Pohjois-Suomi

Ylivieskan ra­ta­työ­ko­ne­ha­ve­ri poiki useita tur­val­li­suus­suo­si­tuk­sia – kone ajoi itsekseen työmaalta Ylivieskan rau­ta­tie­a­se­mal­le

Ratatyökone oli tuotu ulkomailta vuoden 2017 alussa. Siinä on mekaaninen, käsin kiinnitettävä seisontajarru. KUVA: Onnettomuustutkintakeskus
Pohjois-Suomi 14.2.2018 15:28
Kaleva

Ylivieskan rautatieasemalla viime kesänä sattunut ratatyökoneen karkaamistapaus on poikinut useita turvallisuussuosituksia.

Onnettomuustutkimuskeskus suosittaa, että Liikennevirasto edellyttää jatkossa ratahankkeisiin osallistuvilta pääurakoitsijoilta jo urakan kilpailutusvaiheessa omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Järjestelmän täytyy huomioida yritysten ja työmaiden erityispiirteet.

Vielä viime kesänä Liikennevirasto ei edellyttänyt ratahankkeeseen osallistuvilta omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmää, vaan niiden täytyi soveltaa Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan järjestelmän jalkauttaminen usean urakoitsijan ja aliurakoitsijan työmaalle oli puutteellista, minkä lisäksi myös jalkautusprosessin valvonnassa oli puutteita.

Yli 25 000 euron vahingot

Ratatyökone karkasi viime kesäkuussa Ylivieskassa kaksoisraiteen työmaalta. Kone ajoi itsekseen työmaa-alueelta liikennöidylle rataosuudelle johtavan vaihteen auki. Tämän jälkeen se rullasi kohti pohjoista liikennöityä raidetta pitkin ja pysähtyi Ylivieskan rautatieasemalle.

Rataosuutta oli hetkeä aiemmin käyttänyt etelään matkalla ollut tavarajuna, minkä lisäksi asemalle oli tulossa sekä etelästä että pohjoisesta matkustajajuna. Vaihteen kääntölaite rikkoontui tilanteessa, mistä aiheutui noin 25 000 euron suuruiset vahingot ja myöhästymisiä kolmelle matkustajajunalle.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan ratatyökone lähti liikkeelle paineilmajarrujen irrottua ja koska seisontajarrua ei ollut kiinnitetty. Myöskään koneen paikallaan pysymisen varmistavat pysäytyskengät eivät olleet käytössä.

Seisontajarrun kiinnittämisen varmistaminen lukeutuu Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kriittisiin toimenpiteisiin, joiden tekemisestä ei ollut selkeää työjakoa.

– Lisäksi koneen jarrujärjestelmän vivustossa oli kulumaa ja se oli huonosti säädetty. Puutteita ei ollut havaittu koneelle kuukautta aiemmin tehdyissä liikennekelpoisuustarkastuksessa ja turvallisuustarkastuksessa, se toteaa.

Asemalla ollut veturinkuljettaja näki valottoman ratatyökoneen rullaavan ja pysähtyvän asemalle. Hän nousi koneeseen, kiinnitti seisontajarrun ja asetti pysäytyskengät koneen pyörien eteen.

"Voi johtaa vakavaan onnettomuuteen"

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa myös sitä, että Liikennevirasto lisää radanpidon turvallisuusohjeeseen ja junaliikenteen sekä vaihtotyön turvallisuussääntöihin ohjeet kaluston seisontapaikoista. Ohjeet tulisi olla myös siitä, miten kaluston paikoillaan pysyminen varmistetaan.

– Ohjeistuksen puuttuminen antaa toimijoille tältä osin vapaat kädet kaluston seisottamisessa, mikä voi johtaa pahimmillaan vakavaan onnettomuuteen, Onnettomuustutkintakeskus varoittaa.

Sen mukaan ohjeistus on erityisen tärkeää ratatyökoneiden osalta, sillä niiden liikkuminen ja sijainti eivät ole liikenteenohjauksen tiedossa.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut haverin vuoksi myös useita muita suosituksia. Sen tehtävänä on antaa turvallisuussuosituksia onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja raideliikenneturvallisuuden parantamiseksi.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Eikö tosiaan työkoneissa ole Liikenneviraston Kupla päätettä että koneen sijainti näkyisi liikenteenohjaajille?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos yhtään olet siihen päätteeseen tutustunut niin tietäisit vastauksen tuohon kysymykseen. Ei se sovellus ole päällä 24/7..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niitä voi infota liikenteen ohjaukseen . Pimeenä liikkuvia koneita junaradoilla . Koulutuskin tarpeen jarrujen käytöstä taikka voi olla tahallaan tehtyäkin muistakaa se.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistähän ulkomailta kone on tullut? En yhtään ihmettele, jos jostain Baltiasta kun on kerran tekniikaltaan vajavainen.

Mikä tuo Sundström on? Eikös se VR korjaa junaradat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikku vinkkinä, että VRllä ei ole mitään tekemistä ratojen rakentamisen kanssa, eikä varsinkaan niiden korjaamisen kanssa. Liikennevirasto on se taho joka huolehtii ratojen kunnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liikennevirasto omistaa radat. Virasto kilpailuttaa radan rakentamisen ja kunnossapidon. Rakennusfirmoja on vaikka kuinka monta. Halvin yritys saa urakan, tässä Sundström, jonka kone lähti karkuun työmaalta vaarallisesti. VR:llä ei ollut tämän ratatyön kanssa mitään tekemistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyväveliverkoston virkamiesten koulutustaso tuntuu olevan vielä venäjän vallan ajalta, tärkein ominaisuus lienee oikean seuran valinta ruokapöydässä.
Kun katsoo näitä muutosehdotuksia ollaanko tosiaan vuodessa 2018.
Kyllä raideliikenteemme turvallisuus on näköjään vielä "korkeimman kärees"..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekoälystä en tiedä, mutta insinöörisuunnittelun taidonnäyte on tuo kone työssään. Ei paina ikä. Uushankinta hinta n. 5-6milj.euroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Ja minä kun luulin, että koneiden vallankumous on alkanut tekoälyn myötä. Olipa hyvä, että nämä on ihmisen 'inhimillisen erehtymisen' tuotetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On sen näkönen vehje että tuosta on tekoäly kaukana tai teköäly on keksitty 30v tuon laitteen rakentamisen jälkeen :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sattuu muuten olemaan suhteellisen uusi raiteentukemiskone tuossa kuvassa ja sisältää melkoisen paljon laitteita joissa kulkee bitti pitkittäin ja joskus jopa poikittain...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei ole yhteistä kieltä työmiehillä. Ei oo tainnu virolaiset ymmärtää, että pitäisi laittaa käsijarru päälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

37
Kysyimme: Miksi Oulun linja-autoasemalla ei ole tauluja, joista näkisi autojen lähtö- ja tuloajat?
16
Tuiranpuiston kehittämiskaavailut kuumensivat tunteita – Asukkaat haluavat puiston pysyvän puistomaisena ja täysin ennallaan
12
Professori irtisanomisten helpottamisesta pienyrityksissä: Kuluisi vuosikausia, että irtisanomisperusteet vakiintuvat
9
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
8
Uusista sellutehtaista on puhuttu jo kolme vuotta, päätöksiä yli 5 miljardin hankkeista ei ole vieläkään
7
Koeajossa: Mainoslause "Kaikkien aikojen paras Ford" ei jää kovin kauaksi totuudesta
6
Nuoret tekevät yhä vähemmän abortteja Suomessa – "Tämän ajan kulttuurissa on jotain sellaista"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ei varaa eläkkeiden korotuksiin

se ei saisi antaa "etua "suurituloisille? Me tämä maa elätetään. 10%, eli suurituloiset maksaa pitkästi yli puolet vero... Lue lisää...
MIksi?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image