Pohjois-Suomi

Pohjoisten metsälintujen määrä laskenut Suomen suo­je­lua­lueil­la 38 prosentilla – mäet ja vaarat suojaavat lintuja ilmaston läm­pe­ne­mi­sel­tä

Pohjoinen järripeippo on luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi uhanalaisuudeltaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa se oli tutkituista lajeista runsaslukuisimpia. Arkistokuva. KUVA: Pekka Aho
Pohjois-Suomi 13.2.2020 11:09
Mirko Siikaluoma

Tutkimuksessa verrattiin 17 pohjoisen metsälintulajin tiheyksiä 129 suojelualueella vuosina 1981–1999 ja 2000–2017. Metsälintujen kokonaistiheys väheni tutkimusjaksojen välillä noin 38 prosenttia.

Paikallisilmastojen suuri vaihtelu hidastaa pohjoisten metsälintulajien vähenemistä ilmaston lämmetessä, selviää Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.

Tutkimuksessa verrattiin 17 pohjoisen metsälintulajin tiheyksiä 129 suojelualueella vuosina 1981–1999 ja 2000–2017. Suojelualueet sijaitsivat keskisessä Suomessa ja Pohjois-Suomen eteläosassa.

Tutkituista lajeista runsaslukuisimpia olivat järripeippo, urpiainen ja pohjansirkku. Muita tarkasteltuja lajeja olivat muun muassa pohjantikka, kuukkeli ja kirjosiipikäpylintu. Pohjoisten metsälintujen kokonaistiheys väheni kahden tutkimusjakson välillä noin 38 prosenttia.

Pohjoisia lajeja havaittiin tiheämmin paikallisilmastoltaan vaihtelevilla suojelualueilla, kun taas lajit vähenivät enemmän tasamaiden suojelualueilla. Paikallisilmasto voi vaihdella maan pinnanmuotojen myötä suuresti esimerkiksi rinteiden avautumissuunnasta tai yleisesti korkeuseroista johtuen.

– Topografisesti vaihtelevien metsäalueiden suojelu onkin erityisen merkittävää pyrittäessä lieventämään ilmaston lämpenemisen kielteisiä vaikutuksia pohjoisten metsien lajistoon, johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.

Tutkimuksen paikallisilmasto perustui todella tarkkaan 50 kertaa 50 metrin ilmastoaineistoon kultakin suojelualueelta. Analyyseissä paikallisilmaston vaihtelua tarkasteltiin suojelualueittain huhti-kesäkuun keskilämpötilojen keskihajonnan perusteella. Huhtikuun ja kesäkuun välinen aika on keskeinen muuttolintujen saapumisen ja lintujen pesinnän kannalta.

Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lajien säilyneen paremmin mäkisillä alueilla ja vaaraseuduilla. Maankäyttö on voimakkaampaa tasamailla, mikä osaltaan voi selittää lajien säilymistä pinnanmuodoiltaan vaihtelevilla alueilla.

Nyt julkaistu tutkimus perustuu lintulaskentoihin suojelualueilla, joilla esimerkiksi metsien hakkuut eivät ole sallittuja, mikä tekee tutkimustuloksista yksiselitteisempiä.

Tutkimuksessa vertailtiin myös suojelualueen kokoa, metsän osuutta alueella sekä ilmaston muutosta laajemmassa mittakaavassa (10 kertaa 10 kilometrin ruuduissa) tutkimusjaksojen välillä.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Muistavatkohan nämä tutkijat, että muutamia vuosia taaksepäin oli kaksi kevättä peräkkäin, jolloinka linnunpoikasten kuoriutumisen aikana oli niin kylmää ja märkää että ei ollut hyönteisiä ja poikueet paleltuivat ja kuolivat nälkään. Tämä näkyy varmasti vieläkin lintukannoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten ihmeessä se voisi näkyä 18 vuoden (2000-2017) aineistossa, jota verrataan 19 vuoden (1981-1999) aineistoon? Onhan sitä kylmiä keväitä ollut ennenkin. Esim. 1982 lunta satoi kunnolla juhannuksenakin,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin tietenkäänhän muutaman kevään täydellinen poikaskato ei voi vaikutta lintukantoihin, häpeän syvästi typerää kommentointiani.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä ihmeen täydellinen poikaskato? Kyllä mainitsemiesi keväiden jälkeen metsissä oli vaikka kuinka paljon lintujen poikasia liikkeellä. Tiaisten poikasia ehkä hieman vähemmän kuin tavallisesti. Siperian ilmanalaankin sopeutunut kuukkeli ei kuitenkaan ollut pikkuviileydestä moksiskaan.

Älä siis levitä perusteetonta tietoa,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mettäautoteitä menee joka paikkaan niin on helppo autoilla vaimentimen kaa niin vähönööhän nuo linnut

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Katopa tarkemmin, mitä lajeja tutkimuksessa on mukana. Siellä ei ole ainuttakaan riistalintua. Ammutko tosiaan tieltä käsin äänenvaimentimen kanssa järripeippoja ja urpiaisia? Tarkka poika oot, jos kymmensenttiseen pikkulintuun osut.

Kannattaisi tutustua paremmin aiheeseen, ennenkuin alkaa omia huuhaa väittämiään heittelemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen seurannut mökilläni lintujen esiitymistä jo liki 30 vuotta. Pesärosvoukseen ryhtyvät linnut, kuten varis, naakka, korppi ja käpytikka näyttävät runsastuneen (poislukien harakka). Vastaavasti harmaasiepon, leppälinnun, hömötiaisen ja monien rastaiden pesiä on tuhoutunut yllättävänkin paljon mökin lähiymäristössä. Myös em. lintujen määrä on kääntynyt laskuun. Oiskohan näillä linnuilla joku yhteys toisiinsa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä näytä tällä ilmastonlämpenemisvouhotuksella olevan loppua ollenkaan. Kohta kaikki luonnolliset ilmiöt selitetään muka ilmastonlämpenemisellä.
Säätila tänään, mutta mikä se on huomenna. Eikö nykyihminen enää osaa erottaa säätilaa ilmastouskovaisuudesta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laitetaan vaikka kaikki hakkuukieltoon ja vihreä liike hommaa sitten hakkuiden lopettamisesta johtuvan tulojen vähenemisen?
Sopiiko tämä teille vihreille vinkujille?
Onko lintujen suojelu tärkeämpää kuin ihmisten suojelu?
Ei siltä vaikuta kun kuuntelee teidän pakolaispolitiikkaa, silloin on ihmiset arvossaan! Vai suomalainen metsänomistaja on mielestänne se maailman pilaaja ja pahis, jota pitää rankaista kaikin tavoin ja yrittää estää hänen elämänsä ja viedä omistusoikeus heidän metsäomaisuuteensa. Vain veronmaksu jätetään metsänomistajille kun he omistavat metsää! Siitähän pitää tietenkin verottaa, omistamisesta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

5G pitää huolen lopuista linnuista ja hyönteisistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jännä, ettei mainita sitä lämpenemisen määrää. Minkälainen sen pitäisi olla, että sen oikeasti huomaa? Puhumattakaan, että se vaikuttaisi lintujen liikkeisiin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raahen korkeudella ihmetyttää missä ovat töyhtö, kuusi ja hömötiaiset? Ennen lintulaudalla näki näitä tiaisia päivittäin nyt töyhtötiaistakaan ei koko talvena. Huolestuttavaa nämä niin monien lintujen taantuminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

raahen tinteistä on tullut niin ranttuja ettei perinteiset pöperöt enää kelpaa. laitappa tarjolle ranskalaiset kebapilla ja röllikastikkeella niin rupeaa tinttejä näkymään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Linnuilla luonnon mukautumalla. Mutta ihmisillä pakottamalla, koitetaan vaihtaa paikallisia asukkaita eri ilmastovyöhykkeeltä tulijoihin. Kummallakin on tuhoavat vaikutukset alkuperäiseen lajistoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikko:"Pohjoisten metsälintujen määrä laskenut Suomen suo­je­lua­lueil­la 38 prosentilla". Tästä voidaankin todeta, että suojelualueiden perustaminen on vähentänyt metsälintujen määrää, joten suojelu onkin huonontanut tilannetta ja aluita ei olisi kannattanut suojella kun eläimistö niiltä kaikkoaa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuoden keskilämpötilojen ero eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä on seitsemän (7) astetta. Vuotuiset keskilämpötilatkin voivat vaihdella sellaiset 2 - 3 astetta. Silti monet lajit voivat menestyä koko Suomen alueella.

Lajien määrien vaihtelut johtuvat monista eri seikoista. Jotkut näistä seikoista ovat ihmisen aiheuttamia. Nyt on muotia syyttää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.

Ilmastojutuilta on jo mennyt uskottavuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image