Talous

Ener­gia­teol­li­suus harmittelee hallituksen Kollaja-päätöstä

Kollajaa on suunniteltu Iijoen vesistöön. KUVA: Heikki Ketola
Talous 16.9.2016 9:16
Kaleva

Energiateollisuus on tyytymätön hallituspuolueiden puheenjohtajien päätökseen  koskiensuojelulakiin liittyen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi torstaina, että hallitus ei avaa koskiensuojelulakia. Tämä tarkoittaa sitä, että Iijoen vesistöön suunniteltua Kollajan allasta ei rakenneta.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää hallituksen päätöstä hyvin ikävänä. Leskelän mukaan Kollaja olisi tuonut tärkeää säätövoimaa energiajärjestelmään. Säätvoimaa tarvitaan erityisesti tuulivoimatuotannon lisääntyessä.

– Kollaja-hankkeen eteenpäin viemisen lisäksi koskiensuojelulain päivitys olisi ollut tarpeen myös selventämään nykyisiä voimalaitoksia ja patoja koskevia lain tulkintoja Leskelä sanoo.

Energiateollisuuden mukaan Kollaja-hankkeen myötä olisi saatu kotimaista, uusiutuvaa energiaa ilman tukia. Se olisi myös tuonut työtä ja verotuloja alueelle.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

pitäishän se päästä torniojokikin patoamaan se viiminen oikia joki .on meillä saappaat herrat no golff kentällä ei tartte kalastaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi sähköttä kuin särjettä. Särkien suojelu on tärkeämpää kuin sähkön lisätuotanto. Sähköähän tulee töpselistä jo nyt aivan riittävästi, eikä valotkaan himmene.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monikaan altaan vastustaja ei näytä tietävän, että allas olisi tullut sivuun Iijoen uomasta. Uoma olisi jäänyt siis normaaliin tilaansa. Onko tätä tietoa piiloteltu, jotta altaan vastustajia olisi enemmän?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et taida itse ymmärtää, että vesi jokiuomasta olisi ohjattu tekoaltaaseen. 40 kilometriä jokea olisi kuivattu ja siltä matkalta vedet ohjattu suolle rakennettavaan tekoaltaaseen ja siitä edelleen tekoaltaan alakanavan ja sen voimalan kautta takaisin jokiuomaan. Koko hankkeen ideahan oli siinä että saadaan joki padottua 40 kilometrin matkalta ja vedet ohjattua joesta voimalan turbiinia pyörittämään. PVO-vesivoimaa ei edes kiinnostanut selvittää vaihtoehtoa että tekoallas olisi rakennettu ilman voimalaa.

Siihen kuivattavaan jokiuomaan olisi rakennettu sarja pohjapatoja ja siihen olisi johduttu vain keskimäärin 15 prosenttia Iijoen virtaamasta. Oulussa voi vaikka Merikoskessa käydä katsomassa miltä se joki ja koski näyttää kun joki ja koski on vedetty kuivaksi ja vedet ohjataan luonnonuomasta sivuun rakennettuun voimalaan ja sen kanavaan. Kollajan tapauksessa se voimalakin olisi tullut kilometrejä sivuun joen luonnonuomasta. Oulussa Pokkitörmältä voi myös katsella miltä se pohjapato näyttää Merikosken luonnonuomassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikea päätös. Kehittelisivät niitä tuulivoimaloita niin, että ne tuottaisivat sähköä - kuten tarkoitus on - eivätkä tarvitsisi koskivoimaa toimiakseen. Eihän siinä ole mitään järkeä, että viimeisetkin kosket pitäisi valjastaa tuottamattomia tuulivoimaloita tukemaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mitään säätövoimalaa tänne tarvita kun on ilmankin pärjätty . Tuon säästäjä tehokin olisi ollut minimaalisen pieni kuitenkin .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kollaja-asia uudelleen tapetille ja turvallinen vesivoimaenergia talteen. Ydinvoimaa emme tarvitse. Nykyiset ja tulevat laitteet käyttävät yhä vähemmän sähköä, joten rajansa kaikella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Energiateollisuus on puhdas sijoittajien järjestö manipuloi mm säätövoimalla.
Säätöä saadaan kun suuria energiasyöppöjä säädellään oikeassa suhteessa.
Panis Energiateollisuus kuntoon siirtoverkot Norjasta ja Ruotsista niin saatais halpaa säätövesivoimaa tuhoamatta omaa luontoa.
Ei muuta kuin Energiateollisuuden toimesta lohiportaat Iijokeen niin saadaan lisää Torniojoen laisia ilouutisia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt sitten odotellaan, miten matkailu ja sekä muiden elinkeinojen harjoittaminen alkaa kasvamaan kohisten kun allasta ei nyt tule (näinhän allasvastaiset ovat vahvasti ilmaisseet). Epäilempä että hiljaista tulee olemaan näillä suoalueilla edelleen ja ympäristökunnat kuihtuvat kuihtumistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kollajan merkitys säätövoimana on lähes vitsin tasoa. Kollaja vastaa alle promillea Suomen kokonaissähköntuotannosta. Säätövoimakapasiteetiksi laskettuna se täyttäisi korkeintaan yhden vuoden säätövoimatarpeen kasvun. Energiateollisuus on itse laskenut että säätövoimakapasiteetin tarve kasvaa noin 400 MW seuraavan 4 vuoden aikana.

Kollajan allas toisi maksimissaan vain 100 MW tehonkasvun Iijoelta ja käytännössä säätövoimana tuosta voidaan käyttää vain osaa. Vain osaa siksi että 100 MW kapasiteetti on käytettävissä vain kun allas on täynnä. Jos allas ei ole täynnä ei siitä saada enää irti 100 MW:ia säätövoimaa. Säätövoiman kasvutarpeesta huomattava osa johtuu muuten tuulivoiman lisääntymisestä. Kun ei tuule niin tarvitaan säätövoimaa.

Ei nämä ahneet energia-alan ihmiset vaan tajua että vesivoiman rakentaminen tässä maassa on loppu. Jokainen jäljellä oleva pienikin virtavesi on yhteiskunnallisesti, luonnonsuojelullisesti ja varsinkin paikallisesti paljon arvokkaampi kuin siitä mahdollisesti saatava sähkö.

Imagollisesti PVO vesivoimahan on jo maan ja varsinkin Iijokivarren vihatuimpia yhtiöitä. Lähes 50 vuoden epävarmuus ja paikallisten ihmisten terrorisointi Kollaja-suunnitelmilla on tehnyt pysyvää imagovahinkoa yhtiölle. Olikohan sen arvoista? Ei varmasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti aliarvioidaan Kollajan tuomaa säätövoimaa, mutta eipä ole näköpiirissä muita invetointeja jotka toisivat tämänkään verran kaivattua säätökapasiteettia. Vai oliko sinulla mielessä jokin hanke.....?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Säätövoimaa saadaan myös vähentämällä hetkellisesti kulutusta ja siihen tehtiin työkalut jo silloin kun ensimmäinen atomivoimala suunniteltiin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta. Mutta suurin osa meistä ei ole valmis kuluttamaan tuulivoimatuotannon mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä nyt liioitella. Kollajan tekoallas ei olisi tuonut mitään 100 megawatin (MW) lisäystä sen enempää sähkön kuin säätövoiman tuotantoon. Iijoen viiden alajuoksun voimalan tuottama sähkömäärä on yhteensä noin 850 gigawattituntia vuodessa ja tämä tieto löytyy PVO-firman omista vuosikertomuksista. Kun sen jakaa vuoden tuntien määrällä niin niiden viiden voimalan keskimääräinen teho on yhteensä hieman alle 100 megawattia. Em. voimaloiden maksimiteho on voimayhtiön esitteiden mukaan noin 200 megawattia yhteensä. Sähköntuotanto painottuu Iijoellakin voimakkaasti sulanvedenaikaan kevääseen ja kesään kun silloin jokien virtaamat ovat suurimmillaan.

Kollajan tekoaltaan voimala olisi tuottanut sähköä keskimäärin 8 megawatin teholla. Tekoaltaaseen varastoiduista vesistä sähköä olisi saanut keskimäärin 4 megawattia em. luvun päälle ympäri vuoden tulva-aikaa lukuunottamatta. Sadan megawatin säätövoimatehon lisääminen Iijoessa Kollajan tekoaltaalla olisi vaatinut joen virtaaman tuplaamista nykyisestä. Kahdeksan vuoden ajan PVO-vesivoiman toimitusjohtajaa ja muita firman edustajia pyydettiin toimittamaan laskelma siitä miten se väitetty 100 megawatin säätövoiman lisääminen tapahtuu ja vaikka yhdeltä esimerkkivuodelta päiväkohtainen laskelma siitä rinnakkain nykyisen tuotannon kanssa miten mennyt. Koskaan sitä laskelmaa eivät toimittaneet lukuisista lupauksista huolimatta. Vesirakentamisen ja sähkövoimatekniikan professorit sen sijaan nauroivat makeasti kun niihin lukuihin perehtyivät kun väite sadan megawatin säätövoimalisäyksestä oli niin huvittava heistä.

Sadan megawatin lisäyskin säätövoiman tuotantoon on pieni määrä vaikka se olisi pitänyt paikkaansa. Esimerkiksi Pyhäsalmelle kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala olisi tuottanut alkuvaiheessa säätövoimaa 600 megawatin teholla. Toki siinä vesi pitää pumpata sähköllä yläaltaaseen silloin kun sähköntuotannosta on ylimäärää ja laskea taas turbiiniin kaivoksen pohjalle kun sähköä- tai säätövoimaa tarvitaan. Samoin yksi iso kaasuturbiinivoimala tuottaa säätövoimaa samaisella 600 megawatin teholla ja se onnistuu vaikka 24/7. Myös Olkiluoto kolmosen ydinvoimala on suunniteltu Arevan mukaan säätövoiman tuotantoon ja sitä voidaan säätää ylös- ja alas 5 prosenttiyksikön minuuttivauhdilla ja tämä säätövara on yli 800 megawattia.

Ainoa syy miksi häikäilemättömän ahne voimayhtiö havittelee vesivoimalaa jopa suojeltuun jokeen ja koskeen on raha. Vesivoimalla tuotetun sähkön omakustannushinta on noin 1,2 senttiä per kilowattitunti sähköä. Kun se sähkö myydään sähköpörssissä kuluttajille niin siitä saa nykyään sellaiset 4 senttiä per kWh ja hintapiikkien aikaan jopa yli 10 senttiä per kWh. Siinä on katteet kohdillaan kun tuoteen hinnasta 75 prosenttia on puhdasta voittoa omistajille jaettavaksi. Äkkiseltään laskien Kollajan tekoallashanke olisi tuottanut PVO:n osakkeenomistajille joka vuosi 3,6 miljoonaa euroa. (Eli 120 GWh/vuosi kertaa sähköstä saatava voitto 3 senttiä per kWh.)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti on teknistä tietämystä sinulla, mutta yhtään suunnittelilla olevaa hanketta et osannut nimetä. Tämän mainitsemasi pumppuvoimalan suunnitelmat on heitetty roskikseen jo ajat sitten ja markkinaehtoisesti toimivia kaasuturbiineita ei ole näköpiirissä. Ja tuo mainitsemasi OL3 säätövara pitää paikkaansa, mutta ydinvoimalaitoksen säätäminen edestakaisin ei ole aivan sama kuin vesivoimalan. Jostain sitä säätövoimaa tarvittaisiin, mutta koska norjalaisetkin vievät säätövaransa kohta Englannin suunnalle, alkaa säätökapasiteetti uhkaavasti loppua. Mainitsit myös että voimayhtiö havittelee rahaa rakentaessaan voimalan???Meinasitko että sellainen rakennetaan ihan hyväntekeväisyyttä ajatellen. Kysäiseppä miten paljon tuulivoimanrakentajat saavat katetta rakennelmiinsa. Yhtään myllyä ei nouse jos siitä ei saada tuottoa ja tällä hetkellä tuotto on aika ruhtinaallinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällä hetkellä ja 2030-luvulle saakka säätövoima riittää hyvin nykyisellään. Jos markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lakia ymmärrät, niin ymmärrät sen miten säätövoiman hinta nousee tulevina vuosikymmeninä kun siitä tulee joskus pulaa Suomessa. Tämä taas aiheuttaa sen, että esimerkiksi se Pyhäsalmen pumppuvoimala muuttuu hyvinkin kannattavaksi investoinniksi ja se rakennetaan. Silloin siitä saadaan se 600 megawattia säätövoimaa eli enemmän kuin kaikista Suomen jäljellä olevista koskista saisi yhteensä. Käsittääkseni sinne voidaan rakentaa tarvittaessa useampiakin sellaisia yksiköitä jolloin säätövoimaa saadaan samassa suhteessa enemmän. Samoin esimerkiksi kaasuturbiinivoimalat saattavat ja muuttuvatkin hyvinkin kannattaviksi kun säätövoimasta tulee pulaa ja sen hinta nousee. Sehän kaasuturbiinivoimala toimii vaikka biokaasulla tai biodieselillä. Nykyään suurin osa niistä toimii öljyllä tai maakaasulla, mutta yhtä hyvin halutessaan polttoaineen toimii biokaasu ja biodieselkin.

Itse asiassa kaasuturbiinivoimala säätyy nopeampaa kuin vesivoimala ja sen teho ei riipu siitä paljonko joessa sattuu virtaamaan vettä tai mikä sattuu olemaan tekoaltaan vesitilanne. Esimerkiksi Tanskassa ei ole käytännössä yhtään vesivoimaloita ja Iso-Britanniassakin vesivoiman osuus on aika tarkkaan 1,4 prosenttia sähköntuotannosta eli kymmenesosa siitä mitä se Suomessa on. Niissä maissa sitä säätövoimaa tuotetaan ja osataan tuottaa ihan muullakin kuin 1800-luvun tekniikkaa edustavalla vesivoimalla. Esimerkiksi Skotlannissa ja Keski-Euroopasta löytyy niitä isoja pumppuvoimaloitakin joihin sähköä varastoidaan pumppaamalla vettä yläaltaaseen öisin ja lasketaan alas kun päivällä kulutus on suurimmillaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri oikea päätös hallitukselta. Säästetään jotain tulevillekin sukupolville. Iijoelle rakennetut muutkin voimalaitokset tullaan purkamaan, kunhan ihminen viisastuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

7:11
Asenteet "kolhooseja" kohtaan muuttuneet – yhteismetsien suosio kovassa kasvussa Tilaajille
7:00
Vielä löytyy matkailun laji, joka sitoo kaikenlaisia ihmisiä yhteen – "Ei ole väliä, onko siivooja vai johtaja" Tilaajille
7:00
Ei sittenkään niin epämukavaa matkailua – lupsakka brittikoomikko vie katsojan matkakohteisiin, jonne keskivertoturisti ei tohtisi mennä
7:00
Päivän leffapoiminnat: Äiti ei poikaa vähällä päästänyt – Romain Garyn omaelämäkertaan pohjautuvassa draamassa vyöryy 1900-luvun historia
6:36
Suomalaisten velkataakkaa suitsitaan lähivuosina – Eduskunta evästää keskiviikkona hallitusta, joka miettii vielä keinoja ylivelkaantumisen estämiseksi
6:15
Nainen huijasi chat-palvelussa seuraa hakeneita miehiä – Siirsi miesten tileiltä rahaa tuhansia euroja Raahessa
6:00
Yrittäjät uskovat liiketoimintansa kasvuun, mutta oman jaksamisen kustannuksella ei haluta tehdä töitä Kaupallinen yhteistyö
46
Vaaranpihan kortteli nostaa uudet talot uusiin huikeisiin korkeuksiin – rakentaminen alkanee jo kesän jälkeen
7
Lidl testaa parhaillaan omaa etukorttiaan – puhelimella käytettävä sovellus tulee ladattavaksi kevään 2020 aikana
4
Oulun kauppakamari: Työvoimapulasta voi tulla matkailualan kehityksen este, oman auton käyttöä työmatkoihin pitäisi syrjäseudulla tukea
4
Lapinpöllöt liikkeellä Oulun seudulla, saapuneet ehkä Savosta – lukijat ovat kuvanneet suurikokoisia pöllöjä
4
Oulunsalon Salonpään kouluhankkeessa päästiin eteenpäin – Uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen voi alkaa kesällä, ja valmista voisi olla tammikuussa 2022
4
Suomalaisten velkataakkaa suitsitaan lähivuosina – Eduskunta evästää keskiviikkona hallitusta, joka miettii vielä keinoja ylivelkaantumisen estämiseksi
3
Mys­ti­nen hä­tä­lä­he­tin­il­moi­tus So­dan­ky­läs­sä – Pe­las­tus­lai­tok­sen kelk­ka­par­tio etsi hä­tä­kut­sun lä­het­tä­jää tun­tu­ris­sa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Etelä-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

366 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola vitsaili somessa romaneista ja natseista – poisti osan päivityksestään myöhemmin!!?,

Mihin se persu karvoistaan pääsisi.Täytyy jonkin sortin typeryyksiä laukoa että pääsee esille ja omat hurraavat. Lue lisää...
Cepu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image