostoimintaan, mutta ei pääse. Se alkaa etsiä muuta liiketoimintaa. Se alkaa selvittää lehmänlannan uusiokäyttöä, mutta hankkeet eivät kykene tuottamaan riittävää kassavirtaa.

2018: Yhtiö ilmoittaa 6. maaliskuuta hakevansa konkurssia.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (102)

Tapaus kuuluu sarjaan rinneyhtöt/kylpylät. Yleensä alussa kaksi konkurssikierrosta. Pesänhoitajat sählää sopivasti, tietenkin lain sallimissa rajoissa, velkojat vähät välittävät. Kolmas yhtiö aloittaa pyörityksen jokseenkin puhdistetulta pöydältä. - Terrafamen johdon tulisi julkisesti kiittää kaikkia Talvivaaraan panostaneita, sillä nämähän ovat lahjoittamisellaan luoneet pohjan koko toiminnalle. Vielä toteamme, ettei Terrafame , tuleva tytäryhtiö lienee Terrasete, ole medialle esitellyt tarkemmin esim quick ratiota tai Prihtin lukuja taikka current ratiot ,joita median asiantuntijpiden toivoisimme analysoivan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä ovat nyt ne, jotka kannattavat kotimaista kaivosteollisuutta?

Ulkomaalaisille on paljon helpompi pistää stoppi jos saastuttavat luontoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka alunperinkään sijoittaa tuollaiseen luontoa tuhoavaan fiaskoon? Ajatella pitäs kaksi kertaa ennen kuin toimii. Luonto on korvaamaton.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkälaisia varoituksia esititivät nämä jälkiviisaat silloin kun sijoitus oli ajankohtainen? Tappavampaan Norilskiin on myös sijoitettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tuo "käsitys" aavikkohelteen antamasta ilmaisesta haihdutustekniikasta sitten ikinä toiminutkaan Suomen leveysasteella, mutta mauri pekkarinen uskoi siihen. Ja pumppasi tuohon lapsellisen aivokuolleeseen hankkeeseen satoja miljoonia veronmaksajien rahaa, kun yksityiset rahoittajat kieltäytyivät kustantamasta tuota älyttömyyttä.

Mikä on talvivaaran loppulasku, 2-3 miljardia euroa, vai riittääkö sekän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvivaaraa ei olisi syntynyt muualle kuin Kainuuseen. Katsokaapa Kuusamoa, sinne ei oteta kaivoksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonkohan entinen ympäristöministeri menetti tässä konkassa vai sattuiko käymään niin hyvä tuuri, että hän osasi myydä omistuksensa juuri ennen yhtiön alamäkeä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi meillä on dokumentit, poliittinen muisti kun tahtoo olla kovin lyhyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"moni rahansa menettänyt on jo pitkän aikaa halunnut vähentää tappionsa voitoista, joita hyvä pörssitrendi on viime vuosina tuonut."

Mutta ku tämä lottokansa ei sijoita muuhun kuin Nokiaan ja Talvivaaraan. ;-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Konkurssi on sijoittajille helpotus, mutta osakkaita varmasti ärsyttää konkurssiyhtiön kassan tyhjentäminen miljoonista, joita oli viellä jäljellä kolme - neljä vuotta sitten. Miljoonat hupenivat toimitusjohtajan hulppeaan palkkaan ja hallituksen palkkioihin. Näille palkoille ja palkkioille vastiketta ei saatu ja on hyvin kuvaavaa koko yhtiön toimintakulttuurille tuo, että konkurssi-ilmoitus tehtiin vasta sitten, kun palkat ja palkkiot olivat tyhjentäneet kassan kokonaan. Vajaa 100 000 yhtiön osakasta jätettiin nuolemaan näppejään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uusi Talvivaara toimii ja on alkanut tuottamaan. Pääasia on , että on työpaikkoja Kainuussa nyt kun Talvivaara on voittamassa vaikeutensa Ruotsissa hoidetaan kaivostoiminta ilman median kirjoittelujakin. Tämäkin on siitä vaalien alus puhetta . Yle kertoi eilen että kainuun väkiluku on pienentynyt, eikä se ole meille pohjoisen alueella koskaan hyvä asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkanut tuottamaan, hehee? Pääasia, että on työpaikkoja?
Olisi luontoakin säästynyt jos tähän lätäkköön työnnetty miljardi olisi maksettu "työntekijöille", että pysyvät kotona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonto on säästynyt ja kaivos on alkanut tuottamaan ja pääasia, että on työpaikkoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivos tuottaa edelleen tappiota mutta työpaikkoja riittää vielä pitkään kun viimein alkaa siivous ja sulkuhommat, jotka veronmaksajat sitten maksaa, jiihaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinun käsityskykysi yli näkyy menevän tämä asia. Kaivos alkaa olla kannattava jo nyt, sillä velat eivät syö enää tulosta siihen malliin, mitä vuosi sitten. Tuottavaa kaivosta ei todellakaan suljeta, ja siivoukset tehdään joka päivä lain määrämällä tavalla.
Te pellet kun ette vain käsitä näitä asioita ja huutelette mitä sattuu, niin huomaa kyllä miten heitätte sitä itseään tuulettimeen jatkuvasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Epikuros ajattelija nyt ei vaan ymmärrä talouden realiteetteja ja mitä miinusmerkki numeron edessä tarkoittaa. Kaivos tuotti tappiota edelleenkin viime vuonna vaikka kuinka yrität vikistä, piste. Hyvä olis, jos pääsisi kannattavaksi mutta vaikea uskoa, että siihen ikinä pystyy mutta yrittämistä on kiva leikkiä toisten rahoilla. Btw viimeistään siinä kohtaa, kun alat nimitellä toisia oma uskottavuutesi tippuu tasan nollaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Solidiuminin takia menin mukaan ja varmaan moni muukin. Varsinkin uudessa annissa lähdin vielä mukaan sen takia. Luulin, että kun valtio on mukana, olisi turvallista jatkaa. Mitä Solidium ( valtio) menetti Talvivaarassa, Saa valtio moninkertaisena takaisin Terrafamessa. Ja mistä vähennän tappiot kun ei ole muuta tuloja kuin työtulo ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Valtio mukana, niin turvallista jatkaa" Mistä teitä huippusijoittajia oikein löytyy?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (102)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Koillismaata sekä Lounais-Lapissa lounaistuuli on voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Kyllä. Uskallanpa väittää, että ne samat ihmistyypit, jotka täällä tuvassa valittavat ja kitisevät lähes kaikesta ovat ... Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

20.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image