Talous

Analyysi: Ei ihan kuukävely, mutta vihreä ohjelma on silti iso asia – ainakin paperilla

Ursula von der Leyenin komission lähes kaikille talouden aloille levittäytyvä ohjelma on kokoelma tavoitteita, suuntaviivoja ja painopisteitä. Kuitenkin vasta toteutus ratkaisee KUVA: STEPHANIE LECOCQ
Talous 12.12.2019 14:45 | Päivitetty 12.12.2019 14:49
Jami Jokinen

Komission ohjelmasta löytyy päästövähennystavoitteiden ja muiden isojen linjojen alta useita mielenkiintoisia, vähemmälle huomiolle jääneitä esityksiä. Energiaköyhyyttä ja muita ympäristöpolitiikan sosiaalisia seurauksia korostetaan syystäkin.

Kuin Euroopan kuukävely, hehkutti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitellessään keskiviikkona niin sanottua vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal) parlamentille. Torstaina suuria sanoja kuulivat jäsenmaiden johtajat.

Vertaus kuussa käyntiin on tietysti ontuva, vaikka isoista asioista onkin kysymys.

Lähes kaikille talouden aloille levittäytyvä ohjelma on tässä vaiheessa nimenomaan kokoelma tavoitteita, suuntaviivoja ja painopisteitä.

Jos kaikki toteutuisi niiden mukaan, muutos eurooppalaiseen yhteiskuntaan olisi mittava. Kuitenkin vasta toteutus ratkaisee, ja siinä kansalliset edut ajavat helposti unionin ilmastotavoitteiden ohi.

Ykkösasiaksi energiansäästö, ei vain tuotantotapa

Päästövähennystavoitteiden, hiilitullien ja muiden suurten linjojen alle on uutisoinnissa jäänyt useita, mielenkiintoisia kohtia.

Yksi niistä on energiansäästön korostaminen.

Ilmastokeskustelussa sen rooli on viime vuosina pienentynyt, kun kaikki tuntuvat keskittyneen siihen, millä energia tuotetaan. Komission ohjelman mukaan energiatehokkuus on kuitenkin nostettava ykkössijalle

Ympäristön kannalta tämä onkin tärkeää, sillä ainoastaan käyttämättä jäänyt energia on oikeasti nollapäästöistä.

Juuri tähän keskittyy toinen ohjelman vähemmälle huomiolle jäänyt kohta. Se koskee rakennuskannan peruskorjausta eli käytännössä energiaremontteja.

Komissio haluaa nähdä remonttiaallon leviävän koko Eurooppaan

Komission mukaan 40 prosenttia EU-alueen energiasta kuluu rakennuksissa, joten kyse on todella isosta asiasta.

Tämä on sitä paitsi päästövähennyksissä viimeinen alhaalla roikkuva hedelmä, painotti komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič Lännen Medialle viime viikolla.

Komissio haluaakin nähdä "remonttiaallon leviävän kaikkiin jäsenmaihin".

Ohjelmassa visioidaan erityistä peruskorjauspakettia, joka perustuisi suuruuden ekonomiasta saataviin kustannushyötyihin. Käytännössä voisi olla kyse esimerkiksi kokonaisten lähiöiden tai vielä isompien kokonaisuuksien energiatehokkuuden parantamisesta kertarysäyksellä.

Komissio haluaa myös lisätä energiaremontteihin annettavaa tukea ja varmistaa, etteivät kansalliset säädökset vaikeuta riittävän tuen antamista vuokra-asuntoihin tai esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille.

Erityistä painoa tulee ohjelman mukaan antaa energiaremonteille sosiaalisessa asumisessa. Syynä on energiaköyhyyden riski.

Metsistä monipuolisempia ja suurempia – Suomi voi joutua tiukkaan paikkaan

Rakennusten aiheuttamat päästöt voivat myös tavalla tai toisella päätyä päästökauppaan. Tämä on yksi tekijä, joilla komissio haluaa varmistaa, että hinta ohjaa automaattisesti sekä energiankulutuksen että päästöjen vähentämiseen.

Sama näkyy muun muassa liikennelinjauksessa: liikkumisen hinnan on ohjelman mukaan heijastettava ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Polttomoottorien päästövaatimuksia tiukennetaan ja EU-rahaa on luvassa muun muassa sähköautojen latausinfraan.

Hiilen hintaa on tarkoitus saada nostettua kautta linjan.

Hakkuitaan lisännyt Suomi joutunee vielä tiukkaan paikkaan, kun ohjelma lisää painetta tarkastella entistä tiukemmin niin metsien hiilivarastoa kuin elonkirjoakin.

Metsille esitetään omaa strategiaa, joka keskittyisi erityisesti metsäkadon estämiseen, suojeluun ja ennallistamiseen. "Euroopan metsistä on tultava monipuolisempia ja laajempia", ohjelmassa julistetaan.

Maataloudessa komissio haluaa suunnata ainakin 40 prosenttia maatalousbudjetista suoraan ilmastotoimiin. Keinoiksi se listaa muun muassa luomutuotannon lisäämisen ja metsäviljelyn. Ruokaketju halutaan katsoa ilmastonäkökulmasta läpi kokonaan aina ruokahävikkiin asti.

Sosiaaliset näkökulmat painottuvat selvästi

Kokonaisvaltaisuuden ohella ohjelman tärkeimpiä avauksia on energiaköyhyyden estäminen ja muiden ympäristöpolitiikan aiheuttamien sosiaalisten riskien painottaminen.

Komission mukaan luvassa on pohja, jonka varassa jäsenmaat voivat tehdä laajoja verouudistuksia, jotka linjataan ilmastotavoitteiden kanssa yhteen. Päästöjen verotusta halutaan lisätä työn verotuksen sijaan.

Komissio lupaa erikseen auttaa jäsenmaita tässäkin varmistamaan, että energia- ja ympäristököyhyys ei nousisi ongelmaksi.

Ohjelma mainitsee myös arvonlisäverosääntelyn. Sitä halutaan lieventää niin, että esimerkiksi kasvisruuan hintaa voidaan laskea liharuokaan verrattuna.

Esimerkiksi peruskorjaustukien suuntaamisen lisäksi ohjelma nostaa esille julkisen liikenteen vahvan tukemisen ja jopa uudelleenkoulutuksen niille ihmisille, joiden työ loppuu yhteiskunnan muuttuessa hiilineutraalimmaksi.

Viherpesu kuriin vaikka lainsäädännöllä

Komissio painottaa muutenkin ruohonjuuritasoa, sillä "muutos ei onnistu ilman kansalaisten laajaa tukea". Ohjelma viittaa "viimeaikaisiin poliittisiin tapahtumiin", joilla se tarkoittanee muun muassa Ranskan keltaliivimielenosoituksia.

Kansalaisille halutaan saada luotettavaa tietoa, joka auttaa heitä tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja.

Ohjelma nostaa erikseen esille muun muassa yritysten viherpesun kitkemisen tarvittaessa lainsäädännöllä. Lisäksi komissio lupaa varmistaa, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa ympäristöön vaikuttavien päätösten laillisuudesta.

Keväällä on luvassa laaja paketti, jolla EU-kansalaiset on tarkoitus sitouttaa ilmastotalkoisiin ja tuoda heidän äänensä kuuluville.

Suurten tavoitteiden alla vihreän kehityksen ohjelma on realistinen. Sen mukaan EU tarvitsee entistä parempia suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan ilmastokriisin väistämättömiin seurauksiin.

MAINOS

Kommentoi

Kaikki luopuvat kännyköistä, tietokoneista, autoista, lämmityksestä ja matkustamisesta - sitten katsotaan 50 vuoden kuluttua mitä saimme aikaan! Nythän on kaikkea puuhattu jo liki 70 vuotta mutta kukaan ei varmuudella tiedä mitä tekemiset ovat vaikuttaneet ja kymmeniä vuosia menee ennenkuin voi sanoa mitä nämäkään toimet saavat aikaan.

Voi olla että väestökasvustakin joutuu luopumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäli hankkisin 10,000€ (alv-0) aurinkopaneelit tai maalämmön niin joutuisin maksamaan hankinnasta lisäksi 2,400€ alv-veroa. Koska maksaisin hankinnan palkkatuloilla niin lisäksi menisi tuloveroa 1,500€. Eli veroa pitäisi maksaa 4000€. Ties mitä veroa joutuisi maksamaan töiden osalta.

Mikäli EU:ssa haluttaisiin lisätä aurinkoenergiaa niin silloin EU:n pitäisi jakaa paneeleita ilmaiseksi. EU voisi rakentaa terafactoryn joka tuottaisi terawattien edestä aurinkopaneeleita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vertaus kuukävelyyn on osuva, sillä vihreä ohjelma on todellisuudentajun puutteessaan yhtä korkealla maan pinnalta kuin kuukävelykin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lunar Landing Research Vehicle (LLRV) - vaan en ole ainutta testilentoa löytänyt netistä - siis _oikealla_ moduulilla tapahtuvaa?

Kun löydätte - niin minä uskon kuussa käydyn.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hänhän sanoo että ohjelma on todellisuudentajun puutteessa yhtä korkealla kuin kuukävely olisi maan pinnalta eli melko abstrakti tapa esittää miten korkealla maan pinnalta se olisi... Joku voisi sanoa että alle vähän 400 000 km... Mutta voisiko sitten sanoa että korkealla vai pitäisikö sanoa että etäällä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:05
PaKa hamusi alussa yllätystä toissavuotisesta Ranskan mestarista, mutta kuusamolaisten peli päättyi tappioon – joukkueet kohtaavat 5. helmikuuta Kuusamossa
22.1.
Oamkin englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haki lähes 1 200 ihmistä – suosituimpia tekniikan ja liiketalouden koulutukset
22.1.
Koronaviruksen uhriluku Kiinassa nousi jo lähelle 20 ihmistä – Wuhanin miljoonakaupungin joukkoliikenne määrätty pysäytettäväksi
22.1.
WHO ei ainakaan vielä julistanut Kiinan koronavirusta kansainväliseksi terveysuhaksi – hätäkomitea kokoontuu uudestaan torstaina
22.1.
Pelipaita vaihtuu toppatakkiin juuri H-hetkellä – Rotaatiopelaajana Kärpissä tällä kaudella onnistunut Julius Hermonen on sinut haastavan roolinsa kanssa: “Tällä mennään tämä kausi” Tilaajille
22.1.
Suomen pääministerin hehkuttajien "kerho" täydentyi Davosissa – Marinin kannattaisi käyttää nyt Davosin-nostetta hyväksi, jotta julkisuus tulisi teoista
22.1.
Sote-alan järjestöavustukset jälleen jaossa Oulussa – avustusten haku päättyy tammikuun lopussa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Illanvirkku puoliso

Minua ei häritse vaikka puoliso valvoo iltaa pitempään. Ongelma on kun menen yökylään. Isäntäväki nukkuu pitkään kun mi... Lue lisää...
Aamun virkku

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image