Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaan met­sä­no­mis­ta­jil­le maksettiin 9,38 miljoonaa euroa tukea vuonna 2019 – eniten euroja käytettiin nuoren metsän hoitoon

Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. KUVA: Jouni Porsanger
Pohjois-Suomi 16.1.2020 11:01
Jarkko Harjumaa

Suomen metsäkeskus maksoi vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille 9,38 miljoonaa euroa puuntuotantoon suunnattua kestävän metsätalouden Kemera-tukea. Määrä oli 0,32 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Rahoitusukea oli osoitettu koko maahan yhteensä 55,9 miljoonaa euroa, josta 6,5 miljoonaa jäi käyttämättä.

Pohjois-Pohjanmaalla käytettiin koko maan tavoin eniten euroja nuoren metsän hoitoon. Nuorta metsää hoidettiin yhteensä 19 200 hehtaaria 5,4 miljoonalla eurolla. Nuorta metsää harvennettiin 15 400 hehtaaria ja taimikkoa varhaishoidettiin 3 800 hehtaarin pinta-alalta. Harvennusala supistui 1 900 hehtaaria vuodesta 2018, mutta taimikon varhaishoito säilyi lähes ennallaan.

Kemera-tuella on tehty taimikon varhaishoitoa koko maassa viime vuosina reilu kolmasosa tarpeeseen nähden. Varhaishoidon toteutusmäärä vaihtelee maakunnittain reilusta 20 prosentista lähes 70 prosenttiin arvioidusta tarpeesta.

– Pohjois-Pohjanmaalla tarpeesta toteutettiin viime vuonna noin 40 prosenttia. Parannettavaa siis on, Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi sanoo.

Pohjois-Pohjanmaalla varoja käytettiin suometsän hoitoon 1,75 miljoonaa euroa. Metsätien perusparannuksiin varoja käytettiin niin ikään 1,75 miljoonaa euroa. Uusien metsäteiden rakentamiseen käytettiin 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi tukea käytettiin luonnonhoitohankkeisiin ja ympäristötukeen 743 000 euroa, mikä on noin 50 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018.

Kemera-tukea saa vuosittain noin 45 000 metsänomistajaa. Omatoimisuus näkyy taimikoiden hoitotöissä, mutta suometsä-, tie-, ja terveyslannoitushankkeet ovat pääsääntöisesti ammattilaisten organisoimia töitä.

Metsänomistajat ja heidän valtuuttamansa metsäalan toimijat voivat hakea tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon helpoiten Metsään.fi-palvelussa.

– Tukea on tänäkin vuonna hyvin tarjolla. Metsätyöt odottavat tekijäänsä, Lohi huomauttaa.

MAINOS

Kommentoi

Tuet ovat lillukanvarsia siihen verrattuna, mitä suuret kaupungit kuppaa asumistukea. Asumistuet memevät ay-järjestöjen ja puolueiden säätiöiden kautta verottomana omistajien pyllyihin samalla kärjistäen väestönmuuttoa ja ovat turvaamassa suurten kaupunkien suojatyöpaikkoja. Jos nekin tukirahat ohjattaisiin paremmin kansantaloutta hyödyntäviin asioihin, työllisyystilanne olisi paljon parempi. Mikäli säätiöiden verovapaus poistettaisiin, valtiontalous voisi paremmin.
Puun reaalihinnan laskutrendi on jatkunut jo viidettä vuosikymmentä. Kellään ei ole varaa kokonaan omin kustannuksin tehdä metsäteitä, kunnostusojituksia ym. kalliita metsänparannustöitä. Kilpailuvirasto kartellifirmojen ylimpänä suojelijana pitää huolta siitä, ettei puun hunta nouse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole koskaan ymmärtänyt, että miksi verovaroista pitää maksaa tukea omaisuutensa hoitoon. Eipä silti, olen kyllä annetut tuet vastaan ottanut.
Eikö tuntuisi oudolta, jos alettaisiin vaatia valtiolta säästötileillä makaavalle rahalle tukea, että ne tuottaisivat paremmin? Metsäomaisuuden kohdalla tätä ei näytetä kyseenalaistavan.
Mitä tulee puheisiin myöhemmin veroina metsästä saatavaan tuloon, se on täyttä puppua. Erilaiset vähennys systeemit takaavat, että käytännössä metsätulosta ei juuri veroa makseta. Nämä tuethan ovat kiertotietä suurimmille metsäyhtiöille maksettua tukea, jonka avulla ne voivat pitää kantohinnat alhaalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mersulla metsän reunaan ja tukia nostamaan. Mitä muuta omaisuudenhoitoa tuetaan yhtä paljon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se mikään kummoinen palkka ole, raivuri maksaa varusteineen 1000€
Autokin pitää olla jolla kulkea
Tulos on nollatasoa , mutta jos haluaa kokeilla
Ostaa raivurin ja lähtee kohti pusikkoa
Voi mieli muuttua ei ole helppoa työtä
Huonokuntoisella ei asiaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, että tuollaista tukea myönnetään. 55.9 miljoonaa euroa on suoraan vaikuttamassa metsien arvokasvuun . Raha myös työllistää. Tulevaisuudessa noista hoidetuista metsistä tulee enemmän tuottoa omistajilleen ja ennenkaikkea valtio saa verotuloina takaisin enemmän kuin on kemeratukena myöntänyt. Työllisyysvaikutus on myös suuri. Eli on valtion .....siis yhteiskunnan.....etu myös että kemeratukea maksetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tukiaisia metsänomistajille maksetaan siitä syystä että kekkosen aikaan kepu ja sen apupuolue mtk oliva valtiovallan erityisessä suojeluksessa,saivat kaikki mitä vaan hoksasivat pyytää.Samaa perua ovat järkyttävän suuret maataloustukiaiset,sekään poppoo ei ole koskaan tehnyt mitään ilman tukiaisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi 2020: Elävän, monipuolisen metsän nitistämistä plantaasimaiseksi puupeltotaimikoksi nimitetään metsän 'hoidoksi'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtiolla on omituinen yksityisomaisuuden hoitoyhtiö, joka ei kuitenkaan myönnä KEMERA-tukea KEstävään MEtsästä RAkentamiseen eli puurakentamiseen.
Kuvan istutustaimikko on rahan tuhlausta, luontaisella uudistumisella taimien eri-ikäisyys huolehtii karsinnan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi kaikki pyörii tukien varassa.
Enen vanhaan luukulta haki vain todella vähävaraiset ja silloinkin häpeillen.
Ei ole kumma kun verot on mitä on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysyt ja minä vastaan. Jos kemeratukea ei olisi varhaismetsänhoito jäisi retuperälle ja Suomen metsänkasvu vähenisi merkittävästi. Varhaismetsänhoidon haaste on siinä että tulot siitä tulevat vasta 30-50 vuoden kuluttua, mutta menot realisoituvat heti. Ja koska valtaosa ihmisistä ajattelee vain omaa lyhyen tähtäimen etuaan jäisi metsät tällöin hoitamatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et kuitenkaan vastannut selkeästi.
Kun omistaja ei itse välitä omaisuutensa hoidosta, niin pitääkö meidän muiden hänen puolestaan kustantaa hänen laiminlyöntinsä.
Vuosikymmenien päästä kun pääosa tuloista tulee niin silloin ei muisteta, että me olemme mahdollistaneet tuon tuoton saamatta siitä kuin laskun.
Ajatteletko niin, että metsätilalliset ajatelevat lyhyellä tähtäimellä.
Minusta henkilöt jotka ostavat ja omistavat metsiä tietävät hankeeseen ryhtyeessään, että oikein hoidettuna metsä tuottaa joka vuosi jotain
Maksamme kulut mutta emme saa vastineeksi kuin laskun.
Yrittäjän pitää itse huolehtia omilla kustanuksillaan omaisuudestaan, oppia seisomaan omilla jaloillaan.
Miksi meidän pitää osallistua yksityisen omaisuuden hoitokuluihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos puhuttaisiin tavallisesta yksityisestä omaisuudesta olisin kanssasi samaa mieltä, mutta metsä on Suomessa vallan eriasia. Kaikesta teknologiahuumasta huolimatta Suomi seisoo yhä puujaloilla. Ja siksi on yhteiskunnalle ensiarvoisen tärkeää että metsiä hoidetaan hyvin. Ihan riippumatta siitä kuka metsät omistaa.

Jos yksityismetsät olisivat retuperällä ei Suomessa olisi tätä määrää sellu ja paperitehtaita eikä sahoja. Ja silloin meillä kellään ei olisi kivaa. Olisimmehan Albanian tasolla tulonmuodostuksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi sitten metsä- ja maatalous voi omistamiseen vedoten turmella ympäristön ja vesistöt?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysymyksesi ei liity mitenkään yo. keskusteluun ja on muutoinkin hyvin eriskummallinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen hoitanut taimikoita 70-vuotiaana tietäen, ettei hyödy itse siitä senttiäkään. Tulee siitä huolimatta hyvä mieli, kun tietää pelastavansa taimikon riukuuntumiselta ja lehtipuiden piiskaamiselta. Valtio saa kyllä tukieurot takaisin korkojen kera myöhemmin kun metsästä saadaan myytävää puuta. Välillä olen teettänyt työn ammattilaisilla, joiden maksamien verojen kautta tukieurot tulee kuitattua välittömästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

185 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Onko pakko omistaa auto?

Elämänympyrät jää aika pieniksi ilman autoa, varsinkin kesällä. Lue lisää...
Lady in black

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image