Pohjois-Suomi

Oulun yliopiston tutkimus: poroja on ruokittu ainakin 800 vuoden ajan

Porojen lisäruokinta on aloitettu vähintään 800 vuotta sitten. Nykyään se on varsin tavallista. KUVA: Jussi Leinonen
Pohjois-Suomi 9.1.2020 12:53
Antti Karvonen

Ihmiset ovat ruokkineet poroja jo 800 vuoden ajan, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin arkeologisten luulöytöjen stabiili-isotooppikoostumusta. Ruokavalio jättää jälkensä luukudoksen kemialliseen koostumukseen.

Luulöydöt ovat peräisin Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista ja ne ajoittuivat 1200-luvulta 1600-luvulle. Tänä aikana poronhoidosta kehittyi myös saamelaisyhteisöjen pääelinkeino. Poronhoidon käytännöistä tällä ajanjaksolla tiedetään kuitenkin vain vähän.

Nykyään porojen lisäruokinta on tavallista, sillä ilmastonmuutos, porojen määrä ja maankäytön muut muodot rasittavat talvilaitumia.

Perinteisessä, 1900-luvun alun poronhoidossa oli tavallista antaa poroille vaikeina talvina lisäruokaa, kuten kerppuja, heinää tai jäkälää. Lisäruokinnan varhaisempia vaiheita ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.

– Havaitsimme, että osassa arkeologisista poronluunäytteistä oli poron luonnollisesta typen isotooppiarvosta poikkeavat arvot. Heinän ja lehtien typpikoostumus poikkeaa jäkälän typpikoostumuksesta. Poikkeavat isotooppiarvot kertovat jäkälän korvautumisesta heinillä tai kerpuilla poron talvisessa ruokavaliossa, apulaisprofessori Anna-Kaisa Salmi ja tutkijatohtori Tiina Äikäs Oulun yliopistosta kertovat tiedotteessa.

Osa ruokituille poroille kuuluneista näytteistä ajoittui 1200-luvulle ja niitä löytyi sekä Suomesta että Ruotsista.

– Näyttää siltä, että poroja ruokittiin paikoitellen jo 1200-luvulla. Kaikki porot eivät kuitenkaan lisäruokaa saaneet, joten kyseessä ei ollut laajamittainen ruokinta, vaan pikemminkin ajoittain toistuva ja paikallinen ilmiö. Ruokinta saattoi liittyä myös porojen taamomiseen eli kesyttämiseen vetoeläinten kouluttamisen yhteydessä.

Oulun yliopiston tutkijat tutkivat poron lisäruokintaa yhdessä Tukholman ja Tromssan yliopistojen tutkijoiden kanssa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Tutkimusta tutkimuksen ilosta, eli ei mitään kansantaloudellista hyötyä ollut tuostakaan tutkimuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vetoporoja tarvittiinkin entisaikaan enemmän, silloiset kelkat ja mönkijät eivät kulkeneet biopolttoaineilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennenvanhaa alettiin poroja ruokkia kiekerössä tammikuussa Heikin päivän tienoilla, mutta ilman lisäaineita. Nykyään jakavat kusiaishapotettua aiv-rehua paaleissa. Mitähän happojäämiä lieneekään lihassa, kun se nykyään maistuu ja tuoksuu niin erilaiselta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Porot työnnetään tietentahtoin uusille jäkälämaille Vaalan puolelle.
Sitten käyvät ahmoja kelkoilla kyttäämässä soidensuojelualueella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli niitä tiettyjä käyttöeläimiä ennenkin joita hoidettiin paremmin, mutta tämä laajamittainen, teollistunut ja moottorisoitunut suurporonhoito on suhteellisen uusi ilmiö.
Ennen oli villipeurojakin mutta ne tapettiin Suomesta häikäilemättä kun ei ollut mitään luonnonsuojelulakeja tai muita semmoisia rajoituksia kyseisellä alueella. Tätä päivitteli jo Johannis J. Tornæi 1600-luvulla.
Onneksi Norjassa on ja sallitaan edelleen villejä tunturipeuroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkihan ne riista ja turkiseläimet tapettiin 1900 luvulla, osa melkein sukupuuttoon. Ise aloittanut mesästyksen 1960 luvun alkupuolella, ei ollut muutakuin jänistä ja mesälintuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistanpa 50 luvulla yhtenäkin talvena, kun poromiehet oli kotitilani palstalta hangen päältä karsineet pari hehtaaria kuusikkoa, niin ylös, kuin suksilta ylsivät. Naavojahan porot sai niistä. Lupaa eivät kysyneet, enkä tiedä kärsikö kuusikko miten tuosta tempusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitäpä me tällä tiedolla tehdään. Ei mitään eikä vaikuta yhtään mihinkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vahvistaa poronhoidon asemaa täällä Pohjoisessa maanviljelykseen verraten. On perinteisempi elinkeino,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perinteisistä elinkeinoista puheenollen niin Suomen lapissa metsästettiin vielä villipeuroja 1800-luvun lopussa.
Netistä löydätte artikkelin ja lisätietoa vuodelta 1900: "Anteckningar om vildrenen i lappmarkerna", A. W. Granit, Tidskrift för Jägare och Fiskare ( No 1, 1900).
Antaisin suoran linkin artikkeliin, mutta Kaleva ei ehkä halua/voi julkaista suoraa linkkiä Kansalliskirjaston digiarkistoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image