Talous

Kar­ton­ki­teol­li­suu­del­la isot markkinat tu­le­vai­suu­des­sa: "Jos puupohjaisia pakkauksia ei tehdä Suomessa, niin joku muu tekee ne maailmalla"

Talous 6.12.2018 16:00
Anita Simola

Kymmenisen vuotta sitten metsäteollisuutta kuvailtiin auringon laskun alaksi, mutta ei kuvailla enää.

– Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi muovista halutaan eroon. Tilalle halutaan puupohjaisia tuotteita. Myös paisuva verkkokauppa on antanut ja antaa metsäklusterille uusia mahdollisuuksia, paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala toteaa.

Kartonkikoneita tulee lisää ja vanhoja paperikoneita muutetaan kartonkikoneiksi.

– Kartonkiala on nopeasti kasvava. Olen jo hiukan huolestunut, ettei ala kasva liikaa. Ettei meille käy niin kuin kymmenen vuotta siten, jolloin kaikki yhtiöt menivät päällystetyn paperin perässä.

Yksi merkittävä muutos on tulossa elintarvikkeiden pakkaamiseen.

– Muovia käytetään tänä päivänä valtavia määriä elintarvikkeiden suojaamiseen. Nyt tämä suuntaus muuttuu. Erityisesti halutaan eroon muovipulloista ja -kupeista. Niitä korvataan nestepakkauskartongilla.

Elintarvikkeet vaativat puhtaan ja neitseellisen pakkauksen, joten kierrätysmateriaali ei käy.

– Lopuksi kartonkipohjaiset pakkaukset voidaan polttaa energian tuottamiseen. Tämä on parempi tapa kuin että poltettaisiin puuta.

Vanhalan mukaan tilanne olisi ollut metsäalalle ongelmallinen ilman kasvavaa verkkokauppaa, Aasian markkinoita tai muovin korvaavien puupohjaisten tuotteiden kehittelyä.

Suomalainen havupuista saatava pitkäkuituinen sellu on saanut tunnustusta, mutta kestääkö menestystarina?

– Kartongin valmistuksessa riski tulee eteen silloin, kun pitkäkuituisen ja lyhytkuituisen lujuusarvot kohtaavat. Kun tekniikka kehittyy, niin näin voi käydä. Jossakin muualla se tarvittava sellu keitetään, jos ei meillä.

Esimerkiksi UPM suunnittelee Uruguayihin tehdasta, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin Äänekosken uusi sellutehdas.

– Kyse on mammuttimaisesta tehtaasta. Sieltä pusketaan sellua maailmalle suuria määriä. Metsämarkkinat ovat erittäin globaalit joka suhteessa. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan metsäalan tulevaisuudesta.

Kun YK:n ilmastoraportti julkistettiin, Suomessa alkoi kiivas hakkuukeskustelu. Vähentääkö, jäädyttää nykytasolle, vai lisätäkö hakkuita?

Vanhala ei ota kantaa kuutiomääriin. Hänestä keskustelu, jossa tuijotetaan vain lukuja, on turhaa.

– Ilmastomuutos on vakava asia ja siitä on kannettava vastuu, mutta keskustelu on viime aikoina saanut erikoisia muotoja.

Hän pelkää, että ilmastomuutoksesta tulee vaaliteema.

– On hyvä, että siitä puhutaan, mutta jos ei olisi tulossa eduskuntavaaleja, niin eikö siitä puhuttaisi lainkaan?

Hän arvostelee keskustelua siitä, että se lyhytnäköistä ja kampanjantyylistä puhetta, vaikka seuraavat 50-100 vuotta ovat merkitykselliset.

Vanhalan lähestymistapa hakkuumääriin on kytköksissä siihen, miten ala antaa töitä suomalaisille.

Liiton jäsenet eivät ole hätääntyneet kirjavista puheenvuoroista.

– Kyselyjä on tullut siitä, voiko varautuminen ilmastomuutokseen pysäyttää suunniteltuja tai pohdittuja investointeja.

Vanhala korostaa, että keskusteluun osallistuvien pitäisi nähdä metsä puilta.

– Kyse on muutoksesta, jolla on pitkät kaaret. Vaikka nyt vedettäisiin kaikki fossiiliset polttoaineet pois, niin niiden vaikutus säilyisi ilmakehässä 50 vuotta.

Hän korostaa, että termistökin on muuttunut ilmastomuutoksen pyörteissä.

– Nyt puhutaan hiilivarastoista ja -nielusta. Niitä kutsuttiin ennen metsäksi. On myös tutkittua tietoa siitä, että kyse ei ole vain puusta. Metsä käsittää muutakin, eli maapohjan. Paljonko se sitoo hiiltä?

Metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin mitä hakataan.

– Kun meillä kaadetaan puu, niin sen tilalle istutetaan 4-6 puuta.

Niille, jotka vaativat hakkuiden vähentämistä, puheenjohtajalla on selkeä viesti.

– Kasvava puusto sitoo paremmin hiiltä kuin lahometsä. Puupohjaisilla tuotteilla on kysyntää, kun muovista halutaan eroon. Jos me emme valmista tuotteita täällä, sen tekee joku muu. Se voi tapahtua maassa, jossa metsät ovat heikosti hoidettuja. Onko parempi, että kaadetaan Indonesiassa sademetsiä kuin että hakataan meidän hoidettuja talousmetsiä, hän kysyy.

MAINOS

Kommentoi

Sekä muoville että puupohjaisille materiaaleille on olemassa moniakin vaihtoehtoja, mutta lobbarit puuttuvat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ay-liike ei ole ikinä torpannut hyviä ajatuksia eikä ideoita, vaikka joku täällä niin väittää. Juuri vuorineuvokset ja muut itselleen kaiken kahmivat omistavan eliitin edustajat ureoivat edelleen hyvät ajatukset haukkuen ensin työväestön ahneiksi ja sitten siirtäessä tuotannon ulkomaille.

Se, että hyvin harva oikea todellinen tehtaanomistaja täällä kykenee muuttamaan ajatuksen kannattavaksi tuotannoksi, kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää Suomea. Hyvin perusteltu ja kattavasti esitelty ajatus, hyvä sellainen, on aina kannattavaa siirtää tuotantoon unohtamatta maksaa todellisen työn tekijöille reilu kilpailukykyinen elämisen mahdollistava palkka.

Toivon vilpittömästi, että puuta osataan edelleen jatkojalostaa Suomessa mahdollisimman luontoystävällisesti ja kaikille taloudellista hyvää tuoden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

""Jos puupohjaisia pakkauksia ei tehdä Suomessa, niin joku muu tekee ne maailmalla""

Seuraavaksi tehdään kuten tälläkin hetkellä tehdään: kuljetetaan puut Suomesta Kiinaan, jossa pakkaukset tehdään. Sieltä ne sitten tuodaan Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ei ole ay-väkeä koskaan aidosti kiinnostaneet ympäristöasiat. Jos vesistöt on myrkytetty teollisuuden toimesta, niin ay-väki on aina ollut touhua puolustamassa yhdessä vuorineuvosten kanssa. Siinä samalla on demonisoitu haitankärsijät epäisänmaalliseksi porukaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Katos vaan, Paperiliitto / Vanhala puhuu kerrankin asiaa. Pisteet siitä.
Oma veikkaus Oulun osalta on, että toinen kone kiinni ja toinen kone muutetaan kartonkikoneeksi.
Työpaikkojen lukumäärä pysyy suunnilleen samana, kun samalla nostetaan jalostusastetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten hyvä, mutta jalostusaste alentuu kartongin valmistuksessa verrattuna puuvapaaseen hienopaperiin mitä Oulussa nyt tehdään.
Toinen asia että jos vain toinen paperikone muutetaan, ei saada tuotettua pahvia vaan joko ruskeaa päällyspaperia tai aaltopahvia, joilla taas ei yksinään tee juuri mitään. Kaikista paras ratkaisu olisikin muuttaa toinen paperikone aaltopahvi- ja toinen kartonkikoneeksi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harvinaista, olen samaa mieltä. Sinänsä tuo muuttaminen on harmi, siilä Oulussa tehdään suurin osa maailman ns. miesten lehtien paperista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi tapa hoitaa koko roska olisi muovin kierrätyksen tehostaminen, eikä sen polttaminen lisähiilidioksidiksi. Ja millään muulla kuin metsien alan lisäämisellä ja kaupunkien vihertämisellä (täyteen puistoja ja viheralueita) ei hiilidioksidiongelmaa saa helposti ratkaistua. "Jos sitä ei tehdä suomessa, niin se tehdään jossakin muualla" on huono argumentti, se tehdään joka tapauksessa jossakin muualla. Maailman metsien kasvu ei riitä näin massiiviseen käyttöön, kun jo nyt tilanne on täysin kestämättömällä tasolla. Muitakin arvoja on kuin elinkeinoelämän rahalliset intressit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:53
Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko ensi viikon – valvonta kohdistuu muun muassa ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen
10:43
Nyt apu ehtii vesille entistä nopeammin: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos otti käyttöön vesijetin
10:40
Sorsapoikue joutui pinteeseen Ranualla – pelastuslaitos auttoi poikaset ulos lietealtaasta
10:34
Kotimaisesta viljasta on tulossa keskimääräinen sato – Vuodet eivät ole veljeksiä, sillä vuosi sitten pelättiin jopa leipäpulaa
10:23
Ed Sheeranin lentokenttäkonsertit rikkovat Suomen suurimman konserttitapahtuman ennätyksen – paikalle odotetaan yli 106 000 katsojaa
9:39
Oulun uimarantojen vedet täyttivät laatuvaatimukset – sinilevää kahdella rannalla
9:26
Missä lomapäivä sujuu aurinkoisimmin? – Kaleva etsii Oulun parasta kesäterassia, äänestä suosikkiasi!

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sotkun munkki.

79 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko sinä tienaat bruttona/kk ja montako vuotta on yläasteen jälkeen koulutusta ja paljonko työelämää?

Minäpä kerron, joten nyt kuulolle! Yleisin palkka "täällä" ei todellakaan ole 4000 kuukaudessa, joten älä puhu höpöjä! ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image