Pohjois-Suomi

Robottirekat ajavat sentin tarkasti samaa ajouraa - tien kulumisen vuoksi ne pitää saada hallitusti ajamaan koko ajokaistalla

Muonion älytien varteen on sijoitettu kulmaheijastepylväitä, jotka robottiauton tutka havaitsee. Se auttaa ajoneuvon paikantamista ajokaistalla. KUVA: RaijaSuopajarvi
Pohjois-Suomi 8.3.2019 9:14
Pekka Mauno

Jos kaikki rekat olisivat automaattirekkoja, pelkästään tiestön rakenteen väsymisen aiheuttamat kustannukset nelinkertaistuisivat ja olisivat satoja miljoonia nykyistä enemmän.

Kun robottirekat joskus tulevaisuudessa ajavat Suomen maanteillä, ne ajavat automaattiohjattuina tarkasti samaa uraa ja kuormittavat moninkertaisesti tiestöä.

– Tierakenteen väsyminen on 3-4 -kertaista riippuen päällysteen paksuudesta. Älyrekat ajavat samaa uraa. Niiden ajourien hajonta on 1 sentti, kun se kuljettajan ajamalla rekalla on 30 senttiä, selittää rovaniemeläisen Roadscannersin toimitusjohtaja Timo Saarenketo.

Roadscanners on väylien, siltojen ja lentokenttien kunnon hallintaan erikoistunut konsulttitoimisto. Se on omissa mittauksissaan eri puolilla Suomea päätynyt tuloksiin.

– Kun rekka ajaa koko ajan samaa uraa, tien rakenne pehmeillä pohjamailla käyttäytyy kuin rata junan alla. Se painuu rekan alla ja nousee rekan ajettua ohi, selittää Saarenketo.

Rahassa mitattuna kyse on tiestön kunnossapidon kannalta isosta lisäkustannuksesta. Jos kaikki rekat olisivat automaattirekkoja, pelkästään tiestön rakenteen väsymisen aiheuttamat kustannukset nelinkertaistuisivat ja olisivat satoja miljoonia nykyistä enemmän.

Heijastinpylväitä tien varteen tutkan havaittavaksi

Roadscanners yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa parhaillaan tutkii, miten rekat saataisiin käyttämään koko ajokaistan leveyttä.

Niillä on parhaillaan Muonion älytiellä käynnissä koejakso, jossa ajoneuvon paikantamista yritetään ratkaista alumiinisten kulmaheijasteiden avulla, jotka autoon sijoitettu tutka havaitsee.

Tutkan toiminta on olosuhteista riippumaton. Sen signaalia eivät häiritse lumi tai jää. Alumiini on puolestaan todettu varmaksi heijasteeksi. Käytännössä kyse on pari metriä korkeista heijastinpaaluista, jotka nyt on sijoitettu 1,5 kilometrin matkalle Muonion älytien molemmin puolin.

– Alumiinissa ei ole heijasteena todettu ongelmia. Sitä käytetään esimerkiksi vesiliikenteen väylämerkeissä ja se on edullisesti työstettävissä, selittää projektipäällikkö Matti Autioniemi Lapin ammattikorkeakoulusta.

Ainakin maaliskuun auringossa tutkalla varustettu Roadscannersin auto havaitsi kaikki tutkaheijasteet, jotka sen keilaan osuivat.

Timo Saarenketo sanoo, että paikannuksen varmistamiseksi tutkan keilaan pitäisi osua vähintään 2-3 heijastetta, sen verran tiheään niitä pitäisi tien varteen sijoittaa. Sen jälkeen kyse on vain ohjelmoinnista, että automaattiajoneuvot saadaan ajamaan hallitusti eri kohdissa kaistalla.

 

Suomi keskittyy liikenteen talviautomaation kehittämiseen

Aivan lähivuosina robottirekat eivät Suomen valtateille ilmesty. Vaikka autonomisen ajamisen teknologian kehittämisessä on edistytty, tekoälyn käyttöönottoa hidastaa muun muassa sitä koskevan lainsäädännön puutteellisuus.

– Suomessa on keskitytty liikenteen talviautomaation kehittämiseen. Se on kuitenkin vain pieni osa alan maailmanlaajuista kehitystyötä, sanoo projektipäällikkö Ilkka Kotilainen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Valtiovalta kuitenkin satsaa merkittäviä summia kehitystyöhön. Esimerkiksi tieliikenteen automaatioon keskittyvän NordicWay2 -hankkeen (2017-2020) kokonaisbudjetti on 5,6 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa puolet.

– Vaikka suomalaisilla ei ole omaa autoteollisuutta, maailman kärjessä ollaan automaation kehittämisessä, sanoo Ilkka Kotilainen.

Muonion älytie

Muonion älytie on noin kymmenen kilometrin mittainen osuus valtatie 21:lla Muoniossa.

Se on älykkään, automaattisen liikenteen testialue, joka on varusteltu liikenteen automaatiota ja automaattiajamista helpottavilla laitteilla.

Tiehen ja sen läheisyyteen on sijoitettu erilaista dataa tuottavia sensoreita ja signaalilähettimiä niin, että tien varustelu tukee ajoneuvon teknistä suoriutumista tarvittaessa ilman kuljettajaa

Älytien ylläpito on Väylä-viraston vastuulla ja se on avoin myös automaattisen liikenteen kansainvälisille toimijoille.

Ainutlaatuinen testialusta se on tarjoamiensa luonnonolosuhteiden vuoksi. Tarjolla on pakkasta, jäätä ja lunta talvisissa olosuhteissa, mikä erityisesti aiheuttaa kehityshaasteita robottiajoneuvoille.

MAINOS

Kommentoi

Tuohan on hyvä uutinen, koska urapaikkauksia ei tarvitse tehdä niin leveinä kuin nykyisin! Ei pidä mennä mitään muuttamaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saa kyllä pelätä entistä enemmän kun alkaa automaattisesti rekat tulla maantielle. Joku vääntelee heijastimia hieman tai blokkaa signaaleja niin rekat menee minne sattuu. Puhumattakaan ohjelmointi virheistä ja hakkeroinnista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen hallitus on halunnut satsata robottirekkaan, jotta taataan kaikkien EU maiden yrityksille paremmat edellytykset Suomen tekemistä investoinneista.
Robottijunan kehittäminen olisi ollut paljon helpompaa, mutta valitettavasti meillä on vain VR ja Fenniarail hoitamassa liikennettä, ynnä muutama pieni kotimainen toimija, joista Mantsinen vetää jo robottiveturilla junat Äänekosken tehtailla.
Mutta kansainvälinen hallituksemme ei saanut riittävästi ulkomaista halukkuutta ottamaan rahoja näistä investoinneista, niin päätettiin investoida tieverkkoon.
Siellä on toiveita siitä, että ulkomaalaiset tulisivat hyötymään ilmaiseksi suomalaisten tekemistä investoinneista, mikä oli Sipilän hallituksen periaate.
Suomessa kun joutuu maksamaan radan käytöstä.
Siksipä meillä on myös yksi suuri kumipyöräkuljettaja, nimittäin VR:n Transpoint, jolla on runsaasti autoja mm. Venäjällä ajamassa ajoja Suomeen -kumipyörillään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä ne robottirekat, valtio satsaa enemmän robottikameroihin jotta saadaan siltä hajamieliseltä kauramoottorilla käyvältä kuskilta enemmän valtionkassaan tienkäyttörahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö siksi olisi helpompi laittaa ne robotit ajamaan valmiiksi urilla eli kiskoilla. Vastustan kuitenkin kaikenlaista säteilyn lisäämistä jota älytiessä käytetään ja syövät senkun lisääntyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvisten maanteitten ja katujen paljaista urista voisi päätellä että autojen ratissa on nyt jo robotteja. Niin millintarkasti ajetaan samoja uria, vaikka ne poikkeaisivat välillä väärällä kaistalla tai ylittävät pientareen sulkuviivan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saman olen havainnut. Henkilöautoilijat ajavat tismalleen samoja uria kuin edelliset, vaikka ne menisivät ulos päällysteeltä tai toiselle kaistalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa kun silloin kun traktorit ja puimurit tulivat tekemään suurimman osan maataloustöistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:23
Imatranajossa kuollut kuljettaja oli 42-vuotias sveitsiläinen Mathias Gnägi – menetti pyöränsä hallinnan sadekelissä
11:00
Hautajaishuoneistosta tuli Puistopuutarhurin talo – Oulun hautausmaan portin pielessä oleva juhlatalo sai uusvanhan ilmeen
10:45
Jari Sillanpää esiintyy Meri Oulun Kesäteatterissa heinäkuussa – liput myyntiin juhannusviikolla
10:28
Poroja, joogaa ja koskenlaskua - Oulanka Festiä juhlitaan heinäkuussa Oulangan luontokeskuksessa
9:45
Imatranajoa jatketaan tänään normaalin aikataulun mukaan – eilisen kuolonkolarin tutkinta käynnissä
9:19
Haapaveteläinen Ari-Pekka Ruha valittiin Mr. Gay Finlandin 1. perintöprinssiksi
9:00
Vanhat kuvat: Rumputusta jo yli 50 vuotta – Oulun Päivillä on vuosien varrella nähty esityksiä, kulkueita ja vihitty silta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Allekirjoitan tuon hyvän kotikasvatuksen sairauksien pilkkaamisesta,kait siihen syyllistyvät vain PERSUT. Lue lisää...
kimmo45

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image