Pohjois-Suomi

Pohjois-Pohjanmaan hir­vi­va­hin­ko­kor­vaus­ten määrä laski reippaasti – Kainuun tilanne päinvastainen

Pohjois-Pohjanmaan alueella korvattavien hirvivahinkojen määrä laskee reippaasti edellisvuodesta. Kainuussa määrät ovat puolestaan kasvamaan päin. Arkistokuva. KUVA: Jarmo Kontiainen
Pohjois-Suomi 27.2.2020 10:38
Jarkko Harjumaa

Pohjois-Pohjanmaan alueella korvattavien hirvivahinkojen määrä laskee reippaasti edellisvuodesta. Korvauksia maksetaan helmikuun aikana 70 metsänomistajalle 530 hehtaarin alalta. Maksettava summa on yhteensä 162 000 euroa.

Vuonna 2019 peräti 89 metsänomistajaa sai korvauksia 1350 hehtaarin alalta, yhteensä 307 000 euron verran. Koko maassa vahinkoja korvataan tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla, mikä on 0,6 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella.

– Eniten korvauksia maksetaan Kuusamossa ja Pudasjärvellä, Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Jussi Pirkonen sanoo.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna eniten korvauksia maksetaan tänä vuonna Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korvausmäärät kasvoivat Kainuussa ja Pohjois-Savossa eniten edellisvuoteen verrattuna.

– Eniten korvauksia maksetaan Puolangalla, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Vuonna 2018 ilmoitettuja hirvivahinkoja jäi Kainuussa arvioitavaksi vuodelle 2019 yli 200 hehtaaria, mikä osaltaan selittää kasvanutta vahinkopinta-alaa Kainuussa, Pirkonen kertoo.

Kainuussa hirvivahinkoja maksetaan helmikuun aikana 41 metsänomistajalle 355 hehtaarin alalta, yhteensä 216 000 eurolla. Edellisvuonna vastaavat lukemat olivat 31 metsänomistajaa, 250 hehtaaria ja 127 000 euroa.

Hirvituhoja esiintyy tavallisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvien herkkua ovat puuntaimien oksat, latvukset ja kuoret. Lisäksi ne katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneemmissa metsissä.

– Talvilaidunalueilla syntyvät pahimmat hirvieläinvahingot vuodesta toiseen. Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, Suomen metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala kertoo.

Metsänomistajat voivat hakea korvausta hirvieläinvahingoista Metsäkeskuksesta. Vahinkoilmoituksen voi tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa tai lähettämällä lomakkeen.

MAINOS

Kommentoi

Hirvituhoja ei tule esimerkiksi ruotsissa ollenkaan. Siellä hirvi kuuluu metsään ja se ottaa metsästä vain ruokansa puista, jotka sille kuuluu. Luonto vain antaa ja ottaa! Siellä ei tunneta hirvikorvauksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korvausten heikko taso ja vahinkoarvioinnin tuloksen epävarmuus vähentävät halukkuutta hakea korvauksia. Hirvituotannosta pitäisi saada yksi tulolähde metsänomistajalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika outo yhtälö jos kerran tavoite on 0 hirveä,ja kuitenkin siitä pitäisi saada tulonlähde?jotain asiasta myös tietävänä uusi riistavahinkolaki jo nyt mahdollistaa vahinkoarvioinnin pitkälle itse arviointina sovelluksella joka on ollut käytössä jonkin aikaa.Annetaan mahdollisuus elämään metsiemme arvokkaimmalle riistaeläimelle,mutta pidetään kanta sopivan kokoisena,uskon että siitä hyötyvät pitkässä juoksussa kaikki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vahinkoalueet ovat hyvinkin kymmenkertaiset ilmoitettuun 530 hehtaariin nähden. Metsänomistajat vain on peloteltu kutannusten maksamisvastuulla, jos vahinkoehdot eivät täyty.Talviaikaiset hirvikannat ovat aivan liian suuret - ne saisi hyvinkin pudottaa puoleen, jos haluaa onnistua edes kohtuullisesti mänty- ja rauduskoivutaimikkojen kasvatuksessa. Metsästäjien toiveet hallitsevat ja metsänomistajat ovat joutuneet sanelupolitiikan kohteiksi. Tienvarsiaitauksien lisäyksistä huolimatta korkeina pysyvät hirvivahinkomäärätkään eivät ole saaneet riistakeskuksia pudottamaan radikaalisti hirvikantaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun pohjoispuolen rannikko alueet, ihan hirvettömiä,silti siellä on seura joka hakee hirvilupia taimikkotuhoa aiheuttaville hirville ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image