Politiikka

HS: Venäjä pohti Karjalan myymistä vuonna 1991, mutta ei kertonut Suomen johdolle

Fjodorov arveli, että silloinen presidentti Mauno Koivisto ja ulkomisteri Paavo Väyrynen (kuvassa) olisivat tietäneet pohdinnoista. Arkistokuva. KUVA: Mauri Ratilainen
Politiikka 21.7.2019 8:28
STT

Venäjä pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov Helsingin Sanomille. Fjodorovin mukaan keskusteluista ei kuitenkaan kerrottu suomalaisille.

Venäjän uusi johto oli Fjodorovin mukaan laatinut heinäkuussa 1991 listan alueista, joissa voi nousta esiin autonomiaa vaativia ääriliikkeitä. Listalla oli myös Karjala.

Myöhemmin samana vuonna Venäjän johto havaitsi, että valtion kassa oli tyhjä. Tuolloin Karjalalle laskettiin 15 miljardin dollarin kauppahinta. Fjodorov kertoi hintalaskelmasta jo vuonna 2007, mutta tuolloin hän arveli, että Suomen presidentti Mauno Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen tiesivät pohdinnoista. Nyt hän sanoo, että keskustelut käytiin Venäjän hallinnossa suljettujen ovien takana.

Fjorodovin mukaan vuonna 1994 päätettiin, että Karjalan kysymys on suljettu.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Parempi näin on Suomen olla; mahdollisemman kapeana ja huomaamattomana suurvaltarajojen (nato&venäjä) välissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisaalta pieni pullistelu ei haittaisi ollenkaan suomalaisten omanarvontunteen nostattamiseen. Elämme vieläkin ohjattua filandizerung-aikaa, missä asioista saa puhua vain sordino suun edessä. Suomeen on ryöminyt kabbalistinen lainkäyttö, missä moneen kertaan todettu"totuus ei kelpaa todisteeksi" näyttää tulleen päätöksenteon ohjenuoraksi. Käytännön Suomeen tuonut Bolotowsky on häipynyt Tanskaan kritiikin saavuttamattomiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nii-in. Miksihän muuten suomalaiset -Mannerheimin johdolla lähtivät tekemään ns.suur-Suomea, miksei olemassa olevat rajat riittäneet, että ne ois pidetty hallinnassamme? Arvailua tietty näin jälkeenpäin on, olisko Suomi saanut silloiset rajat pidettya itsellään.. Kuinka vain, mutta kun lähdettiin uho päällä valloittaan lisää maata Neuvostoliiton alueelta, kävi kehnosti ja lopultain menetimme Karjalankin rauhan -ehtoina, se kun menee yleensä niin sotatilanteeessakin, että "iso vie, pieni vikisee" ja "iso" otti mitä halusi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi kyllä voinut ajatella, että mikäli Venäjä olisi halunnut aiheuttaa Suomelle isoja ongelmia, niin Karjala olisi annettu Suomelle...sitä ennen Karjalaan olisi pakkosiirretty väkeä sieltä sun täältä. No Suomi olisi saanut Karjalan, mutta kalliiksi olisi tullut, kaikki olisi pitänyt rakentaa uudestaan ja nyt pohdittaisiin pitääkö Karjala pitää asuttuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Karjalan kunnostaminen olisi ollut suhteessa paljon halvempi tapaus kuin ex-Itä-Saksan remontoiminen on ollut Länsi-Saksalle. Kyllä Suomi olisi sen pystynyt rahoittamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuollahan tuota on Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja Itä-Lappia kunnostettavaksi vaikka kuinka paljon. Hiljaista on sillä sektorilla. Voisi aloittaa siis noista ennen kuin lisää joutokorpea riesakseen ottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jahas,Paavon pitää taas päästä otsikoihin,kauanhan sitä hiljaisuutta kestikin 😄

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi olisi saanut Karjalan takaisin jo aiemmin, siis koko Karjalan Kuolaa myöten, ihan vain ilmoittamalla.

Hintansa sillä olisi ollut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No pitihän se arvata että Pate on Karjalanpalutuksen esteenä ollut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi Suomen tulisi maksaa siltä vääryydellä viedyistä alueista sodan aloittaneelle valloittajalle? Alueet ja myös aiheettomasti maksetut sotakorvaukset tulisi palauttaa korkoineen takaisin Suomelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pitäiskään. Saksan tapaan rauhansopimusta ei olisi pitänyt allekirjoittaa. Suomi kiristettiin YYA-sopimukseen, jonka takia Suomen pitää pysäyttää hyökkäilyt N-liitton. Itä Karjala on strateginen alue Moskovan puolustukselle amerikkalaisia ICBM raketteja vastaa. Katso karttapalloa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskustelu oli todennäköisesti sitä, että jotkut apulaisvaraministerit keskustelivat eri vaihtoehdoista keskenään, mutta asiaa ei ikinä tuotu viralliselle agendalle. Suomessakin keskusteltiin kovasti, palstoilla ja saunailloissa, mutta tuskinpa tosissaan hallituksessa. Kyse on asiasta, joka ei ollut vain Jeltsinin ja Koiviston keskenään sovittavissa.

Eikä Suomella tuolloin olisi ollut 15 miljardia dollaria + moninkertainen määrä alueen nykyaikaistamiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähän sama kuin jos autosi varastanut tyyppi tulisi myymään sitä sinulle takaisin uuden auton hintaan ensin rällättyään sen rusinaksi soramontulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

14.12.
Erikoiskuljetus liikkuu Oulun seudulla sunnuntain vastaisena yönä, liikenne pysäytetään ajoittain
14.12.
Kysely: Lähes puolet suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, 22 prosenttia haluaisi liittyä sotilasliittoon
14.12.
BBC:n dokumentti Iistä kiinnosti kansalaisia
14.12.
BBC:n tuore dokumentti Iin ilmastoteoista kiinnosti kuntalaisia Huilingin näyttämöllä – "Kyllä se varmaan ihan oikean ja tasapuolisen kuvan antoi" Tilaajille
14.12.
Raviurheilun supertähti oli voitokkaana Rovaniemellä ja ehti myös poroajelulle – "Porolla ajaminen poikkesi ravihevosista siinä, etten löytänyt mistään jarrua"
14.12.
Tuomas Kettunen, 27, taituroi klassisen saralla – elokuva ja musiikki kulkevat sulassa liitossa oululaislähtöisen säveltäjän matkassa
14.12.
Norwichin päävalmentaja: Teemu Pukilta luultavasti murtui varvas

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image