Pohjois-Suomi

Tauno Haltta taisteli Ivalo–Nellim-soratien kor­jaaa­mi­ses­ta 30 vuotta ja nyt väylää kutsutaan "Hal­tan­tiek­si" – "En pätkääkään ota itselleni kunniaa siitä"

Tieremontin tuoma uusi silta ylittää Nellimjoen, joka virtaa Tauno Haltan kotikylän läpi Inarijärveen. KUVA: Helena Sahavirta
Pohjois-Suomi 21.1.2020 20:11
Helena Sahavirta

Tauno Haltta vei tielähetystön Rovaniemelle vuonna 1986. Mutkaisen, kuoppaisen ja kapean soratien korjausvalmistui viimein viime syksynä.

”Kolmikymmenvuotisen tiesodan” veteraani, nellimiläinen Tauno Haltta ei kiellä iloaan, kun mutkaisen, kuoppaisen ja kapean Ivalo–Nellim-soratien korjaus viime syksynä valmistui.

– En pätkääkään ota itselleni kunniaa siitä, Haltta sanoo – vaikka tietääkin, että väylää kutsutaan jo ”Haltantieksi”.

Sen mies myöntää, että alusta lähtien ja monissa porukoissa hän on ollut hanketta edistämässä.

– Ensimmäinen taistelu käytiin Rovaniemellä vuonna 1986 silloisessa Lapin tiepiirissä, kylätoimikunnan puheenjohtajana tielähetystöä vetänyt Haltta muistaa.

Sen jälkeen ”karvalakkilähetystöjä” matkasi Helsinkiin kymmenkunta muun muassa Inarin kunnan, Saamelaiskäräjien ja Kolttaneuvoston voimin.

– Ministereitä vedin hihasta aina, kun sellaisen näin, Haltta myöntää.

Kerran rahat jo saatiin, mutta vedettiin yhtä nopeasti pois. Vasta vuonna 2016 näkyi vihreää valoa. Kunta myönsi suunnittelurahaa, ja yli 10 miljoonaa maksava tieremontti alkoi tammikuussa 2018.

– Toissa vuonna kävin Liikenneministeriössä juttusilla ja kuulin, että tien jatkaminen Norjaan oli suunnitteilla, Haltta paljastaa.

Noin 12 kilometrin tie lyhentäisi matkaa Nellimistä Kirkkoniemeen 150 kilometriä.

–  Toivon kyllä, että tie Norjaan tehtäisiin. Matkailu hyötyisi siitä, ja nellimiläisten sukulointimatkat Paatsjokilaaksoon lyhenisivät. Toinen vaihtoehto olisi vuokrata Venäjältä maata ja järjestää kulku Norjaan Virtaniemen rajanylityspaikan ja Rajakosken voimalaitospadon kautta jo valmiita teitä pitkin, Haltta pohtii.

Tie menisi Venäjän kautta, ”mutta toimiihan se Saimaan kanavakin”.

Tauno Haltta syntyi 80 vuotta sitten Petsamossa Trifonan kylässä kolttasaamelaiseen perheeseen.

– Isä kalasti Jäämerellä trooliveneessä, äiti leikkasi kalasatamassa irti turskanpäitä. Talvet hoidettiin poroja ja pyydettiin riekkoja, Haltta kertoo.

Talvisodan syttyessä hän oli vain vuoden ikäinen. Perhe joutui evakkoon, ja pieni poika sisarensa ja muiden sotalasten mukana Ruotsiin. Kolmen ja puolen Ruotsin-vuoden jälkeen äiti haki pojan Kalajoelle muun perheen luo, mutta sisko jäi Ruotsiin.

Perhe palasi evakosta Lappiin vuonna 1946. Haltat asuivat korsussa poltetussa ja pommitetussa Ivalossa.

Trifona jäi Neuvostoliittoon. Uuden kotipaikan perhe sai parin vuoden päästä Nellimistä.

Nellimin tien mutkat tulivat Haltalle tutuiksi viimeistään silloin, kun hän vuonna 1956 polki yli 40 kilometriä polkupyörällä rippikouluun Ivaloon. Postiauto vei ripin jälkeen pojan maailmalle, aluksi savotoille Rovaniemen seudulle.

Vaiheikas on ollut miehen matka senkin jälkeen: työtä löytyi Neuvostoliitossa muun muassa porarin apumiehenä Tuuloman voimalaitostyömaalla, varastomiehenä Siperian Norilskissa ja Moskovassa Puolimatkan työmailla – puhumattakaan monista työmaista Etelä-Suomessa.

Nykyään Haltta viihtyy entisellä kotipaikallaan Nellimin kylässä.

– Itse olen sellainen saamelainen, joka kannattaa kehitystä. En panisi rautatietäkään pahakseni, hän myöntää.

Sotalapsena Haltta oli ruotsalaisen asemapäällikön perheessä ja ”pysäytteli jo silloin junia lumilapiolla”.

Tauno Haltta

Asuu Inarin Nellimissä. Syntynyt Petsamossa Trifonan kylässä 1940 kolttasaamelaiseen perheeseen.

Evakkomatka Petsamosta alkoi 1941. Oli Ruotsissa sotalapsena 3,5 vuotta. Perhe palasi Ivaloon 1946 ja asettui Nellimin kylään 1948. Neljä sisarusta.

Kävi kansakoulun Nellimissä. Lähti 1956 töihin savotoille ja opiskeli sen jälkeen ammattikoulussa metallialaa.

Työskenteli Neuvostoliiton Tuuloman voimalaitostyömaalla 1960-luvulla.

Opiskeli 1970-luvulla varaston esimieheksi ja työskenteli eri puolilla Etelä-Suomea ja Neuvostoliittoa, muun muassa Tuulomassa, Viipurissa, Norilskissa ja Moskovassa. Palasi Ivaloon 1985 ja kävi myöhemmin kokki- ja hirsirakennuskurssit.

Eläkkeelle vuodesta 2005.

Valittu moniin luottamustoimiin muun muassa Saamelaiskäräjillä, Kolttaneuvostossa ja Nellimin kyläyhdistyksessä.

MAINOS

Kommentoi

onhan tuo tie hyvä asia ja kehityksen pitää mennä eteenpäin. On tullut tutuksi Tauno Haltta ja monena kesänä on aina puhunut minulle ja muille tosta tiestä kun kalareissuilla on käyty. Tauno on ihmisläheinen kaveri ja ajattelee muitaki kuin itteään. Luulisi kaikkien jotka tuota tietä käyttävät
osaavan olla kiitollisia jos joku on asian eteen puuhastellut olkoon se sitten kuka hyvänsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tauno on tässä asiassa ollut mies paikallaan. toivottavasti vielä jaksaa sen loppupätkän ja norjan tien saada puhutuksi, että annetaan taunolle tukea ja ollaan selkänojana

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terveiset vaan Tauno Haltta täältä Joensuusta ! Olen tainut olla sinun opettajasi (Reino Karjalainen) 1970-luvulla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti tie Norjaan ei aukea koskaan. Matkailu pilaa kaiken. Luonto kuormittuu ja häiriötekijät lisääntyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nelliminkylä on vieläkin kuin pussinperä. Jos tie saataisiin Norjaan niin se vilkastuttaisi koko alueen elämää ja olisihan se kehitystä parempaan ja raha liikkuisi ihmisten mukana ja ainahan se tuo myös työpaikkoja

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tien kunnostamisesta on kiittäminen sitä valtuustoa, joka nosti tiehankkeen tärkeysjärjestyksessä ensisijaiseksi noin viisi vuotta sitten. Siinä ei kukaan yksittäinen akka tai ukko ole ollut toista kummempi. Joidenkin vaan pitää saada nostaa itseään toisten yli. Olisipa kertonut rehellisesti edes tämä mies, mitä kaikkea on kulisseissa tapahtunut asioiden jarruttamisen, vallanhimoisuuden ja kateuden sekä sukulaisuussuhteiden ympärillä Inarinkin kunnassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lehtijuttuhan oli ihan ok. Toimittaja HS ammattilainen ja hyvä journalisti on jälleen tehnyt ihan hyvää työtä. Ollaan, minä ainakin olen tyytyväinen ja hyvilläni, että lopulta saatiin kunnollinen tie, olisi saanut olla suunnitelman mukaisesti perille asti, mutta jospa se joskus toteutus. Mitä tulee jutussa mainittuun henkilöön niin tunnen hänet kymmenien vuosien takaa ja tiedän, että on Hän ihan varmuudella ajanut tuota tie haketta kuten jutussa mainitaan, mutta, että esim. minä en ole asian eteen tehnyt yhtikäs mitään, muuta kuin noitunut itsekseni kun tuota mutavelliä olen kahlannut kalustolla kymmeniä vuosia vuodesta toiseen ja kalustoa pessyt. Toki on varmuudella muitakin puuha ja puhemiehiä ollut ja kiitoksia kaikille jotka ovat jaksaneet hanketta kihottaa. JA SUURET KIITOKSET TIEN TEKIJÖILLE HE OLIVAT TOSI AMMATTILAISIA. USKALLAN SANOA, ETTÄ ALIARVIOIMATTA TÄMÄN KYLÄN PORUKOITA JOILLA KALUSTOA JA TEITÄ TEHNEET TÄMÄ HOMMA EI OLISI MEIDÄN ELINAIKANA ONNISTUNUT OLIS VOINUT TULLA JO PELKÄSTÄÄN USKON PUUTE. Että ollaan nyt hyvillään ja naaatiskellaan ja muistellaan ja kerrotaan kasvavalle sukupolvelle kuinka oli ennen. TH

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Insinöörit pilasivat hyvän tien. Se entinen oli kiva kurvailtava, tämä nykyinen on tylsä ja monotoninen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oispa mukava kun olisi saanu olla töissä tuollasessa tunturi maisemassa ja tehhä jotain erikoista saamelaisten hyväksi..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei sitten voitu legendaarista Petsamon valtatietä jättää historialliseen kuosiinsa vaan piti tuhota. Ja nyt sitten kehua vielä pitäisi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitoksia hyvästä tiestä! Monesti olen sitä ajellut ja ajan vastakin, jos elinvuosi riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esimerkki tapaus asioiden "mutkattomasta" etenemisestä Suomessa , se pidetään mitä luvataan , jos ei peruta, kuitenkin asiat etenevät ilman viivytyksiä, soratie kuntoon kolmessakymmenessä vuodessa, kertoo yhteiskuntamme tehokkuudesta. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi Lapissa tärkeämpiäkin teitä, joita ei ole kunnostettu. Vaikkapa 4-tie maakuntaraja-Simon Maksniemi ja Napapiiriltä Vikajärvelle sekä Käsivarren tie. Monin verroin enemmän liikennettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on Nellimintie, kuten on aina ennenkin ollut. Tauno oli yksi monista, jotka asiaa ajoivat eteenpäin. Hyvä että tie valmistui vuosikymmenten odotusten jälkeen. Kiitos kuuluu ennen kaikkea tienrakentajille ja päättäjille, jotka jakelivat määrärahoja tieverkoston parantamiseen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nellimintie on Nellimintie. En ole kuullut, että kukaan kutsuisi sitä Haltantieksi. Olipa todella omituinen lehtijuttu. Tien kunnostamisesta voi kiittää muun muassa Inarin kuntaa ja takavuosien Inarin kunnanhallituksen kokoonpanoa, joka nosti Nellimintien Inarin kunnan kärkihankkeeksi. Ei Haltta ole tehnyt mitään tien kunnostamisen hyväksi, mutta toisaalta, tuskinpa hänestä on harmiakaan ollut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.2.
Janne Kuokkanen joutui kauppatavaraksi – Oulunsalon kasvatti vaihtaa maisemaa päittäin Sami Vatasen kanssa
24.2.
Valtuustoaloite: Yksityisteiden aurausurakoinnit yhtenäisempään kilpailutukseen
24.2.
Tshernobyl näkyy yhä Perämeren pohjassa: raskasmetallien pitoisuudet ovat laskeneet jo montakymmentä vuotta – "Jotakin ollaan merialueilla tehty oikein" Tilaajille
24.2.
Uusi Oulun kaupunginvaltuuston kokoussali herätti ihastusta valtuutetuissa – Teatterin Pikisalissa riitti tilaa ja happea hengitettäväksi
24.2.
Hildur Larsson ikuisti Lappia upeisiin kuviin yli sata vuotta sitten – tekoälyn ansiosta ne loistavat nyt myös väreissä Tilaajille
24.2.
Jesse Puljujärven esimerkki houkuttaa – jääpallo ja jääkiekko sopivat yhteen ja tekivät yhteistyötä Oulussa pidetyssä turnauksessa Tilaajille
24.2.
Sodankylässä on kolmannes koko maan malminetsinnästä – etsintäinvestoinnit ovat 20–25 miljoonaa euroa ja maanomistajakorvaukset yli miljoona euroa Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

211 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lentoaseman vastuu koronaviruksen tarttumisessa

tuo korona virus hysteria ampuu yli ja kovasti enemmän tappaa normaali infulenssa kausi ihmisiä.pitäs kävellä suojain s... Lue lisää...
jyväjemmar

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image