Pohjois-Suomi

Tornionjoen kalakuolemien syiksi epäillään tiamiinin puutosta ja vesihometta – ­vi­ran­omai­set aloittivat yhteistyön syiden tutkinnassa

Vesihome tarttuu herkästi kalan kohtiin, joissa iho on rikki tai siinä on haavaumia. KUVA: Harri Matikainen
Pohjois-Suomi 26.7.2019 12:52 | Päivitetty 26.7.2019 13:54
Mari Molkoselkä

Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa, että yhdeksi syyksi Tornionjoen lohien sairastumiseen epäillään tiamiinin eli B1-vitamiinin puutosta.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tiamiinin puutos aiheuttaa Itämeren lohissa lisääntymishäiriöitä. Emolohissa se aiheuttaa voimattomuutta ja tasapainohäiriöitä. Poikaset puutostila voi jopa tappaa.

Puutostilaa aiheuttaa lohen rasvainen ruokavalio. Lohen ravinnosta varsinkin Itämeren kilohailit ovat rasvaisia kaloja ja niissä on vähiten tiamiinia.

Kuolleilla ja elävillä passiivisilla lohilla on ollut vesihometartunta näkyvänä sairautena ja kuolinsyynä aikaisempina kesinä. Vesihome tarttuu herkästi kalan kohtiin, joissa iho on rikki tai siinä on haavaumia. Vesihome on yleistynyt viime vuosina myös kalanviljelyssä.

Ruokavirasto ei suosittele sairaita lohia syötäviksi, vaikka ne olisivat kalastettu vedestä elävinä.

Kuolleina löydettyjä tai yltä päältä vesihomeen peitossa olevia lohia ei voi käyttää elintarvikkeena, sillä niiden elimistössä voi olla ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita tai bakteerimyrkkyjä.

Kalojen taudit eivät tartu ihmisiin, joten kaloja voi käsitellä. Pitkälle pilaantuneita raatoja käsitellessä on käytettävä käsineitä tai jotakin välinettä.

Jos kala on normaalissa kalastuksessa saatu, eikä siinä ole pahoja vesihomekasvustoja tai laajaa ihotulehdusta, sen voi syödä.

Tornionjoen lohien sairastumisen aiheuttajaksi on epäilty myös ympäristömyrkkyjä, mutta Ruokaviraston mukaan selviä viitteitä tästä ei ole kuitenkaan saatu.

Viranomaiset tekevät yhteistyötä

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat aloittaneet yhteistyön Tornionjoen lohien sairastumisen syyn selvittämiseksi.

Luke on toimittanut kahdeksan elävää oireilevaa kalaa Ruokaviraston Oulun laboratorioon.

Oulun laboratoriossa otetaan näytteitä ja sairastuneita kaloja tutkitaan. Ruokavirasto tekee myös yhteistyötä Ruotsin eläinlääketieteen laitoksen (Statens veterinärmedicinska anstalt, SVA) kanssa.

Luonnonvarakeskus seuraa sairauden vaikutuksia lohikannan tilaan.

Jokivarren kalastajat keräävät Lukelle saalislohistaan suomunäytteitä. Näitä tietoja vertaillaan sairaista ja kuolleista lohista saatuihin tietoihin. Siten nähdään, että iskeekö sairaus tiettyyn osaan lohipopulaatiota.

Luke seuraa myös jatkuvasti lohen poikastuotantoa vesistön eri osissa, jotta lohisairauden mahdolliset vaikutukset lisääntymiseen ilmenevät mahdollisimman nopeasti.

Lapin ely-keskus seuraa veden laatua Tornionjoella.

Lohien sairastuminen ja kuoleminen kesällä ovat eri asia kuin niiden kuoleminen myöhään syksyllä ja talvella, koska silloin osa kuteneista lohista kuolee kuukausien syömättömyyden ja kudun aiheuttaman rasituksen johdosta.

Ensimmäiset sairaat lohet havaittiin Tornionjoessa jo kesäkuussa. Ensimmäiset kalastajien lohet toimitettiin Ruokavirastoon näytetarkoitukseen 17. heinäkuuta.

Ruokavirasto ottaa edelleen vastaan kalastajien näytteitä. Näytekalojen tulee olla tuoreita ja kylmäsäilytyksessä, mutta niiden ei tarvitse olla eläviä. Tarkat ohjeet näytteiden toimittamiseen ovat Ruokaviraston sivuilla.

Juttua päivitetty kello 13.04 ja 13.49.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (34)

Kuusamon taimenen tappoi jokimatkailu , kalakilpailut on kalattomia , syytellään venäläisiä , vaikka itse tuhotaan kutumatakikoilta hedelmöittynyt mäti ja poikastuotanto .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on alajuoksulla nähty: kun meripyynti kovimmillaan perämmerellä tulee ensin vioittuneet kalat ja hetken kuluttua niitä alkaa valumaan vesihomeisena alavirtaan. Alkukesästä kaloissa ei vaurioita. Rysäsässä käyny kala on kuollu kala. Ei pitäis vapauttaa vaan keksiä parempaa käyttöä. Ps. Suuri osa tornionjoen kaloista terveitä - kuolleet näkyy hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalix-jokeen tulee Tärendö-joen kautta Tornionjoen vettä. Tosin paljon Pajalaa pohjoisemmasta kohdasta. Alempana Tornionjoella ja Suomen puolella on sitten kaivoksia

Kalix-joen lohet joutuvat ihan samojen vaaratekijöiden kanssa tekemisiin Itämerellä kuin Tornionjoenkin lohet ( ympäristömyrkyt, hormonijäänteet, tiamiinit, saasteet, rysät, ajosiimat, hylkeet, jne). Ne syövät samaa ruokaa kuin Tornionjoen lohet. Eli samoja kilohaileja, muikkuja, silakoita, katkoja ja muita. Jockfallissa noin 100 km jokisuulta on korkea putous Kalix-joessa. Putouksessa on lohiportaat ja laskuri. Portaista on noussut heinäkuun 2019 loppupuoleen mennessä noin 6000 lohta. Eli huippuvuosien tahtiin. Mitään hämminkiä ei näyttäisi olevan. Alajuoksulle ja sivujokiin on varmaan noussut Tornionjokeen verrattava määrä lohia. Netistä löytyy ajan tasalla olevat tilastot Kalix-joen ja Jockfallin lohinousuista. Mistaan lohien kääntymisestä takaisin merelle Kalix-joesta ei ole raportoitu

Jos olosuhteet Pohjanlahdella ja Itämerellä ovat tismalleen samat molempien jokien lohilla, niin eikö kannattaisi tunnustaa tosiasiat ja kohdistaa tutkimukset rajatummalle alueelle Tornionjoella. Lisärajausta tuo vielä Tärändö-joki. Miksi lohi sairastuu noustessaan Torniojokeen, mutta ei sairastu noustessaan Kalix-jokeen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos lohien vesihometta halutaan torjua niin pyydyksistä ei pidä vapauttaa vaurioituneita kaloja. Katsokaa miten Norjan viranomaiset toimivat vastaavassa tilanteessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vitamiinin puutokseen ja ympäristömyrkkyihin ei ole nopeaa helppoa ratksua, mutta kalojen vaurioihin voidaan vaikuttaa. Valvonnan lisäännyttyä viottuneita lohia paiskotaan rysistä mereen entistä enemmän ja näin ruokitaan vesihomeen yleistymistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Normaalien tiamiinien lisäksi pohjamutiin 1843-2019 joutuneet muka vedenpuhdistetut ja mm.lääke-, huume- ja alkoholi jäämät ja mekaanisen ja kemiallisen puunjalostus teollisuuden mömmöt ja wanhan turvalliseksi havaitut formaldehydit, syanamidit, zarbidit ja muut täysin välttämättömät , mutta vaarallisia kuin Round Up, jolla muka kuulemma eräs P-suomalainen tai muu amerikkalainen ennen aikaisesti n.20 v. saivat progerian, joka sai heidän Amer.asia, uutisankka tai juorulehden mukaan n. 111 vuotiaiden vanhuksen asteelle niin fyysisesti ja henkisesti. Lisäksi Itämeren lohen on voinut vaikuttaa ruuan puute, kun lohien saaliskalat muikut, naivat, maivat, silakat, joista hauet, kuhah ja affenet kilpailevat, että lohet joutuvat erityisen saastuneita pohjamudissa huonossa kuumassa yli 15°C tonkimaan katkoja, siiroja, katkarapuja etc vuosien aikana kertyneitä myrkkyjä, jotka voivat altistaa eri homeille, bakteereille, ja muiden hiven-, kivennäis ja muita Terrafame, Kovdor ja muut Talvivaaran ja maailman puhtaimmat makeat sisävedet kuulemma ovat pullollalluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

....jos vaurioituneet kalat sairastuvat eri syistä, eikö olennaista ole estää lohia vaurioittava toiminta merellä? Epäilemättä valvonnan kiristäminen on johtanut siihen, että pyydyksistä vapautetaan aiempaa enemmän loukkaantuneita kaloja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos näin on, niin mikä se homehduttaa vedenkin? Voisihan olla kaikenlainen saaste ym. kaivostoiminnan sivutuote ja olihan se sernopyylikin, joka ei haihdu koskaan, säteilee meille aina vain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaahan vasta tutkitaan ja syytä ei tiedetä.
Jos vastaavaa ilmiötä ei ole muissa, Suomen ja Ruotsin lohijoissa, niin Itämeren syyllisyyden voi jättää laskuista pois, samoin kuin kilohailit ja tiamiinit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itämeri on yksi maailman saastuneimpia meriä, johon Itämeren ympäristövaltiot laskevat, erityisesti Puola, sumeilematta jätteensä. Lisäksi monet laivat laskevat jäte ja pilssivetensä mereen. Pajalan Kaunisvaaran kaivoksesta on valunut altaista jätevesiä jo pitkään, ja isot määrät, läheisiin soihin ja vesistöihin, josta ne ovat valuneet edelleen mm. Muoniojokeen ja sitä myöten Torniojokeen. Mutta tätähän ei nyt millään voida sanoa ääneen ja osoittaa, että kaivosteollisuus on yksi merkittävä ympäristön ja vesistöjen pilaaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinäpä diagnoosi; asia on käsiteltu ja ollaan omahyväisesti tyytyväisiä. Jatkossa fiksuimmille herää kysymys, että miksi? Johtuuko vitamiinin imeytymisongelma myrkkypäästöistä vai jostakin muusta esim. pyydä, rääkkää henkihieveriin, pussaa ihmisbakteerit kierrätykseen, "elvytä sakarillisesti" ja päästä "armollisesti" takaisin jokeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten on tämä rysäpyynti kun kalastajat pitää kaloja rysässä odottaen niitä suurimpia kaloja. kalat loukkaavat itseään ollesaan rysässä päiviä jos ei viikkoa.Minä luulen tässä on kalakuolemien syyt jos niistä ei kerta myrkkyjä löydy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko lohikuolemia muissa Perämereen laskevissa joissa? Esimerkiksi Kalix-jokeen tulee samaa vettä kuin Tornionjokeen. Onko kuolleita lohia Kemijoessa, Simojoessa tai Kiiminkijoessa? Tornionjoen valuma-alueella on kaivoksia. Eräiden tietojen mukaan merkityt lohet kääntyivät takaisin merelle Tornionjoesta. Pitäisiköhän tutkia valumat tarkemmin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muihin jokiin lohi ei nouse , tai eivät ole Tyynenmeren kantaa, syöneet muovia, ilmarakko erilainen, tai pyrkivät olemaan erään kuppa Capo n mukaan olemaan morsiamia kaikissa hautajaisissa ja näyttäviä ruumiita Laihian, Härmän tai SuenSaaren oikea tai väärä oppisissa häissä , sodissa, vetypunmi kirj.asu tait.mukaan oikea häissä ja verikekkereissä pääosissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rikkooko tiamiinin puute kalan ihon, johon vesihome iskee, vai tarvitaanko ihon rikkoutumiseen esim verkoista karkaaminen, hylkeet, vieheestä irtipääsy, rokastajilta, elikkä punttikalastajilta karkaaminen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (34)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image