Pohjois-Suomi

Katoavaa kan­san­pe­rin­net­tä

Seipäiltä paaleiksi. Kun seiväsheinä on kuivaa, se nostetaan pois seipäiltä , levitetään pellolle, pöyhitään ja lopuksi paalataan. KUVA: Tapio Maikkola
Pohjois-Suomi 26.7.2005 0:00
Kimmo Siira
Heinän seivästäminen on kansallisromantiikkaa aidoimmillaan. Muhoslainen Harri Saukkonen, 43, kuuluu harvoihin suomalaisiin, jotka vielä heiluvat peltomaisemassa heinähangon ja seipäiden kanssa. Yleisellä tasolla seivästäminen on katoavaa kansanperinnettä.

"Itsekin teen tätä hommaa sivutoimisesti. Myyn tekemäni heinät hevosihmisille", liikenneopettajana leipänsä ansaitseva Saukkonen kertoo.

Heinän seiväskuivaus sopii huonosti 2000-luvun tehokkuusajatteluun. Vanhan tradition mukainen heinänteko vie aikaa, sitoo voimavaroja ja kysyy kuntoa. Romantiikka on varsinaisesta heinätyöstä kaukana - varsinkin, jos raataa pellolla ensimmäistä kertaa.

"Helppoa kuin heinänteko" -sanonta pätee vain Saukkosen kaltaisten ammattilaisten kohdalla.

"Tämä on nimenomaan tekniikkalaji. Noviisi väsyttää itsensä helposti."



Hevosen herkkua


Seivästyksen edut korostuvat, kun säätyyppi on epävakainen. Elokuussa Saukkonen pääsee paalaamaan heinää, joka on saanut kuivua rauhassa viikkojen ajan. Seiväsheinä on poikkeuksellisen hyvälaatuista ja maistuu erityisesti hevosille.

"Nostan heinät seipäiltä ja levittelen ne vielä takaisin pellolle. Sitten on vuorossa pöyhintä ja lopuksi paalaus", Saukkonen listaa moniosaisen korjuu-urakan eri vaiheet.

Tänä kesänä Saukkonen on nostanut heinää vain 40 seipäälle, mutta takavuosina sama luku hipoi tuhannen rajaa. Toisin kuin moni muu, suoriutui Saukkonen kuluvan suven niitto- ja seivästysurakastaan yksin.

"Yhden päivän kokeilu riittää monelle apulaiselle", Saukkonen virnistää.

Heinäseiväs on nykymaailmassa harvinainen näky. Myös Saukkosen peltotilkku, joka sijaitsee Laukan sillan tuntumassa, kerää katseita ohikulkijoilta.

"Osa ihmisistä ottaa seipäistä jopa kuvia."



Kone korvasi seipään


Oulun maaseutukeskuksen piiriagrologi Jouni Sassali vahvistaa näkemyksen seivästäjien ja seipäiden katoamisesta.

"Menetelmä on työteliäs ja siksi hyvin vähän käytetty. Lähinnä seiväskuivausta suosivat kansanperinteen harrastajat sekä pienten hevostilojen väki", Sassali painottaa.

Nykypäivän käytetyimpiä menetelmiä on koneellinen pyöröpaalaus, joka voidaan toteuttaa sekä muovikääreillä että ilman niitä. Toisinaan heinät kärrätään pellolta suoraan latoon, jossa niiden annetaan kuivua.

"Heinät voi myös jättää pellolle niittämisen jälkeen. Tässä mallissa heinät täytyy pöyhiä huolellisesti neljänä seuraavana päivänä", Harri Saukkonen valottaa.

Heinätyöt ovat edenneet pohjoisessa vauhdilla. Kuiva ja helteinen sää on suosinut erityisesti kuivaheinän tekemistä.

"Käytännössä kuivaheinät on tehty. Kiivain sesonki painottui heinäkuun alkuun. Rannikkoalueilla töihin päästiin heti juhannuksen jälkeen", Jouni Sassali tiivistää.

Myös säilörehun ensimmäinen sato on korjattu pelloilta talteen. Toisen nurmisadon kasvuunlähtöä häiritsi kuivuus, mutta viime viikon sadekuurojen myötä tilanne parantui.

Pohjois-Pohjanmaalla nurmen osuus koko peltoalasta on liki puolet. Sassalin mukaan säilörehun toisen sadon korjuu ajoittuu pohjoisessa heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun.

"Vaikka alkukesä oli kolea, tuli ensimmäisestä säilörehusadosta normaali", Sassali huomauttaa.

Myös viljoja koskevat arviot ovat varovaisen toiveikkaita.

"Tilanne on kohtuullisen hyvä varsinkin sisämaassa. Tosin rannikolla osa kasveista on kärsinyt helteistä ja kuivunut pystyyn", Sassali summaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image