Pohjois-Suomi

Vaalan seurakunta siirtyi Oulun hiippakuntaan – Vuodessa on noin kymmenet ristiäiset ja vii­det­kym­me­net hautajaiset

Vaalan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas tähdentää, että kirkko kehittyy ajan mukana, muttei voi kumartaa joka suuntaan. KUVA: Petri Hakkarainen
Pohjois-Suomi 18.1.2020 16:23
Petri Hakkarainen

Pienet seurakunnat etsivät voimaa yhteistyöstä. Kirkkojenkin korjausvelka uhkaa kasvaa.

Vaalan seurakunta siirrettiin tämän vuoden alussa yhdessä Pyhäjärven seurakunnan kanssa Kuopion hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan. Vaalan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas sanoo, ettei muutos näy seurakuntalaiselle juuri millään tavoin.

– Toki joku on saattanut hieman haikeutta kokea, mutta kyllä muutos sopi meille oikein hyvin. On hyvä, että hiippakuntien rajat noudattelevat maakuntien rajoja. Limingan rovastikunnan seurakuntien kanssa on nyt hyvä aloittaa monenlaista yhteistyötä.

Jos hiippakunnan vaihto olikin vain hallinnollinen muutos, muuten monessa pienessä seurakunnassa on jo pitkään eletty jatkuvan murroksen aikaa. Väki vähenee muuton ja pienen syntyvyyden takia. Kirkosta erotaan syvällä maaseudullakin.

– Vuodessa seurakunnastamme eroaa 15–30 ihmistä. Onneksi joka vuosi seurakuntaan myös liittyy ihmisiä.

Nopeimmin seurakunta kuitenkin pienenee kuoleman kautta.

– Suhde on suunnilleen sellainen, että viittäkymmentä hautaustilaisuutta kohti meillä on kymmenet ristiäiset. Kirkkohäitä oli Vaalassa viime vuonna tasan yhdet.

Kirkollisvero tuottaa Vaalan seurakunnalle tänä vuonna puolisen miljoonaa euroa. Kirkolta saatava harkinnanvarainen tuki on todella tärkeä, mutta sen tarvitsijoita on paljon.

– Meillä on kymmenen työntekijää, joista jo melkein puolet osa-aikaisia. Leirikeskus ja metsät on myyty, mutta kaksi kirkkoamme pitäisi pysytä pitämään kunnossa. Velkaa meillä ei onneksi ole, Palokangas luettelee.

Vaalan ja Utajärven seurakunnilla on jo yhteiset lapsi- ja nuorisotyön viranhaltijat ja tulevaisuudessa yhteiset rippikoulutkin.

– Ei työntekijämäärää voi enää vähentää, jos nykyisiä toimintoja halutaan jatkaa. Pienessä seurakunnassa kaikki työntekijät kyllä työskentelevät jo nyt reilusti oman työalansa rajojen yli.

Palokankaan haave on, että seurakunnassa toimiminen voisi olla osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Hänen mielestään kirkollisveroa vastaan saa paljon, jos on valmis sen vastaanottamaan.

– Seurakunta tarjoaa paljon, kuten päiväkerhot, monenlaiset tilaisuudet ja mahdollisuuden toimia yhdessä. Aktiivisten seurakuntalaisten ja talkootyön merkitys on todella suuri. Se nähtiin esimerkiksi kirkkomme penkkejä ja kirkkotekstiilejä uusittaessa.

Jos joku tarvitsee apua, häneltä ei kysytä, kuuluuko hän seurakuntaan.

Kirkko vaalii myös kulttuuria ja perinteitä. Palokangas kokee, että kirkko voi muuttua ajan mukana, muttei miten tahansa.

– Kirkko ei saa tinkiä opillisista periaatteistaan eikä pyrkiä miellyttämään kaikkia. Joka suuntaan ei voi kumartaa.

Maakuntarajojen mukaan

Vaalan ja Pyhäjärven seurakunnat siirrettiin Kuopion hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan tämän vuoden alussa.

Muutos on osa laajempaa päätöstä, jossa hiippakuntarajoja tarkistettiin siten, että ne vastaavat maakuntarajoja.

Hiippakuntajaon muutos parantaa kirkon ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyön edellytyksiä.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yhdeksän hiippakuntaa.

Oulun hiippakunta on maantieteellisesti ja kirkon jäsenten määrällä mitaten suurin hiippakunta.

Oulun hiippakuntaan kuuluu 62 Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin seurakuntaa.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 69 prosenttia suomalaisista.

MAINOS

Kommentoi

Pitäisikö kirkon kysyä jäsenyyden perään?
Ymmärrän teologisen ongelman, mutta johtaako se tilanteeseen, että miksi maksaa, kun saa muutenkin...?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoh hoijaa, aika paksua tekstiä. Kyllähän puoli miljoonaa on aika iso raha! Luulisi sillä
Voitavan hoitaa esimerkiksi kurikkavaaran hautausmaan, ettei talvella tartte kääntyä portilta takas, kun ei ole edes kulkuväylä aukaistu, että voisi mennä kynttilän viemään omaisen haudalle. Sama kesällä, nurmikot leikkaamatta, muutenkin ala-arvoisessa kunnossa koko hautausmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaalassakin rauhanyhdistys voi paksusti. Siinä mielessä Palokangas on oikeilla jäljillä, että jotain mieltä pitäisi olla. Sosiaalitoimi on valtion ja kunnan tehtävä, kirkon ei kannata ottaa sitä päätehtäväkseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähennetään hallinnosta, liikaa väkeä todella kallispalkkaisina virat toimiksi jne.
Yt päälle vaan ja talkoohenkeen töihin kaikki työntekijät. Eikä aina toimessa olevat kirkontyöntekijät voi olla poistettujen joukossa.
Papisto tekemään tiimityönä töitä yli rajojen piispat rovastit kanttorit nuoriso-ohjaajat diakonit yhteiseen hyvään.
Kyllä kirkolla rahaa on kyse onkin miten sitä käytetään. Toimintaan vai viranhaltijoiden paksuihin kukkaroihin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Vaalan seurakunnassa ole hallinnossa yhtään ylimääräistä ihmistä. Myös kirkon työntekijöiden ja viranhaltijoiden on tultava toimeen omalla palkallaan. Siksihän he ovat seurakunnalla töissä, että saavat siitä palkkaa kuten jokainen työssä käyvä. Kirkkoherra tekee laajaa työkenttää omassa seurakunnassaan ja lisäksi yhteistyötä Utajärven seurakunnan kanssa. Samoin seurakunnan muut viranhaltijat. Vaalan seurakunnassa kyllä rahat käytetään toimintaan eikä viranhaltijoiden paksuihin kukkaroihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image