Pohjois-Suomi

Saisiko some suomalaiset marjametsään? – Huononakin vuonna luon­non­mar­jo­ja kypsyy noin parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti

Suomessa arvioidaan olevan lähes kolme miljoonaa marjastajaa. Silti joka vuosi valtaosa marjasadosta jää hyödyntämättä. Itse kerättyjen ja itse myytyjen marjojen tulo on verovapaata. KUVA: Tähtinen Peerit
Pohjois-Suomi 11.9.2019 7:42
Anne Helaakoski

Marjastajia kosiskellaan apajille muun muassa MM-kisoilla, Facebook-kampanjalla sekä marjahavaintokartalla. 

Marjastuksen MM-kisat järjestetään Suomussalmella ensi lauantaina jo 22. kerran. Mikä on kilpailun tarkoitus, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen?

– Tarkoituksena on nostaa marjastusta esiin hyväntuulisella ja huumorintäytteisellä tapahtumalla. Haluamme näyttää, että marjastuksessa on muutakin kuin vain saalis, se on myös hauskanpitoa. Ja hyvinvointia luonnosta -aihehan on nyt kovasti esillä.

Mitä marjaa Suomussalmen maastosta nyt löytyy?

– Mustikkaa on tänä vuonna tullut huonommin, mutta puolukasta tulee nyt hyvä sato. Viime vuonna puolukkasaalis jäi kisoissa aika laihaksi. Puolukan jälkeen on vuorossa karpalo, jota tuntuu myös tulevan hyvin. Samoin pihlajanmarjasta on luvassa hyvä sato. Muutamat yritykset ostavat pihlajanmarjoja.

Minne kilpailun marjat menevät?

– Marjat voi pitää itse, mutta paikalla on myös marjanostaja.

Tänä vuonna kisassa on mukana myös Marjakaveri-kampanja. Mikä se on ja mihin sillä pyritään?

– Kesällä alkaneen Facebook-kampanjan tarkoituksena on auttaa marjastuksesta kiinnostuneita löytämään toisiaan ja sopimaan yhteisiä marjaretkiä. Sillä pyritään vähän samaan kuin MM-kisoillakin, eli saamaan ihmisiä menemään metsään.

Miten kaverikampanja on lähtenyt käyntiin?

– Oikein hyvin. On jo perustettu paikallisia ryhmiä, joista jotkut ovat hyvinkin vilkkaita, ja eri puolilla maata on toivottu omia ryhmiä. Itse asiassa on perustettu myös marja- ja sieniryhmiä, ja keväällä tulevat luonnonyrtitkin mukaan. Ehkä kampanjan nimi pitää miettiä uudestaan.

– Lisäkannustimena on muuten kaikkien tämän vuoden loppuun mennessä ryhmän perustaneiden kesken arvottava mökkiviikonloppu Hossassa.

Miksi kisoja ja kampanjoita tarvitaan? Eivätkö ihmiset osaa mennä metsään?

– Monelle on iso kynnys lähteä yksin marjastamaan. Ei ehkä ole kyytiä, ei uskalla lähteä eksymisen pelossa tai ei vain tiedä, minne mennä. Ja ainahan on mukavampaa seurassa. Nauttia vaikka kannon päässä kahvit, ja saadaan hyöty, huvi ja liikunta samalla kertaa.

– Joka vuosi metsään jää paljon marjoja, jotka kuitenkin ovat sitä parasta ravintoa ja kotimaista superfoodia.

Luonnonvarakeskuksella (Luke) on Internetissä karttapohjainen Marjahavainnot.fi-palvelu. Mikä se on, tutkija Outi Manninen?

– Palvelun tarkoituksena on antaa ihmisille tietoa, minne kannattaa marjastamaan lähteä. Palvelussa voi myös tehdä havaintoja ja jakaa tietoja. Samalla Luonnonvarakeskus saa tutkimuskäyttöönsä kattavaa tietoa marjojen esiintymisestä.

Palvelussa keskitytään puolukkaan, mustikkaan ja suomuuraimeen. Miksi juuri niihin?

– Olemme keskittyneet kolmeen, koska ne ovat taloudellisessa mielessä tärkeimmät ja niitä myös eniten poimitaan.

Miten palvelu on otettu vastaan?

– Erittäin hyvin, palaute on ollut hyvää. Ihmiset myös soittelevat ja kysyvät tarkemmin marja-asioista.

Eivätkö ihmiset enää pode marjakateutta esimerkiksi hyvistä hillapaikoista?

– Voi olla, että jotkut potevat, mutta lähtökohta on tiedon jakaminen ja saaminen. Palvelusta on siis marjastajille hyötyä. Oman salaisen marja-apajansa puolesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Kun karttaa napauttaa, se näyttää marjojen esiintymisen suurpiirteisesti. Sen kartan perusteella ei voi suoraan suunnistaa.

Miten havaintoja voi jakaa?

– Voi perustaa metsään havaintoruudun ja jakaa siitä tietoja. Ohjeet löytyvät Luken nettisivuilta. Silloin kartasta saa myös ajantasaista tietoa. Karttaa pääsevät toki kaikki muutkin katsomaan, mutta silloin tiedot saa viiden vuorokauden viiveellä.

Näin on marjat

Huononakin vuonna luonnonmarjoja kypsyy noin sata kiloa, eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Hyvänä vuonna sato on kaksi kertaa suurempi.

Jokaista suomalaista kohden marjoja poimitaan noin 40 kiloa vuodessa.

Vuotuinen metsämarjasato arvioidaan yli 500 miljoonaksi kiloksi, ja esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu ottavan talteen vain 3–10 prosenttia.

Marjakaveri-kampanjasta löytyy tietoa osoitteessa www.facebook.com/marjakaveri/.

Marjasadosta ja marjahavaintopalvelusta saa tietoa osoitteessa www.luke.fi/kampanja/marjahavainnot/.

MAINOS

Kommentoi

Ollaanko täälläkin siinä käsityksessä, että metsämarjat ovat vain ja ainoastaan ihmisiä varten? Ne ovat monen eläimen tärkeä ravinnonlähde.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lisäksi älytön tehokeräily tuhoaa varvuston useiksi vuosiksi.

Valtion palkkalistoilla olevat luken henkilöt tekevät marjapaikoista internetiin karttoja ulkolaisia halpapoimijoita varten!
On älyttömyys huipussaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älkää ihmeessä menkö marjastamaan. Annetaan ahkerien ja uutterien thaityttöjen ja poikien tehdä se.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapsena sain tarpeeksi pakollisista marjanpoiminnoista, joten aikuisiällä en ole marjametsän nokkaani laittanut. Marjoja saa kaupastakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noissa parissakymmenessä marjaämpärissä ei ole muuta ongelmaa, kuin se, että ovat levinneet melko laajalle alueelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapsuuteni marjametsät on rakennetu täyteen. Viimevuonna ei Oulun alueelta löytynyt mustikoita eikä puolukoita. Tänä vuonna ei mustikanvarvuissa ollut enää edes lehtiä kuivuuden vuoksi. Suomussalmelle on liian pitkä matka marjastamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinulla ollut huono paikka. Itse olen poiminut 10 minuutin ajomatkan päästä Oulusta 3,5 ämpäriä mustikoita ja 2 puolukkaa, tattejakin 2 ämpäriä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu on jo melkoisen laaja käsite nykyään. Se 10 kymmenen minuuttia ei riitä läheskään joka paikkaan . Suurin osa Oulua on sellaista, ettei ole marjan maarjaa poimittavaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän tuonne metsiin voi nykyään mennä kun ne on huonon hirvikannan hoidon seurauksena täynnä hirvikärpäsiä :(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsistä ei marjat lopu poimimalla,vain hyvin pieni osa päätyy ihmisten ravinnoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jättäkää syömistä myös metsänväelle, niiden elinpiiri kun pienenee kokoajan ;(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:13
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
18.9.
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä
18.9.
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
18.9.
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
18.9.
Kärpät otti Jukureista kotivoiton Raksilassa takkuisen pelin jälkeen, katso kuvia ottelusta
18.9.
NBA:n supertähti Stephen Curry ilmoittautui jo Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen
18.9.
"Näillä budjettiesityksen miljoonilla päästään vasta 0,6 hoitajaan" – Työnantajat lisäisivät hoitoalan koulutusta, Tehy on toista mieltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eurojackpot voittaja osti Toyota yariksen

Mikäs siinä, jos kehtaa ajella niin rumasti muotoillulla autolla, jonka ajo-ominaisuudet ovat lisäksi huonot. Moottori o... Lue lisää...
Yäkris

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image