Pohjois-Suomi

MTK toivoo rahaa tasokkaalle juu­ri­tut­ki­muk­sel­le – "Haasteena on tehdä näkymätön näkyväksi"

KUVA: Jarmo Kontiainen
Pohjois-Suomi 12.1.2019 8:35
Sirpa Kortet

MTK toivoo rahaa tasokkaalle juuritutkimukselle.

Nurmimailla on iso merkitys ilmastonmuutoksessa. Näitä alueita on Pohjois-Suomessa paljon. Siksi viljelijöiden on osattava tehdä oikeita ratkaisuja pelloillaan, samoin päättäjien isoista linjoista sopiessaan.

Pohjois-Suomen nurmitoimikunta nostaa esille nurmimaiden merkityksen ympäristön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Torstaina ja perjantaina Kalajoelle kokoontuneet noin 130 alan ammattilaista sai tietoa, miten EU:ssa asioista ajatellaan ja miten paikallisesti olisi viisainta toimia.

MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä painottaa, että kevään eduskuntavaaleilla valitaan se linja, miten ilmastonmuutokseen reagoidaan ja kuka muutoksen maksaa.

Ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta pohjusti tietoutta syvällisillä maaperätutkimuksilla. Omaa väitöskirjaansa varten muun muassa porkkanajuuristoa tutkinut Pietola sanoo, ettei biologinen ja kemiallinen tuntemus yllä poliittiisiin päätäntäpöytiin. Pietola korostaa, että mullan alla piilossa olevalla kasvien juuristolla on iso merkitys hiilensidonnassa.

– Haasteena on tehdä näkymätön näkyväksi. Mittauksissa pitää mennä metrin syvyydelle, eikä vain 15 tai 20 senttimetriin. Yhdellä porkkanalla esimerkiksi on hiusjuuria yhteensä 300 metriä. Männyllä on juuristoa esimerkiksi jopa 30–40 kilometriä. Näissä on hiilensidontaa, jota ei lueta miksikään, Pietola sanoo.

Ilmastonmuutoksen Pietola muistuttaa johtuvan siitä, että hiilidioksidin määrä on lisääntynyt, eikä sitä ”kytketä” takaisin juuristojen avulla.

– Hiilijalanjäljen laskentaa on uudistettava, ja maaperän hiili täytyy ottaa mukaan. Maaperässä olevaa hiilisidontaa ei ole huomioitu. Me olemme ilmastosankareita, kun ylläpidämme kasvien kasvua. Ratkaisuna on takaisinkytkentä nurmen juuriin.

Pietola toivoo, että yliopistotasoiselle tutkimustyölle, joka kohdentuisi nimenomaan juuriston hiilisidontaan, saataisiin rahoitusta. Tuloksilla voisi olla vaikutusta jopa siihen, mitä kasveja olisi suositeltavaa viljellä.

– Nurmen juuret ovat monivuotisia ja pysyvämpiä kuin viljojen juuret, hän havainnollistaa.

Pietola on tutkinut kasvillisuutta kotimaan lisäksi ulkomailla. Hän pitää Euroopan maista Ranskaa edistyksellisenä maana, jossa on painotettu maatalouden tutkimustoimintaan. Suomen nurmialoja hän vertaa viiniköynnöksiin.

Suomea Pietola pitää esimerkkimaana, jossa pyritään noudattamaan aina annettuja ohjeistuksia. Hän toteaa MTK:n kantavan harteillaan ilmastosankarin viittaa. Sillä mandaatilla maastamme voitaisiin viedä osaamista ja toimintamalleja maailmallekin. Tosin hän kannustaa Suomea vaatimaan, että muissa maissa myös noudatettaisiin ohjeita.

– Suomen päästöt ovat vain promille koko maailman päästöistä. Tämä on lopulta vain puhdasta kemiaa ja biologiaa. Sekin on hyvä muistaa, että kasvituotanto ja käyttö pitää pitää erillään, hän osoittaa laskentakaavoillaan.

Viljelyyn ja kasveihin liittyvät näkökulmat ovat Pietolan mukaan maatalouspolitiikkaa koko Euroopan mittakaavassa.

– Paljon on asioita, joita ei tunnistea EU:ssa, hän pohtii.

Eduskunnasta etänä seminaariin osallistunut kansanedustaja Tytti Tuppurainen toi terveiset EU:sta. Keskustelussa ovat nyt CAP-rahoitustukikysymykset ja ilmastovastuu.

Kuluttajien ruokailutottumuksia ja ostokäyttäytymistä seurataan elintarviketuotantolaitoksissa tarkasti. Esimerkiksi Atrian ja Valion hallitusten puheenjohtajat painottavat, että nykysyömiseen liittyvistä trendeistä pyritään pysymään ajantasalla.

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan järjestämässä seminaarissa yleisöä kiinnosti tietää, pitävätkö tuotantolaitokset esimerkiksi vegaaniruokailua hetkellisesti ohimenevänä ilmiönä vai muuttuvana kuluttajakäyttäytymisenä.

– Täysin vegaanien kuluttajien määrä ei ole kasvanut, muttei se kuluttajaryhmä pieni ole. Niin sanotut vähentäjät, jotka jättävät ruokalautaselta jotain pois, ovat kasvussa, Seppo Paavola Atrialta toteaa.

Vesa Kaunisto Valiolta pitää muutosta pysyvänä.

– Nuori polvi ajattelee asioista eri tavalla, joten kyllä muutokset tulevat vaikuttamaan, hän painottaa.

Ruokailutrendit näkyvät kauppojen hyllyillä. Paavola nostaa esimerkiksi naudanlihan, josta nykyään kuluttajatuotteina on tarjolla niin sanottuja arvo-osia. Nauta hyödynnetään mahdollisimman tarkasti.

– Kananlihankulutus on kasvamassa ja sianlihan vähenemässä. Aika näyttää, alkaako kana viedä markkinoita jauhelihalta.

MAINOS

Kommentoi

Maalaisjärki on kauan ollut hukassa maataloudesta. Monivuotiset kasvit, marjapensaat, hedelmäpuut ovat uudelleen löydettävissä monimuotoiseen viljelyyn, jossa dynamiikka perustuu luonnonmukaiseen kiertokulkuun eikä väkivaltaiseen kone- ja keinovalikoimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinka ollakkaan. Maanviljelijat ovat mankumassa jalleen verovaroja. Ja julkishallinnon potkylat komppaavat vieressa kun tarjolla olisi leppoisia virkoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinka ollakkaan jutussa puhutaan yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Köyhät ja syrjäytyneet toivoo valtiolta apua, että saatais leipää.. Tämä juurihöpötys on taas tätä kepulaisten höttöä ja vatulointia..eikö jyväjunteille riitä se, että maatalotta tuetaan 3 miljardia/vuosi..lisää itketään maailmant tappiin saakka

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellisuudessa vaalien valmistelukokous, jotta keskustalaiset saadaan ääniuurnille sankoin joukoin. Tätä on aina harrastettu keskustassa, aktivointia.
Ilmastoasiasta sen verran, että eikös se porkkanan 300 metrin hiusjuuristo ja itse juuri poisteta joka syksy? Sehän syödään ja piereskellään talven aikana takaisin ilmakehään, joten sen hiilensidonta on pelkkää huuhaata!
Samoin puiden juuristomassa. Kun puu jossakin vaiheessa kaadetaan, niin juuristo jää maahan lahoamaan ja vapauttaa sitomansa hiilen takaisin ilmakehään!
Ainut keino on hyödyntää tuo männyn juuristosta lahoamalla vapautuva hiili, on se, että kannot nostetaan ylös ja poltetaan kaukolämpölaitoksissa. Vapautuuhan se hiili noinkin, mutta se saadaan järkevästi hyötykäyttöön.
Tällaiset puheet maaperän tutkimisesta on pelkkiä silmankääntötemppuja, joilla halutaan pumpata veroeuroja MTK-joukolle lisää, entisten lisäksi. Kyllä tutkimustietoa on jo riittävästi, vaan miten se saadaan kenttäväki toimimimaan ohjeistuksen mukaan? Pitäisikö ohjeistukset muuttaa laiksi, jotta saadaan sanktiot, jos joku ei noudata suosituksia?
Nurmipeltoja pitäisi suosia enemmän ja jotenkin vähentää tukia niiltä vuosilta kun maa muokataan ja samalla juurimassa hävitetään. Kevyempään maanmuokkaukseen pitää siirtyä ja suopeltojen muokkauksesta luopua kokonaan!
Niin, mikä oli todellisuudessa kokouksen anti? Lyhyesti sanottuna CAP-rahoituskysymykset ja vaalien aktivointikokous!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osa puiden juuristoon sitoutuneesta hiilestä jää sinne maaperään lopullisesti. Sitä asiaa on tutkittu jo aikoja sitten turvemailla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tyhjäpä sitä on keksiä kun kuluttaja joka maksaa sen sen loppupelissä,ostaa ns.euron lakien mukaan halvinta ostovoiman ollessa pieni.Helppoa,kuin "heinänteko"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä tuntuu silmänkääntötemppupuheilta. Pitäs keksiä joku tuhannen mailin pituinen juuristo joka onkin sitonut hiiltä niinku varkain tietämättämme että samanlainen amatsonin kaltainen metsänhakkuu saisi jatkua loputtomiin.
Ei vetele...sitten kun päästy tutkimaan metrin syvyydestä, niin seuraavat miljoonat kerjätään että päästään tutkimaan kahden metrin syvyydeltä.
Tämä rahankerjuuautomaatti on nerokas koska maapallon keskipisteeseen on tuhansia kilometrejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:49
Kuhmon Jonkerissa keskisuuri maastopalo
15:21
Nordea kertoo mediayhtiön kuvanneen pääkonttorin tiloja luvatta – drone lensi vain metrien päässä ikkunoista
15:20
Vaihtoehtomusiikin tapahtuma siirtyy lähemmäksi Oulun keskustaa – lauantain Pikipop havittelee nyt urbaania henkeä
15:11
Oulussa poliisien murhan yrityksestä syytetyn miehen tuomio lieveni edelleen hovioikeudessa
15:00
Limingan työllisyystilanne parantunut – kunnassa 5,1 prosenttia työttömiä, koko Pohjois-Pohjanmaalla 9,4 prosenttia
14:59
Epäilys harvinaisesta vieraasta sai muoniolaisen luontoharrastajan kulkemaan metsässä viikkoja – lopulta riistakamera tallensi kuviin mäyrän
14:44
Pääministeri Rinne painotti EU:n globaalia ilmastojohtajuutta esitellessään Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita
55
Työministeri Timo Harakka tarjoaa lempiveroaan vaihtoehdoksi, jos julkista taloutta tarvitsee vaalikauden lopulla tasapainottaa
32
Kaikkonen sai haastajan – elinkeinoministeri Katri Kulmuni hakee keskustan puheenjohtajaksi
32
Poliisi tehnyt virka-apupyynnön Luonnonvarakeskukselle Kuusamon Rautakarhusta: "Ensin selvitetään Luonnonvarakeskuksen kanssa, onko karhun auttaminen mahdollista"
26
19-vuotias sotki Rotuaarilla tussin kanssa – poliisi tutkii vahingontekona
25
Katuruokafestivaali täyttää Oulun torin kansainvälisillä mauilla – kolmannen kesän uutuudet tulevat Italiasta ja Ranskasta
23
Paloauto suistui ojaan Suviseura-alueella Muhoksella
21
Apulaisoikeusasiamies pitää kaupunginvaltuutettu Moilasen ihmisroskapuheenvuoroa "epäasiallisena, epäkunnioittavana ja loukkaavana"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juhannusjuhlat 1944

128 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen on aika ottaa markka takaisin

Kansa voisi olla tyytyväinen kunnes ensimmäinen devalvaatio tai muu markan arvon romahdus nostaisi tuontitavaroiden ja p... Lue lisää...
Devalvaatio

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image