Talous

Avo­hak­kuu­kiel­to on liian ehdoton, väittää Met­sä­teol­li­suus – kan­sa­lais­aloi­te menossa eduskuntaan tiistaina

Metsähallitus toteuttaa avohakkuuta noin 18 000 hehtaarin alueella. Kuvassa neljä vuotta vanha avohakkuualue Rovaniemen Norvajärveltä. KUVA: Jouni Porsanger
Talous 21.10.2019 7:00
Pekka Mauno

Metsäteollisuuden mielestä jatkuvasta kasvatuksesta tarvitaan vielä lisää tietoa. Esimerkiksi tuhoriskit pitää selvittää.

Metsäteollisuuden mukaan avohakkuukielto on liian ehdoton, varsinkin kun sen vaihtoehdoksi nostettu jatkuva kasvatus kaipaa vielä lisää tutkimusta.

– On hyvä, että Luonnonvarakeskus on ilmoittanut lisäävänsä jatkuvaa kasvatusta koskevaa tutkimusta. Sen kautta saadaan lisää faktapohjaa keskusteluun, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Eduskuntaan etenee tällä viikolla kansalaisaloite, joka tähtää avohakkuiden kieltoon valtion metsissä.

Niemi: Kolme asiaa selvitettävä

Karoliina Niemi nimeää kolme asiaa, jossa jatkuvan kasvatuksen tulokset pitäisi ainakin selvittää.

– Miten varmistetaan metsän uudistuminen tai jo olemassa olevan puuston elpyminen? Onko puuntuotos ja kannattavuus yhtä hyvä eri-ikäisrakenteisessa metsässä? Ja onko jatkuvan kasvatuksen metsissä vaarana metsätuhojen leviäminen? Tuhoriski kasvaa, kun metsässä käydään usein korjuutöissä, sanoo Niemi.

Ensimmäinen tarkoittaa sitä, miten turvataan uudistuminen sellaisissa kohteissa, joissa uutta puusukupolvea ei vielä ole.

 

"Avohakkuille vaihtoehtoinen jatkuvapeitteisen kasvatuksen malli on parempi tapa käsitellä metsiä."

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite

Toiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten puusto elpyy erilaisilla jatkuvan kasvatuksen kasvupaikoilla. Metsän uudistaminen avohakkuulla antaa myös mahdollisuuden jalostuksen hyötyyn.

Karoliina Niemi sanoo, että kylvämällä tai istuttamalla jalostettuja taimia voidaan saada jopa 20 prosentin lisäkasvu.

Kuusikoiden juurikäävästä eroon pääseminen edellyttää puulajin poistamista eli avohakkuuta ja puulajin vaihtoa.

– On monia asioita, joita pitää punnita metsänkäsittelymenetelmää valittaessa. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta päätöksenteon pohjaksi, sanoo Karoliina Niemi.

Ilmastonäkökulma ei yksiselitteinen

Ilmastonäkökulmastakin jatkuvan kasvatuksen merkitys pitäisi tutkimuksella selvittää.

– Kun katsotaan koko kiertoaikaa, tärkeintä on, että metsä uudistuu ja kasvaa. Jos uusi puusukupolvi on laadultaan heikko tai valoisuustekijät hidastavat kasvua, puusto ei lähde järeytymään ja sen hiilensidontakyky on heikko, sanoo Niemi.

Hän on itse taustaltaan metsäntutkija.

– Kiellot eivät ole keino ratkaista ongelmia. Suomen metsiin on metsänhoitotoimilla saatu miljardi kuutiota puuta lisää viimeisen 50 vuoden aikana. Kyllä siellä on tehty paljon hyvääkin, sanoo Karoliina Niemi.

Avohakkuukiellolla vaikutusta pohjoisessa

Metsäteollisuuden puunhankintaan valtion metsien avohakkuukielto kohdistuisi erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa tehtaat ostavat paljon puuta valtion metsistä.

Paljon suurempi vaikutus avohakkuukiellolla olisi siinä tapauksessa, että se toteutettaisiin myös yksityismetsissä. Metsähallitus tekee avohakkuita noin 18 000 hehtaarilla vuosittain. Kaikkiaan avohakkuita tehtiin 170 000 hehtaaria vuonna 2018.

– Kiellot tarkoittaisivat sitä, että hakkuita toteutettaisiin paljon nykyistä suuremmilla pinta-aloilla, koska puusto kertymä muissa hakkuutavoissa on huomattavasti pienempi. Monimuotoisuuden kannalta se tarkoittaisi uhkaa. Pitkällä tähtäimellä kyse on myös siitä, onko meillä hyvälaatuista puuta myös tulevaisuudessa. Se toteutuu nyt jalostuksen kautta, jota jatkuvassa kasvatuksessa ei hyödynnettäisi, sanoo Karoliina Niemi.

Avohakkuukielto eduskuntaan

Kansalaisaloite Avohakkuut historiaan etenee eduskuntaan tiistaina. Sen allekirjoitti puolessa vuodessa yli 50 000 suomalaista.

Aloite on kirjoitettu valmiin lain muotoon, jossa kiellettäisiin hakkuiden toteuttaminen valtion mailla niin, että siitä aiheutuisi metsälain mukainen uudistamisvelvoite. Käytännössä se lopettaisi avohakkuut.

Kansalaisaloitteen panivat vireille luontojärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Birdlife Suomi, Natur och Miljö sekä Suomen Luonto-Liitto.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (48)

Kommenteista paistaa täysi piittaamattomuus luonnon monimuotoisuudesta. Hävytön sivistymättömyys kun puhutaan vain puuntuotannosta ja miten saisi riistettyä metsäpinta-alasta eniten rahaa irti. Ei mitään käsitystä näköjään että eletään keskellä massasukupuuttoaaltoa, ja kyllä, se näkyy myös täällä, tavallisetkin lajit ovat häviämässä! Oikea metsä ei ole puuviljelmä. Oikea metsä ei ole puupelto. Metsä ei ole olemassa kasvun maksimoimiseksi, voitontavoittelun ja rahanteon vuoksi.

Se, mitä me näemme teiden varsilla, ei ole oikeaa metsää, vaan se monille lajeille elinkelvottomaksi muuttunutta autiomaata, puupeltoa, järkyttävän monotonista viljelmää. Tavallisetkin lajit ovat häviämässä! Tavallisetkin lajit! Ettekö te tajua mikä hätätila nyt oikeasti on meneillään?

Ei tietenkään päätehakkuuta ole mikään pakko tehdä, ei semmosta lakia eikä luonnonlakia ole missään! Hitot tuotoista ja jatkuvan kasvatuksen metsä sitä paitsi kestää tuholaisia vastaan paljon paremmin.

Ensimmäisenä pitää lopettaa luonnottomien hakkuuaukkojen tekeminen. Luonnossa normaalisti syntyy pieniä aukkoja, ei monien hehtaarien raiskioita. Metsä pitää olla peitteistä. Kuukkeli on hyvä indikaattorilaji, se tarvitsee kunnon vanhaa metsää ja sen lisäksi ympärillä voi olla nuorempaa metsää, kunhan se on tarpeeksi tiheää.

Erittäin vastenmielistä muuten kun annetaan metsäteollisuuden propagandalle koko uutisen palstatila. Ei haastateltu ympäristöjärjestöjä tai syken ja luken tutkijoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnolla on miljoonia vuosia ollut tapana aivan ilma ihmisen apua tehdä "luonnottomia hakkuuaukkoja" polttamalla metsää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo on täysin järjenvastaista propagandaa. Avohakkuut ja metsäpalot eivät ole millään tavalla verrattavissa toisiinsa. Metsäpaloissa puiden ravinteet jäävät metsiin tuhkan, hiilen ja kelojen muodossa mahdollistaen erityispiirteisen lajiston. Avohakkuissa lähes kaikki puiden ravinteet poistuvat sellukattiloihin ja jossain määrin sahoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurin osa ravinteista makaa järvien ja jokien pohjilla tehden niistä hapettomia, elottomia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pitäisi olla noin vihaa täynnä. Asiasta on erilaisia käsityksiä ja muidenkin näkemyksillä on oikeutuksensa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsäteollisuus vastustaa koska jatkuvassa kasvatuksessa hakattavat puut olisivat pääasiassa tukkipuuta. Metsäteollisuudella jäisi kuitupuu saamatta jos metsänomistajat myisivät pelkästään arvokkaampaa tukkipuuta. Metsäteollisuus on ollut näreissään myös pikkutukin sahaamisesta kun pienimmät tukit ovat aiemmin katkottu kuitupinoon. Tukin ja kuitupuun hintaero on kolminkertainen joten puun hankita voisi tulla metsäteolisuudelle kalliiksi jos joutuisivat ostamaan kuitua tukin hinnalla.

Jatkuvassa kasvatuksessa ja avohakkuu juupas eipäs väittelyssä ei ole kyse metsän kasvusta, tuholaisista tai mistään muustakaan tekijästä. Kyse on kapitalismista jossa paperiteollisuus pyrkii maksimoimaan liikevoittonsa. Jatkuva kasvatus on luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi tapa hoitaa metsiä, mikäli metsänomistaja menettää tässä rahaa niin pitää ajatella että luonnonsuojelulla on aina hintansa.

Välillä kuulee metsäjuttuja että eräiden puunostajien hakkuissa hakataan tukkipuuta kuitupinoon, metsänomistajat ovat voineet menettää tuhansia euroja kun arvokasta tukkia on katkottu kuitupinoon. Moni saha on myös lopettanut pikkutukin ostamisen, olisiko syynä metsäteollisuuden painostus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuiden täydellinen kieltäminen on Vihreiden vastuutonta politikointia.
Suomen kansantaloudesta suuri osa tulee metsätaloudesta. Miksi esimerkiksi Britanniassa ei tule?
Hyvin harva tulee ajatelleeksi, että syy on siinä, ettei Briteissä ole osanneet uudistaa hakkaamiaan metsiä, kuten meillä Suomessa, vaan siellä metsät on jätetty uudistamatta.
Meillä metsänhoito on ammattilaisten osaamista, ei suinkaan viherpiipertäjien puuhastelua. Se heille suotakoon tietyllä osalla omistamiaan metsiä, mutta valtion ja järki-ihmisten metsiin heidän ei pitäisi päästä päättämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On paljon parempi, että vaajatuottoinen lahoava metsä hakataan kerralla. Hyvin uudistamalla ja hoitamalla uusi metsä nousee nopeasti ja parantaa näin myös ilmastoa. Suomessa on riittävästi kansallispuistoja toukille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kertoisitko vielä miten avohakkuu "parantaa ilmastoa"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pöyristyttävää, että kansalaisaloitteesta uutisoidaan tällä tavalla eli annetaan vain metsäteollisuudelle tila propagandan suoltamiseen! Vastuulliset journalistit kysyisivät kommentit ympäristöjärjestöiltä, syke:ltä ja luke:lta ja joukon jatkona voisi olla pikku kommentti metsäteollisuudelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsänkäyttökeskustelu on täysin hakoteillä. Päätehakkuun kieltäminen ja toive siirtymisestä jatkuvaan kasvatukseen on esimerkki ymmärtämättömyydestä. Jatkuva kasvatus eli yläharvennus tarkoittaa että kasvatetaan eri-ikäistä puustoa ja hakkuu suoritetaan poistamalla vanhimmat ja järeimmät puut toiveena että alikasvos saisi enemmän valoa ja kasvu nopeutuisi. Näin käykin esim. jos kuusi on koivun alikasvoksena ja koivuja poistetaan. Kuusen kasvu kiihtyy kyllä.

Ongelmana tässä on kuitenkin se että yläharvennus voidaan tehdä ehkä kahdesti, maks kolmesti jonka jälkeen jäljelle jäävä puusto alkaa olla niin heikkolaatuista että se ei järeydy vaikka saakin enemmän valoa. Kasvu tyrehtyy ja samalla metsä ei enää sido hiiltä. Juuri tästä syystä Suomessa kiellettiin yläharvennus noin 100 vuotta sitten. Päätös oli metsänkasvun kannalta erinomainen.

Itse olen sitä mieltä että ainoa oikea tapa Suomalaisessa metsänhoidossa on jatkaa jaksollista menetelmää ja käyttää jatkuvaa kasvatusta sopivasti tukemassa. Lopulta jatkuvan kasvatuksen metsäkin on päätehakattava. Joko tuholaisten tai vajaatuottoisuuden takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuukielto on syytä määrätä valtakunnalliseksi - poikkeuksetta.
Metsänhoitotoimepiteet on muutettava luontoystävällisemmiksi siis myös vähemmän päästöjä tuottavaksi myös näiltä osin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hömötiainen on katoamassa. Hömötiainen on metsienraiskaamisen kanarianlintu. Kun se häviää, helvetti on irti muutenkin. Se on vain jäävuoren huippu. Sairas metsienkaato pitää kieltää. Ei, ei tarvita enää tutkimusta, ei ole aikaa, nyt siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen tai kaikki metsälajit katoavat. Kun muut lajit katoavat, ihminen katoaa myös. Ei ole ihmistä ilman elinkelpoista luontoa.

Luonnon kanssa ei neuvotella. Luonto ei veny loputtomiin, jotta metsäteollisuus voisi sikailla voitontavoittelussaan ja tuottaa aina isompia osinkoja ahneille omistajille.

Hiilinielujen kannalta kokonaishakkuumäärällä on merkitystä. Kestävä taso enintään 60-70 milj.kuutioita vuodessa. Se on täyttä potaskaa, että hakkaamalla Suomi paljaaksi avohakkuuksi kasvatettaisiin hiilinieluja!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hirvestäjät ovat mielissään, kun tehdään hirville oikein istuttamalla laajat ruokailupellot hyvien yhteyksien päähän. Mikäpä siinä on hirvestystä harjoittaessa ja "tuhoja torjuessa".
Niitä tuhoja ei juurikaan ole hakkaamattomissa tai järkevästi käsitellyissä metsissä. Toki ei niihin ei ole saatu myytyä järjettömiä mylläyspalveluita eikä taimiaineistoakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä avohakkukieltovouhotus sai Suomessa vettä myllyynsä kun somessa levisi kuva pöllönpoikasesta joka istui avohakkuun reunalla kannon nokassa muka pesänsä "menettäneenä". Kuva oli lavastettu kuten nylyisinkin WWF:n "sulaa hulluutta" jääkarhunkuva. Kun tosiasiat (esim. IPCC:n raportit) ei ilmastomuutoksen kauhistelua (kaupittelua) tue, niin pitää ruveta huijaamaan...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset voivat aivan rauhassa jatkaa nykyistä metsänhoidollista ja hakkuulinjaa.
Globaalit linjaukset ja valtapolitiikka on se joka vaikuttaa.
Nautitaan me kauniista luonnosta ja ollaan kiitollisia elintasosta, joka on suurelta osin metsän ja metsäteollisuuden ansiota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kielto hyvä asia.
Sitä en ymmärrä miksi kaikki katajat, kuuset, lepät ja muut kasvit pitää panna matalaksi totaalisesti.
Taimikko kun raivataan niin pikku näreetkin tapetaan ja muu aluskasvillisuus.
Muutaman vuoden päästä maisema on liian homogeeninen.
Sieltä ei marjoja eikä muitakaan luonnonantimia.
Lisäksi riistalla ja linnuista puhumattakaan ei ole elintilaa.
Kaiken pahin vielä ojat kankailla sekä suomailla.
Ne pitää kieltää lain myötä kans tai luvittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleensäkään totaalikielto missään asiassa ei ole järkevä toimenpide. Ei varsinkaan metsäasioissa, missä perspektiivi on sata vuotta ja tieto tarkentuu koko ajan.
Tehdään maltillisesti muutoksia, niin kuin tähänkin asti.
Mistä näitä totaalikieltäjiä kaikissa asioissa riittääkin. Milloin pitää kieltää lihä tai maito, milloin metsänhakkuut, milloin yksityisautoilu.
MInä arvostan demokratiaa ja yksiön vapautta, eikö se ole enää tärkeää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastonmuutosta pitää silti hillitä kunnioittamalla länsimaista vapautta ja demokratiaa. Totalitarismi, pienissäkään mittasuhteissa, ei ole oikea ratkaisu.
Uskopa sinäkin ihmisen kykyyn oppia oikeaa tietoa jakamalla ja valistamalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (48)

Uutisvirta

13.11.
Viljo-kissa haluaa saunan lämpimäksi kylmillä keleillä – saunoo lähes päivittäin
13.11.
Trump kertoi olevansa Erdoganin suuri fani – Turkin asekaupat Venäjän kanssa yhä "ratkaistavana"
13.11.
Poikkeuksellinen tulva peittänyt lähes puolet Venetsiasta
13.11.
Ministeri Paatero ripitti Postia "rikkurityövoiman" käytöstä
13.11.
Vuorineuvos uskoo aurinkoenergiaan ja penää vastuuta päättäjiltä: "Tämä on nurinkurista, sillä poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä muille"
13.11.
Suomalaisasiantuntijat tekivät maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen selvityksen – suomenpystykorvien sukutaulut saatiin selville 1800-luvulle saakka
13.11.
Hiilijalanjäljestä uusi maidon hinnoitteluperuste – ravintoarvoilla mitattuna maidon hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin vaikkapa riisin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Lapin maakunnassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

263 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Nyt, jos koska pitäisi liittyä ammattiliittoihin. Ammattiliitojen tulisi olla vähintään maanosan kattavia, silla globaal... Lue lisää...
Syke

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.11.

Fingerpori

14.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image