Pohjois-Suomi

SVT: Ym­pä­ris­tö­myr­kyt voivat olla lohikuolemien taustalla, mutta varmuutta ei vielä ole

Kalastajat ovat havainneet Tornionjoessa kuolleita ja kuolemassa olevia kaloja. Kuvan lohi löytyi Ruotsin puolelta Pajalasta. KUVA: Lukijan kuva
Pohjois-Suomi 24.7.2019 23:05 | Päivitetty 25.7.2019 13:36
Vilma Romsi, Mari Molkoselkä

Tornionjoen lohikuolemien ja -sairauksien syynä voi olla ympäristömyrkky, kertoi tutkija Charlotte Axén Ruotsin eläinlääketieteelliseltä laitokselta SVT:lle maaliskuussa .

Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen tutkitut lohet olivat viime vuonna kalastettuja oireettomia lohia.

– Tornionjoen lohet näyttävät voivan hyvin niistä otettujen näytteiden perusteella. Kuitenkin mittauksissamme näyttää siltä, että jokin vaikuttaa niiden terveyteen, Axén kertoo SVT:lle maaliskuussa.

Axénin mukaan eläinlääketieteellisellä laitoksella on näyttöä siitä, että kyseessä voi olla ympäristömyrkky.

– Siitä, mistä myrkystä on kyse, meillä ei ole tietoa.

Kalatautieneläinlääkärin Satu Viljamaa-Dirksin mukaan viime viikolla Ruokavirastoon tuoduista sairaista lohista varmistetaan ensin, ettei niillä ole tarttuvia kalatauteja.

– Tämä on niin monimutkainen kokonaisuus, että se vie aikaa. Ympäristömyrkyt voivat olla osatekijä. Sitä ei vielä tiedetä, mistä lohien pintavauriot ovat tulleet.

Viljamaa-Dirksin mukaan alustavien tutkimustulosten mukaan Itämeressä on kohonneita pitoisuuksia, jotka vaikuttavat kaloihin.

Juttua on korjattu 25.7.2019 kello 13.18 Alkuperäinen otsikko oli virheellinen ja jutun sisällössä viitattiin 22. maaliskuuta tehtyyn SVT:n videoon.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (80)

Ruotsin puolen kaivostoiminnasta virtaa jätevesiä Tornionjokeen, se tiedetään, tästä on ollut uutisartikkeli myös Kalevassa noin vuosi sitten. Miksi asiaan ei ole puututtu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan itämereen upotetut sinappikaasusäiliöt alkaneet vuotaa.
Ne, jotka upotettiin heti II maailmansodan jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllisyystöinä meren pohjia putsaamaan. Rinteen hallitus saa työllisyysasteen pikavauhtia yli tavoitelukemiin. Ympäristö- ja työministerit toimiin heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä täytyy ihmetellä miten lohi nousee yhtään mihinkään kun tutkii hieman päästöjä mitä Suomi ja Ruotsi pelkästään pukkaa perämereen. Ainakin meidän päättäjät ja viranomaiset ovat luvillaan ja päätöksillään näyttäneet ettei merellä ja meriluonnolla ole minkäänlaista merkitystä tai arvoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Dioksiinin ja formaldehydin kulta-ajalta 1880-1980 jäljiltä Itämeressä on maailman hurjimmat puiden kylläste aineiden ja peltojen lannoite määrät maailmassa. Käyttöaikaa ne kiersivät ravintopyramidissa ja kasaantuvat ravintopyramidiin huipulle petokaloihin ja ihmisiin. Nyt lohia on suojeltu tehopyynniltä ja pikku saaliskaloja on troolattu suuria määriä. Kun lohien kalaruoka on vähentynyt ne ovat joutuneet turvautumaan pohjan sedimenttien katka, siira ja muihin proteiini ja ravinne lähteisiin, joissa on varastoitunut paljon myrkkyjä. Vesien lämmettyä ja saaliiden vähentyessä lohet ovat lähteneet syönnöksiltään jokiin, joissa on vähän niille sopivaa ruokaa. Veden lämmetessä niiden kutu myöhästyy ja niiden myrkkyjen heikentämä suomujen pintakerroksen altistuvat vesien Leville, homeille ja bakteereille . Suomun Lima ja värinahka ja suomu saavat kalan melanooma ja bakteeri tartuntoja ja heikentyvät ja menehtyvät. Normaali oloissakin vain muutama promille tai prosentti kutee useaan kertaan . Kalojen syömät pienet pohjaeläimet jatkat ja suorat sisältävät väriaineita jotka värjäävät niiden lihan katkojen punavärillä , joita runsaiden kalasyönnösten aikoina oli vähän ja merilohen suolan lisäksi käytettiin salpietaria , joka nosti myyntiä syvän lihaan uponneen punan takia . Mutta ihmisillä aiheutti virtsan värjäytymistä punavärillä tai verellä ja salpietari kiellettiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljohan ne pohjoiseen ajaa syaniidia mutta ois mielenkiintoista tietää kuinka paljon sitä tuodaan ongelmajätelaitoksiin takaisin? Epäilen ettei yhtään kuormaa🤔

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Menetettiin taimenet ja nyt lohet. Ehkä yhtäläisyys voi olla siinä ettei nuo nousukalat oo tottunut esim. Kuningashappoon jota käytetään kullan eroitteluprosessissa.🤔

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itämeren pohjaan toisen maailman sodan aikana upotetut myrkkytynnyrit ruostuvat... ja alkavat nyt vuotaa. Voi olla osasyyllinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joku laitos laskee taas myrkkynsä vesistöön. Tutkijat selvittämään ja pian, sieltä se löytyy kun tarpeeksi tutkitaan..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syyn eli kemikaalit selvittäminen on tutkijalle helppoa, syyllisen jälkien peittäminen on sen sijaan monimutkaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä ne huuteliat on jotka piti täysin varmana että syyllisiä ovat catch&release kalastajat???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös Ruotsissa ole kaivoksia joiden jätevedet tulevat Torniojokeen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisiko tutkijoiden suunnata katseensa näihin kaivoksiin esim. Pajala. Tuskin nämä mitään ruttoa on. Osa kaivoksista toimivat todella härskisti laskemalla kemikaaleja (esim. syanidia ym.) lähivesiin osa tahallaan osa vahingossa. Niistä ei vain puhuta ja salailun ilmapiiri/ valehtelu ovat olleet aina käytössä näiden teollisuuden haaroissa. Kyllä ihminen on tyhmä eläin. Kaikki pitää rahanhimoissa kaivaa ylös maapallosta ja saastuttaa jopa eläimet ja niiden elintilat. Eräskin kaivosalan kouluttaja oli sitä mieltä että tämä on kierrätystä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten esimerkiksi Raahen kultakaivoksen päästöjä seurataan? Putki menee merelle rautatehtaan rantaan, en koskaan ole nähnyt että sieltä otettaisiin näytteitä. Konkurssissa rypevä tappiota tekevä kaivos on aina ympäristöriski kun rahaa ei ole ja jätteen käsittely maksaa. Entä nämä jättitehtaat teräs ja paperipuoli Suomen ja Ruotsin rannikolla? Puhumattakaan Itämeren valtioitten teollisuus. Päästöjä kyllä riittää ja lainkin mukaan jokainen firma saa laskea tietyn määrän myrkkyjä vesistöön. Sitten kun näitä on kymmeniätuhansia päästölähteitä Tornionjoen lohen elinalueella. Tähän kun lisätään metsä ja maatalos voiko lohi edes selvitä hengissä joelle asti kutemaan. Ei enään pitkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokeen nousee liki 100 000 kalaa, on ihan selvää että joukossa on muutama huonokuntoisempi kala joka ei kutuvaelluksen rasituksia kestä tai on joutunut saalistajien runtelemaksi(hylje, merikotka, kalastaja tms) . Kuolleita kaloja on vain promille kokonaismäärästä ja nyt kun kalakanta on noussut niin niitä löytyy enemmän.. Niin ja kylläkai torniojoen kaivoksia ja vedenlaatua viranomaiset tarkkailee sehän on heidän vastuullaan varmistaa ettei joessa ole päästöjä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinhän Talvivaarakin näytti vastuullisuutensa, suuret tuhot vesistöille, kaloille, koko elimmistöille ja ihmisille ..järkyttävää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihinkhän se "myrkkylaivuri" Ojaranta kävi silloin 70-luvun lopussa upottamassa myrkkytynnyrit?
Liekkö kalaparat juohne niistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU on jo ajat sitten kieltänyt Itä-merestä ja Pohjanlahdesta pyydettyjen kalojen syönnin, mutta Suomen valtio ei piittaa kiellosta, rajoittaa vain sananvapautta ja osoittelee muita jäsenvaltioita muka jostain rikkomuksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta, niin totta. vasta Kaleva kirjoitti
Suomi yrittää piiskata EU :ta pelastamaan maailmaa päästöjä vähennettävä ja luontoa säästävä kiertotalous ratkaisuksi .
Ympäristöministeri tehkää jotain ..Suomi on tuohon partaalla, elimmistö voi todella huonosti ja ihmiset ovat huolissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (80)

Uutisvirta

6:14
Hyyde hiljensi hetkeksi Hupisaarten purot Oulussa – vahingot taimenille selviävät vasta kesällä
6:00
Pienet koulut ovat joutuneet taistelemaan olemassaolostaan vuosia Lukijalta
6:00
Oikeusasiamiehen linjaus näkyy Rukalla ja Syötteellä – koulut ovat jopa peruneet liikuntapäiviä Tilaajille
6:00
Suomalainen joutuu Venäjän rajalla pian selvittämään entistä tarkemmin matkatavaroitaan – Myös kymppitonnin käteisvarojen alkuperä on kerrottava Tilaajille
6:00
Analyysi: Nyt on siirryttävä poseerauksesta tekoihin – työllisyystoimet tänään hallituksen pöydällä
28.1.
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
28.1.
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
5
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
5
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
2
Lapti irtisanoo 30 työntekijää – ratkaisujen taustalla on muuttunut markkinatilanne, yhtiö kertoo
2
Oulun keskustan Snellmaninpuistolle laadittiin rakennussuunnitelma – puistoon suunnitellaan oleskelumahdollisuuksia ja taidepolkua
1
Suomen pääministeri kerää ennennäkemätöntä mediahuomiota Davosissa – joutuu torppaamaan osan haastattelupyynnöistä
1
Pohjantiellä jopa 160 kilometrin tuntivauhtia ajanut henkilöauto kiinnitti poliisin huomion – kortiton kuljettaja kaahasi humalassa
1
Surkea ajokeli aiheutti kilometrien mittaiset seisahtelevat jonot Pohjantien aamuliikenteessä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa 
jäätävän tihkusateen ja lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä maan pohjoisosassa lumisateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image